Puriko sokerilakko?

Lyhyesti vastaan KYLLÄ! Kuukauden verran sokeritonta elämää takana ja sokeria ei ole tehnyt mieli lainkaan koko lakon aikana. Ei tässä mitään vippaskonsteja ole lakkoon antaa, paitsi ruoka ja sen laatu. Sokerinhimoni on taltuttanut n. 4 tunnin välein syömäni ruoka, josta olen saanut riittävästi proteiinia ja hyvää rasvaa ja joka on pitänyt tuon sokerihimon poissa.

IMG_9685.jpg

En halua ajatella olevani millään laihdutuskuurilla, vaan halusin muuttaa syömisiäni taas terveellisempään suuntaan ja treenausta tehostamaan. Silti muutaman kilon pois saaminen ei haittaisi, aina sitä rasvaa löytyy kropasta. Ensisijaisesti takana on ajatus kiinteytymisestä ja rasvan muuttamisesta lihakseksi. Ylimääräisiä kiloja ei 170-senttisestä varrestani löydy muutamaa enempää, tuntisin oloni parhaimmaksi n. 3-4 kiloa kevyempänä. Jos ei ole paljoa pudotettavana, kilot istuvat sitäkin tiukemmassa ja vaa’assa se on tosiaan näkynyt. Kuukauden jälkeen vaaka näytti vain 1,5 kg vähemmän, mutta mittanauha sitten puhuikin jo ihan toista kieltä.

IMG_9687.jpg

Neljän viikon aikana kropasta on karissut yhteensä 16 senttiä eri kohdista ja tämä onkin sitten se, millä on väliä! Vaakaluvulla ei ole oikeastaan mitään merkitystä, sillä karisseet sentit tarkoittavat sitä, että kropasta on alkanut rasva sulamaan ja tiivistymistä on tapahtunut. Treenatessa vaakaa on turha tuijottaa. Moni unohtaa, että lihas painaa enemmän kuin läski. Joskus myös treenauksen aloittaessa paino saattaa nousta useammalla kilolla joksikin aikaa. Se johtuu siitä, kun nesteet pakkautuu lihaksiin. Olenkin aina painanut vähemmän, kun treeneissä on ollut taukoa, kuin treenikauden ollessa päällä.

IMG_9693.jpg

Terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen ei oikeastaan ole mitenkään kovin vaikeaa. Se on kuitenkin kumma juttu, miten paljon helpommalta se tuntuu kevättä kohden, kuin syksyn pimeinä päivinä, jolloin sohva ja suklaa tuntuu täysin vastustamattomalta yhdistelmältä. Ryhtiliikkeen tekeminen vuoden alusta toimii ainakin itselläni paremmin ja treenit kulkee nyt kuin höyryjuna. Tammikuussa salin ovea tulikin kolkuteltua kaikkiaan 19 kertaa!

IMG_9700.jpg

Meiltä löytyy kotoa vaaka, joka mittaa mm. nesteen, lihaksen ja rasvan määrän kehossa. Ihan koko totuuttahan tuokaan masiina ei kerro, mutta osviittaa kehityksestä antaa sekin. Mittanauha ja peilikuva ovat oikeammat mittarit. Mitään ihmeitä ei tässä odoteta kuitenkaan hetkessä tapahtuvan – ei sitä Roomaakaan päivässä rakennettu, eikä ihan varmasti rantakuntoakaan kuukaudessa! Kesään on hurjan pitkä aika vielä, kropan saa kyllä kuosiin helposti siihen mennessä ja tärkeintä onkin se, että tekee sitä pikkuhiljaa hyvällä mielellä ja motivaation säilyttäen.

IMG_9702.jpg

Eilen söin leipomaani mutakakkua 2 palaa päivän aikana. Tuli huono olo samantien! Elimistö sai sokeria kuukauden tauon jälkeen, eikä selvästikään tykännyt siitä. Toisaalta tällainen sokerishokki voi vaikuttaa myönteisesti mm. aineenvaihduntaan piristäen sitä. Vaikka kakku olikin suussa sulavaa, jäin miettimään, että oliko sokeriton elämä kuitenkin vieläkin makeampaa…? No, miten tästä sitten eteenpäin?

-Treenit jatkuu 5-6 treenikerran viikkotahtia. Ruokana syön edelleen terveellistä kotiruokaa rasvan, proteiinin ja hiilareiden määrää tarkkaillen, joskaan en punniten, enkä laskeskellen. Herkkuja nautin viikonloppuna, jos siltä tuntuu, (nyt ei tunnu!) mutta arkena niihin ei ainakaan kosketa. Aion ihan tosissani olla ensi kesään mennessä siinä kunnossa, että bikineissä viihtyy tyytyväisenä. Tiedän, että ruokavaliossa on vielä paljon varaa viilauksiin – kaloreiden ja rasvan määrää voisi vähentää, hiilareita syödä tarkemmin ja proteiinia vieläkin enemmän. Myös vedenjuonnissa on edelleen petrattavaa. Jos maaliskuun lopussa ei ala kroppa näyttämään siltä kuin haluan, otan järeämmät keinot käyttöön, jotta rasva saadaan tirisemään entistä tehokkaammin. Palaan jälleen kuukauden kuluttua raportin kera tähän aiheeseen uudelleen. Katsotaan, mikä on tilanne silloin.

Oliko kuulolla muita tammikuun ajan sokeria vältelleitä? Olisi mukava kuulla teistä jotain! 🙂

Motivaatiota vaatteista

Pyykinpesukone ei ehdi laulamaan sitä tahtia, kun meikäläinen kuluttaa treenivaatteita. Pitikin käydä vähän hakemassa täydennystä treenikamppeisiin ja ah, mitä herkkuvärejä kaupoissa on tyrkyllä!

Vaatteilla on suuri merkitys omaan motivaatioon. Jotenkin hyvin istuvissa ja iloisen värisissä vaatteissa treenikin kulkee paremmin! Lisäksi tekniset materiaalit tekevät treenistä myös mukavamman tuntuisen, josta ehdottomasti plussaa.

IMG_9634_2.jpg

Minä löysin uusia treenikuteita niinkin yllättävistä paikoista kuin Lindex ja Gina Tricot! Herkullinen persikanvärinen toppi oli must! Harmaa taas mielestäni aika cool muuten vaan.

IMG_9626.jpg

Ihanat musta-valkoiset treenipökät löytyi Lindexistä. Olen kokeillut monia ihonmyötäisiä treenitrikoita, mutta yksi ongelma on ollut kaikissa; törkeän kireä vyötärökumppari. Vatsanseutuni on ollut ongelmallinen lapsesta saakka – mitkään housut, hameet tai muut eivät saa yhtään tuntua vatsan iholla. Maha tulee välittömästi kipeäksi, jos sen kohdalla tuntuu yhtään housujen tai hameiden tai sukkahousujen vyötärö. Käytänkin aina esim. super low -vyötäröllä olevia farkkuja ja kotona kotihousut pitää kiskoa alemmas, ettei mahan kohdalla ole vyötärönauhoja tai kumppareita. I´m funny that way 🙂

Siksipä kiljuin riemusta, kun Lindexin trikoot olivat kireät, niin kuin kuuluu, mutta vyötäröpä olikin säädettävissä nauhoilla! Ei tarvitse murehtia vatsakivuista näissä pokissä! Lisäksi tuo villi kuvio on vain plussaa. Pirtsakat urheiluliivit löysin Ginasta.

IMG_9628.jpg

Joulupukki toi myös ihanan pinkin treenipaidan. Käytän pitkähihaisia paitoja yleensä joogassa – loppurentoutumiseen tarvitsee aina pukea pitkää päälle.

IMG_9632.jpg

Kyllä näistä vaatteista saa hyvää lisä-energiaa!

Enää puuttuu ne tossut, vähän kutkuttaisi tilata jotkut ihanat värikkäät treenikengät, mutta taidanpa kurkata ensin Lontoon putiikit muutaman viikon päästä, jos sieltä vaikka löytyisi.

Mielelle ja keholle

Hyvinvointi. Tämän vuoden teema. Hyvä henkinen ja fyysinen hyvinvointi, tasapainoisuus ja stressittömyys ovat omat vuoden 2015 kulmakivet.

Lopetin tanssiharrastukseni yli 3 vuotta sitten. Löin kirjaimellisesti tanssikengät naulaan, enkä ole laittanut niitä jalkoihini enää sen koomin. Tanssimassa olen käynyt satunnaisesti, mutta se suuri palo, jota joskus tunsin tanssimista kohtaan, sammui. Olen sen jälkeen miettinyt tuleeko enää toista lajia, joka saa minut koukkuunsa samalla lailla. Jooga on noussut aika varteenotettavaksi vaihtoehdoksi…

Olen vuosia sitten harrastanut astanga-joogaa hetken aikaa, mutta se ei ihan avautunut silloin. Nyt toisella yrittämällä se on tuntunut ihan erilaiselta. Usein tunnille mennessä päässä on pyörinyt kaiken maailman asiat, mutta jo heti alussa ne hälventyvät taka-alalle. Jooga on hyvin haastavaa, jotta hengityksen saa kulkemaan vapaasti liikkeiden mukana ja että se tuntuu siellä missä pitää. Vaikeissa asennoissa, joissa parhaimmillaan jokainen lihas tärisee pitääkseen sinut paikallaan ja säilyttääkseen tasapainon, on oikeanlainen ja oikearytminen hengittäminen haasteellista. Tunnin loppuessa huomaat, ettet ole ajatellut koko aikana mitään muuta, kuin hengittämistä ja ollut läsnä. Kotiin lähtee rentoutunut, rauhallinen ja tyhjentynyt mieli. Kyllähän tuollaiseen jää koukkuun. Tässä kohtaa, jos jossain, toteutuu toinen noista kulmakivistä – henkinen hyvinvointi, stressittömyys ja tasapainoisuus.

IMG_9606.jpg

Kaipaan kuitenkin rauhallisen tehokkaan joogan vastapainoksi kunnon sykkeennostatusta ja hikoilemista ja lihaspuolelle kunnon rääkkiä niin, että seuraavana päivänä ei pääse kävelemään. Käyn yhdessä kaverini kanssa nyrkkeilemässä kerran viikossa ja voi pojat, se on sitten vaikea ja tekninen laji! Puolet energiasta menee ajatustyöhön. Ei sitä lyöntiä tai lyöntisarjoja niin vain käden heilautuksella tehdäkään. Laji on myös hiton rankka ja siellä hiki lentää! Ostoslistalla taitaakin olla omat hanskat, sen verran hyvin ollaan nyrkkeilyn parissa viihdytty. Salin lainahanskat ovat nimittäin melko ällöttävät, hikiset ja haisevat.

Oma urheilupuoli koostuu nyt aika monipuolisesta setistä. Treeniviikkoon kuuluu kaksi joogatuntia; ashtanga-jooga sekä hot jooga, joka suoritetaan 38 asteisessa huoneessa. Sieltä kun tulee ulos, niin näyttää siltä, kuin olisi hypännyt vaatteet päällä järveen! Kerta viikkoon on nyrkkeilyä ja neljäntenä joku muu lihaskuntotreeni, joko kahvakuula tai perus jumppatunti tai sitten salitreenaus. Viidennen treenikerran viikkoon teen mielen mukaan, mikä hotsittaa sillä hetkellä. Viikossa treenikertoja kertyy siis viisi kappaletta, joka on tosi hyvä määrä erilaisia ja monipuolisia harjoitteita. Tähän kun yhdistää meneillä olevan terveellisen ruokavalion sekä sokerilakon, niin ollaan hyvällä mallilla ja vakaalla reitillä kohti rantakuntoa 2015! Samalla täyttyy se toinen kulmakivi – fyysinen hyvinvointi.

Sokerilakosta ja sen vaikutuksista tulossa juttua pian – sehän päättyy lauantaina. Vai päättyykö…? 🙂
Pysy kuulolla!

Pirteät popot treenaukseen

Meikäläinen nyt sitten meni ja laittoi urheiluasiat kerralla kondikseen. Taskussa kuumottaa jäsenkortti SATS-Elixian saleille! Jippii! 🙂 Tutustuin saleihin sekä ryhmäliikuntatunteihin vuokraamalla ystäväni jäsenyyttä. Parin kuukauden käytön jälkeen olin sitä mieltä, että ketju tarjoaa minulle sen, mitä eniten urheiluun ja treenaamiseen tarvitsen. Voisi ajatella, että kk-maksu on kova. Toisaalta omaan terveyteen ja hyvinvointiin laitettu raha on hemmetin hyvä sijoituskohde ja kasvattaa vuosien saatossa aika hyvää tuottoa. Ammattitermein kutsuisin tuota melko lailla pääomaturvatuksi sijoitukseksi…

Nyt on aika satsata hyviin treenikuteisiin ja uusiin kenkiin. Vanhat dance-sneakerini palvelevat nimensä mukaisesti enemmän tunneilla, jossa kengän olisi hyvä vähän liukua. Lihaskuntotunneilla ja salilla sellainen kenkä on taas huono. Hätätilanteissa olenkin käyttänyt nyt sisätreeneissä juoksukenkiäni, kun pitoa on tarvittu enemmän. On siis aika päivittää treenikenkätilannetta ja ah, mitä pirteitä väripommeja kaupoista löytyykään! Juuri tuollaista kaipaan!

k7.jpg

Tekee niin paljon mieli ostaa näistä jotkut!

Pirteän pinkit Adidakset olisivat oiva valinta, joskin mieltä vähän kutkuttaa nuo liukuvärjätyt lila-pinkit versiot Asics -merkiltä.

Oranssin ja lilan kimppa toimii muuten todella hyvin noissa Niken melko kevyen näköisissä tossuissa. Samoin pinkki ja sähkönsininen toisessa mallissa.

Aurinkoisen herkulliset Adidaksen kengät ovat  ihanat, mutta eivät nuo moniväriset Reebokitkaan häviä väri-iloittelussa! Täällä ollaan ihan liekeissä tästä energiasta ja treenailun ilosta! 🙂

Yritä näistä sitten valita…! Kenelläkään hyviä ja pirteitä tossu-suosituksia? 🙂

(kuvat lainattu / Zalando)

Kinkunsulatuskuukaudet

Taas se hehkutus alkaa; netissä mainostetaan erilaisia dieettimalleja, iltapäivälehdet toitottaa rantakuntoon pääsyä ja kuntosalit täyttyy taas muutamaksi viikoksi joululäskien sulattelijoista ja Uuden Vuoden lupailijoista. Kunnes se pahin into lopahtaa ja sitten on taas väljempää laitteiden ja jumppamattojen välissä.

IMG_9360.jpg

Itse olen kuulunut niihin, jotka tykkäisivät ylläpitää koko vuoden ajan parempaa oloa, hyvää fyysistä kuntoa ja mielenvirkeyttä, eikä lataa järisyttäviä odotuksia vain uuteen vuoteen, jotta kehtaa taas vetää bikinit päälle kesänkorvilla. Valitettavasti ihminen olen minäkin ja erehtyväinen sellainen, myös liikunta- ja ruokailutavoissani. Niin erehtyväinen, että viime syksy meni ihan plörinäksi. Tekosyyt sikseen, mutta ylimääräistä energiaa itsensä huoltamiseen ei enää jäänyt kaikilta murheilta, joten helpompi ja ehdottomasti mukavampi keino silloin oli jäädä sohvalle märehtimään suklaalevyjen kanssa.

IMG_9366.jpg

Vaakaluku on muuttunut onneksi vain vähän, saan olla tyytyväinen geeneihini, jotka ovat armeliaasti säästäneet minut vuosien varrella ekstra-kilojen kertymiseltä virheistäni huolimatta ja antaneet minulle toimivan aineenvaihdunnan, myös sohva-suklaakautenani. Peili sen sijaan ei osaa valehdella ja vielä armottomampi on ystävänsä mittanauha, johon vielä en kuitenkaan ole uskaltanut tarttua. Koska fakta on se, että ne bikinit pitää pukea ylle ensi kesänä(kin) ja niissä olisi kiva tuntea olonsa hyväksi, ei tässä muu auta, kuin ryhtyä korjaamaan laiminlyötyä olotilaa ja kehoa. Ei ne geenitkään ihmeisiin pysty ja kaikkia mokia ikuisesti korjaa…;)

Onko ruudun takana muita sulatuslinjalle lähteneitä?

(Kuvissa muuten vihoviimeiset joulukukkien rippeet. Se amaryllis puhkesi sittenkin juuri Uudeksi Vuodeksi.)

Huono fiilis, huonot tavat

Viime aikoina fiilis ei ole ollut hyvä. Se on monenkin asian summa, mutta yhden ison asian tunnistan välittömästi, mistä kurja olotilani johtuu; tyytymättömyys. Ja mistä se sitten kumpuaa, niin syy löytyy itsestäni. Olen pitkään ollut hyvin väsynyt ja olo on ollut uupunut. Sellainen, ettei ole energiaa tehdä juuri mitään, eikä varsinkaan huvita tehdä mitään. Kotona on toki tullut sisusteltua ja somisteltua ”entiseen tapaan” ja vanhoja tuoleja on tullut entisöityä sun muuta, mutta siihen se on aika pitkälti sitten jäänytkin. Tyytymättömyys johtuu tästä vetämättömästä ja väsyneestä olotilasta, joka kohdallani saa aikaan lumipalloefektin aiheuttaen läjän muita ”oireita”, joista päällimmäisenä on huono ruokailu.

Väsyneenä ihminen ei jaksa miettiä järkevästi ja taistella mielihaluja vastaan. Omalla kohdallani se tarkoittaa ateriavälien pidentymistä, joka taas aiheuttaa verensokerin hyppelyn, joka johtaa suoraan makeanhimoon, jota tyydytetään suklaalla ja karkilla. Kroppani sietää tätä nykyä erittäin huonosti sokeria, jonka johdosta vatsa turpoaa, ähky nousee rintaan asti, tulee huono olo ja kamala morkkis. Että piti tunkea naamaan tuota…!

motivation%201.jpg

Väsynyt ja vetämätön olo yhdistettynä huonoon ruokailuun johtaa kohdallani väistämättä urheilun vähentymiseen. Siinä jos jossain mennäänkin sitten lujaa metsään! Tarvitsen ehdottomasti säännöllistä liikuntaa mielialani virkeänä pysymiseen, ruokailurytmin säilymiseen ja yleisen hyvinvointini ylläpitämiseen. Nyt olen kaltoin kohdellut itseäni joka tavalla; syönyt huonosti ja liikkunut liian vähän. Kohdallani tuo on ihan fatal error.

Huono energiataso on johtunut kurjasta syksystä. Stressitasot ovat olleet pilvissä, olen itselleni epätyypilliseen tapaan sairastellut flunssaa, jossa viimeksi olen ollut varmaan 3 vuotta sitten ja minulla on lauennut migreeni, jota sitäkään ei ole ennen ollut. Kroppa on ollut turvonnut ja pöhöttynyt, kaikki vaatteet ahdistaa ja naamasta on kirjaimellisesti näkynyt, että fiilis on huono. Olen aina voinut olla tyytyväinen finnittömään, näppylättömään ja helppohoitoiseen lärviini, viime aikoina on ollut toisin. Kroppa on oirehtinut niin monella tavalla henkiseen paineeseen ja nyt olen kertakaikkisen kyllästynyt siihen. Olen kyllästynyt omaan vetämättömyyteeni ja laiskuuteeni, olen kyllästynyt huonoihin ruokailuihin ja haluan ehdottomasti taas paremman ja sen normaalin hyvän olotilan itselleni.

motivation%202.jpg

Jos jotain olen tässä elämässä oppinut, niin pakottamalla ei synny yhtään mitään. Tai ei ainakaan haluttua tulosta. Yritin väkisin käydä salilla, mutta eihän siitä mitään tullut. Jo alkulämmittelyn aikana jalat menivät maitohapoille, syke nousi älyttömän korkealle, puuskutin kuin höyryjuna ja painot putoilivat käsistä puolessa välissä sarjoja – ei yksinkertaisesti ollut mitään tehoja tehdä yhtään mitään. Sairasteluiden takia salitreeneihin tuli väkisin tauko muutamaksi viikoksi ja sen jälkeen en ole itseäni sinne enää saanutkaan. Väsyneenä treenaaminen ei ole mielekästä, siitä ei ole mitään hyötyä, eikä se ole enää edes turvallista suoritustekniikankaan takia.

Miten hitossa tästä suosta sitten noustaan? Ehkäpä pienin askelin.
Ensin olen jättänyt sen sokerin taas pois – ihmisen elimistö ei tarvitse sitä pätkääkään ja omani protestoi sitä vastaan joka kerta. Panostan parempaan syömiseen, tiedän kuitenkin tasan tarkkaan miten se tehdään ja palautan tarkat ateriavälit. Olen vain yksinkertaisesti heittäytynyt laiskaksi ja ehkäpä myös välinpitämättömäksi näitä asioita kohtaan.

Vettä on alettava taas kittaamaan litratolkulla, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä ja ylimääräinen pöhö kropasta katoaa. Se on kyllä kumma juttu, että kun turvotus johtuu kroppaan jämähtäneistä nesteistä, pitää juoda lisää nestettä, jotta se edellinen neste lähtee ulos! 🙂

Seuraavaksi on vedettävä lenkkarit jalkaan ja painuttava pihalle! Rauhalliset, matalatehoiset lenkit parantavat peruskuntoa ja ulkoilu tuulettaa aivoja. Hyvä keino päästä kiinni taas liikkumiseen. On tunnusteltava kroppaa minkälainen liikunta sopii milloinkin ja luulen, että tällä hetkellä stressistä ja erilaisista sen aiheuttamista oireista toipuva elimistöni tarvitsee ensisijaisesti nyt aikaa ja rauhallista starttia – ei mitään shokkihoitoa hikijumpilla, spinning-tunneilla tai rääkkitreeneillä. Olen kuitenkin liikkunut aktiivisesti koko ikäni, joten ei tässä nyt mistään rapakunnosta aloitetakaan, vaan herätellään kroppaa taas ottamaan vastaan pientä ja toivottavasti siitä alati kasvavaa treenimäärää,
kunnes olo taas normalisoituu.

motivation%203.jpg

Olen huono myöntämään, kun menee huonosti tai kun fiilis on huono. Se näkyy kyllä minusta ja vähintäänkin kuuluu. Ainakin jos perheenjäseniltä kysytään. Pinna on ollut kireällä kuin viulunkieli, puran helposti väsymystäni tai pahaa oloani lähimmäisiin – kehenkäs muuhunkaan? Turhaudun omaan saamattomuuteeni, sillä se ei ole sisäänrakennettua minua. Olen antanut itselleni luvan rötväilyyn, onhan ollut niin hankalia aikoja ja paljon pahaa mieltä sattuneista ja tapahtuneista. No, tuon varjossa voi laiskotella vain hetken. Luulen, että olen käyttänyt nyt tuon kortin ja on aika jakaa uudet. Minä itsehän kuitenkin olen ainoa, joka voin olotilaani vaikuttaa.

Tästä näköjään kehkeytyi oikein kilometripostaus. Höystin sanojani Pinterest-kansiostani löytyvillä Motivation -ajatuksilla. Niitä tarvitsen nyt tosiaan!  Jos tässä jouluun mennessä saisi itsensä takaisin raiteille (niin voi sitten hyvällä omalla tunnolla mussuttaa kinkut ja konvehdit). Alati pimenevä maisema ja synkät kelit eivät ole omiaan piristämään mieltä, mutta ainahan noita tekosyitä pystyy keksimään aiheesta kuin aiheesta…

Mites teillä muilla – onko syksy syönyt teidän energiatasoja,
vai porskutellaanko menemään entiseen tahtiin? 🙂

SALILLA

Ruokavaliosta olenkin jo pari kertaa postannut (tässä ja tässä postauksessa) ja nyt vuorossa on salitreenauksesta pientä kuulumista.

Salilla pyyhkii hyvin! Painot laitteissa ja punteissa lisääntyy mukavasti ja treeni tuntuu menevän hyvin perille. Pari kertaa on ollut voimaton olo salilla ja treeni ei ole kulkenut. Silloin tietää, ettei palautuminen ole vielä kokonaisuudessaan tapahtunut. Teen käytännössä kolmejakoista ohjelmaa; ekana päivänä jalat ja vatsat. Toisena päivänä teen selän, olkapäät ja ojentajat ja kolmantena rinnan ja hauikset. Vatsoja tunkean fiiliksen mukaan muihin päiviin lisäksi. Treenikertoja on viikkoon kertynyt yleensä neljä, jolloin olen aloittanut saliohjelman tavallaan alusta. Nyt olen kuitenkin alkanut korvamaan neljättä, joskus viidettäkin salitreenausta juoksulenkillä. Huomasin parin viikon juoksentelun jälkeen, että sentit ovat karisseet kropasta toisella lailla juoksun tultua kuvioihin. Esimerkkinä lantion mitat. Tiukassa ovat sentit hanurin kohdalla istuneet, mutta nyt yhtäkkiä viikossa lähti 2 senttiä. Uskoisin, että se on ollut juoksun ansiota, erimuotoinen liikunta aina piristää hommaa.

 IMG_3747.jpg

En varsinaisesti pidä juoksemisesta, joskin se on rullannut aika kivasti.  Astmani tuppaa ärtymään juoksemisesta ja ilman piippua ei ole mitään asiaa lähteä juoksemaan. Onkin suhteellisen ärsyttävää tunkea melko suurikoista piippua urheilurintsikoiden sivuun töröttämään paidan läpi. Täytynee hankkia sellainen ”tosi nätinnäköinen” juoksuvyö, sillä tarvitsen mukaan myös useimmiten avaimet, iPodin ja nenäliinan:) Olen tehnyt samaa lenkkiä nyt joka kerta ja koska aikani on parantunut joka lenkillä, aion seuraavaksi pidentää lenkkiä noin kilometrillä. Katsotaan taas siitä sitten eteenpäin.

IMG_3736.jpg

Salilla taas käytän monipuolisesti laitteita, vapaita painoja ja kahvakuulaa treenatessani. Laitteet ovat turvallisia mm. penkissä. Ei tarvitse murehtia varmistajasta tai siitä, että voimat loppuu kesken ja tanko painoineen putoaa päälle 🙂 Kyykyissä suosin levytankoa tai kahvakuulien kanssa tehtyjä askelkyykkyjä. Prässeistä en niinkään pidä, ne tuntuvat joskus polvissa pahoilta, vaikka osaan kyllä katsoa polvi-varvaslinjan. Ne eivät vaan sitten sovi minulle ja omien tuntojenhan mukaan treenatessa on mentävä!

Rintalihaksia treenaan sekä laitteessa että vapailla painoilla. Kehittää myös koordinaatiota nuo vapaat painot! Kuulaa taas heiluttelen mielelläni, sillä syke nousee helposti maksimin puolelle ja kuulaliikkeet treenaavat  monipuolisesti koko kroppaa. Muistaakseni perus etuheilautus -liike käyttää n. 85% koko vartalon lihaksista, joten aerobinen puoli tulee siinä mukavasti tehtyä. Pidän myös kinesis-laitteesta, joka sekin on tosi monipuolinen käyttää ja varsinkin kiertoliikkeitä on siinä helppo tehdä ja säätää vastusta tarpeen mukaan. 

Yksi asia, mihin tulee jatkossa itse kiinnittää paremmin huomiota on painojen määrä. Käsipainoja, kuulia tai laitteisiin laitettavia painoja tulisi tarkkailla paremmin, ettei treenaa liian kauan samoilla painoilla. Otetaan esimerkkinä tässä kohtaa eräs kerta salilla, kun haluamani painot tekemääni olkapää-supersarjaan olikin varattuina. Meno naapurilla näytti siltä, että sielläkin oli juuri sarjat alkaneet, enkä halunnut odotella tai vaihtaa liikkeiden paikkaa ohjelmassani, joten nappasin kiloa suuremmat painot. Todella tiukkaa teki, mutta jumankekka ne nousi ylös sen vaaditun 3 x 15 supersarjan verran.  Naama punaisena ja ääneen ähisten punnersin vikat ilmaan! Ai että olin tyytyväinen! 🙂 Viimeksi tein hauis-liikkeet myös isoimmilla painoilla ja kyllä ne sieltä tuli. Siippa käskikin tarkkailla käytettäviä painoja vähän tarkemmin tästä lähtien – kehitystä ei synny, jos ei laita enemmän painoa aina välillä.

IMG_3745.jpg

Kuvissa juoksukenkäni, Haltin tuulen- ja vedenkestävä, hiostamaton ja hengittävä ulkoilutakkini sekä perus välipalani. Hedelmä on muuten oiva snack syötäväksi heti salitreenin jälkeen!

Pääsiäisen ja vapun ansiosta safkapuoli on ollut vähän retuperällä, sillä olen vähän löysäillyt. Tarkoituksella. Alkuperäistä ajatusta mukaillen vedän toukokuun ajan vielä tiukempaa linjaa, eli ei mitään herkuksi lueteltavia asioita kurkusta alas. Protskua, hiilaria ja rasvaa oikeassa suhteessa ja kovaa treeniä salilla kuin lenkeilläkin. Tältä viikolta jää paino ja sentit mittaamatta, vappuna tuli kuitenkin höllättyä, joskaan ei yliherkuteltua. Skumppaakin meni maltillisesti vain muutama lasillinen. Tsemppaan mieluummin ensi viikon ja katson sitten tuloksia taas.

Vapaapäivä on tänään kulunut aika perusmeiningeissä. Aamulla herättyä lähdin heti salille, sitten suihkuun kotiin ja kauppaan täydentämään viikonlopuksi jääkaappia. Pientä video-editointia pitäisi jaksaa räpeltää, että saan lopputyöhöni kuuluvan videon mukaan Power Point -esitykseen. Illalla telkkarista tulee lempileffat -kategoriaan uppoava Pirates of the Caribbean eka osa. Johnny Depp on vaan n i i n mahtava!!

 

Hyvää perjantaita,

 Blondi

 

FAKTOJA KESÄKUNTOPROJEKTISTA

Viides viikko tiukempaa ruokavaliota jää pari päivää tyngäksi pääsiäisen vuoksi. Tarkoitus oli juuri tämä viitisen viikkoa vetää tiukkaa linjaa ja sitten palkita itsensä pääsiäisenä hyvällä ruoalla ja vähän herkuillakin.

Tässä joitain ruokakuvia taas menneiltä parilta viikolta.

20140406_134612.jpg
Aamiaismunakas, hedelmiä ja marjoja, lasi maitoa

20140407_191021.jpg
Kalkkunasalaatti fetalla ja avokadolla, lisukkeena kananmunanvalkuaisia

20140408_192903.jpg
Kanaa, riisiä ja rehuja

20140411_190501.jpg
Fetasalaatti, broileria, gluteeniton kauraporkkanasämpylä hiilarin lähteenä

20140405_191950.jpg
Tärähtänyt kuva päivällisestä; kanaa, porkkanaraastetta ja salaattia, itsetehtyä pestopastaa



Viime perjantaina teki mieli ihan älyttömästi jotain herkkua! Hulluilta Päiviltä tarttui mukaan vadelmarasia ja Punnitse ja Säästä -kaupasta hain raakasuklaapatukan. Jos ette ole raakasuklaata vielä maistaneet – ostakaa! Varsinkin tumman suklaan ystävät ei tule pettymään. Eikä unohdeta sitä faktaa, että raakasuklaassa on tallella KAIKKI ne suklaan parhaimmat asiat, sillä suklaata ei ole pilattu kuumentamalla sitä yli 42 asteen. Lisäksi siinä ei ole mitään lisäaineita tai kemikaaleja tai valkoista sokeria.

20140411_204718.jpg


Kiinnitin eilen salilla ensimmäisen kerran huomiota muuttuneeseen kehonkuvaan seisoessani peilin edessä. Jotenkin kroppa tuntuu ja näyttääkin vähän tiivistyneemmältä. Painoa ei viidessä viikossa ole lähtenyt kuin reilu kilo. Senttejä taas on karissut kropasta yhteensä 11. Keskivartalon seudulta suurin osa n. 7 senttiä, joka yllättäen onkin aina se rasvan kerääjä! Tuosta painosta en välitä. Kiloja ei ole juurikaan pudotettavaksi ja se pudotus ei ole missään välissä pääpointti ollutkaan. Kunhan rasva palaa ja lihasmassa kasvaa, niin suunta ei voi olla kovin väärä! 🙂 Ja koska paino ei juurikaan ole pudonnut, mutta senttejä on lähtenyt, niin homma menee juuri oikein!

Kyllähän vieläkin tiukemmalla ruoalla saisi enemmän tuloksia aikaan ja nopeammin, mutta kun en itse halua rääkätä itseäni rajoille asti. Se jos mikä tappaa oman motivaation! Voisin esimerkiksi jättää päivällisen kanssa nauttimani maitolasin pois tai punnita joka ikisen kanapalan tai jauhelihaköntin silmämääräisen arvioinnin sijaan. Myös satunnaiset suuhun eksyvät leipäpalat, hedelmät tai stevialla makeutetut Läkeröl-pastillit olisivat jonkun kielletyllä listalla. Fakta on kuitenkin se, että syön terveellisesti oikean määrän oikeita asioita treenin määrän huomioiden ja viimeisen viiden viikon aikana suuhun ei ole mennyt (ainakaan tietääkseni) sokeria muussa, kuin satunnaisen päärynän tai hunajamelonin palan muodossa. Eikä myöskään ”pahaa” rasvaa. Pääsiäisenä päätin herkutella ja sitten taas parin viikon tiukennus vappuun saakka. Vapun jälkeen jatkan todennäköisesti tällä tiukemmalla ruokavaliolla vielä touko-kesäkuun ajan. Jos huvittaa. En ota paineita, vaan elän fiiliksen mukaan! 🙂


Aloin tähän loppuun kirjoittelemaan itse treenauksesta, mutta tekstiä tuli sen verran, että kannattanee tehdä siitä sitten ihan oma postaus – vaikka ensi viikolla! 🙂


Pääsiäisvalmistelut aloitan leipomalla tänään porkkanakakun, josta löytyy muuten resepti täältä! Huomenna käyn mummin luona kylässä ja vien hänelle samalla pääsiäiseksi kakkua mutusteltavaksi.


Mitä mahtavinta kiirastorstaita kaikille! 
Palaan huomenna asiaan pienen pääsiäiskattaus-sneak peakin kanssa! 😉

Blondi

TREENIÄ PUKKAA – ARKIKUVAHAASTE

Siinä sitä on, arkea konsanaan!
 

20140402_160907.jpg

Salin pukkari. Siellä tulee vierailtua 3-5 kertaa viikossa.

Oma koti valkoisen energinen Miia haastoi minut mukaan tähän arkikuvahaasteeseen. Tarkoituksena on postata viitenä perättäisenä päivänä kuva arkipäivän elämästä ja samalla haastaa mukaan viisi uutta bloggaajaa tähän arkisempaan haasteeseen!

20140402_160934.jpg

On niin ihana tunne päästä salille vapauttamaan itsensä pakottavasta tarpeesta liikkua, kun on ensin kuluttanut perslihaksiaan 8 tuntia tuolin ja toimistopöydän välissä, niin kuin minä teen jokaikinen päivä! Istumatyö on ihmiselle täysin luonnotonta, sanon minä! Toivottavasti tulevaisuudessa ammatinvaihdon myötä tämäkin asia muuttuu!

Salikassina toimii valkoinen Björkan veska. Sinne mahtuu juuri kaikki tarpeellinen, vanhat sneakerini, vaihtovaatteet, vesipullo ja pientä sälää pompuloista salihanskoihin -ja ohjelmiin.

20140402_161416.jpg

Ai että on ihanaa, kun on perjantai taas!! Viime viikonloppu kului kun siivillä ja tuntui, ettei kotonakaan kerennyt saamaan mitään aikaiseksi!

Tänään mennään syömään hyvien ystävien kanssa pitkästä aikaa. Tosi ihanaa! Vaikka tässä nyt tiukemmalla ruokavaliolla mennäänkin ja alkoholi ei siihen kuulu, ajattelin kaikesta huolimatta nauttia lasin hyvää valkoviiniä ruoan kanssa. Ei tässä nyt niin kuolemanvakavasti dieettejä oteta! 🙂

Huomenna on luvassa super-siivousta ja ikkunanpesua ja olenpa valjastanut siipankin siihen. Hän tuskin malttaa odottaa!

Sunnuntaina hiukset saa uusia raitoja ja minä taas en malta odottaa sitä!!

Mitä tähän arkipäivän haasteeseen tulee, haastan mukaan ihanan Suvin <3

Mahtia viikonloppua,
Blondi

TREENISAFKAA

Reipasta uutta viikkoa!

Ajattelin laitella vähän kuulumisia treeneistä ja ruokavaliosta.

Treenit salilla on kulkenut hyvin, vaikka pitkän tauon jälkeen lihakset on olleet tosi kipeinä! Joinain päivinä ei ole pystynyt hiuksia pesemään, kun kädet tärisee, eikä ole pystynyt pitämään niitä pään yläpuolella 🙂 Toisena päivänä on kävelty melko hassusti, kun pakarat tai pohkeet on olleet niin hellinä. Portaiden kiipeäminen tuottaa tuskaa noina päivinä. Siitä tietää, että treeni on mennyt perille! 

No pain, no gain! Vai mitä se Rocky aina toisteli 🙂

Hyvällä sapuskalla ei ainoastaan haeta tukea treeniin, vaan sillä huolehditaan myös palautumisesta. Niinpä treenipäivinä syön hiilihydraattipitoista sapuskaa kahdella aterialla, lepopäivinä vain yhdellä.

20140317_121435.jpg
Lepopäivän yksinkertainen lounas; kanaa ja salaattia

20140328_122335.jpg
Treenipäivän lounas; kanaa, perunamuussia, avokadosalaattia, raejuustoa

Proteiininlähteenä käytän kanaa, kalkkunaa tai vähärasvaista paistijauhelihaa, kala-allergikkona kalasapuskat jää meikäläiseltä väliin. Myös maitorahka, raejuusto tai munanvalkuaiset toimii hyvin. Hiilihydraattia otan pastasta, perunasta tai harvemmin riisistä. Joinain päivinä gluteeniton siemenleipä käy oikein hyvin sekin. Hyvää rasvaa saan pähkinöistä tai vaikkapa avokadosta. Myös öljyä käytän hyvän rasvan lähteenä. Kuituja saan marjoista, satunnaisesta leipäpalasta ja sitä löytyy myös psylliumin muodossa pussista. Repertuaaria kuidun lähteeksi pitäisi laajentaa vaikka esim. chia-siemeniin. Vilja-allergiani takia en käytä kotimaisia viljatuotteita ja kaurapuurosta, jota saa tietty myös minulle sopivana versiona, en pidä. 

20140327_123218.jpg
Lepopäivän salaatteja

20140321_131201.jpg

Huomasin, että postauksen ruokakuvat ovat melko samantyyppisiä 🙂 Olen kuitenkin valmistanut ihan täysin ruokavalioon sopivia annoksia ”perus-ruoastakin”, enkä todellakaan syö pelkkää salaattia ja raejuustoa kanan kanssa. Siihen en nimittäin pystyisi, vaan ruoan tulee olla vaihtelevaa. Mielikuvituksella saa samoista perusaineista hyvää sapuskaa! Olen tehnyt mm. intialaista kastiketta ja riisiä, erilaisia pastaruokia, keittoja, täytettyjä broiskunfileitä etc. Sapuskaa täydennetään aina vihanneksilla ja/tai kasviksilla riittävästi.

20140327_185946.jpg
Treenipäivän päivällinen; yrttimaustettua broileria, perunamuussia, läjä porkkanaraastetta

20140317_193325.jpg
Treenipäivän päivällinen, riisiä, limekanaa, salaattia ja munanvalkuaisia

20140324_191426.jpg
Treenipäivän päivällinen; pippurista kalkkunaa, pastaa itsetehdyllä pestokastikkeella, fetasalaattia




En ole muutenkaan vuoden alusta lähtien syönyt herkkuja tai karkkia lainkaan, joten sokeria en kaipaa ollenkaan. Joskus nälkäisenä heikkona hetkenä tekisi mieli tarttua siipan kaapissa olevaan sipsipussiin tai tyttären makurahkoihin, mutta koska en myöskään ole suuri sipsien ystävä, sekin on jäänyt syömättä 🙂 Itsellenihän minä tässä tätä kesäkuntoa teen ja hankin parempaa oloa.

Pääsiäinen on nurkan takana kolmen viikon päässä, sitten ajattelin vähän nautiskella hyvää ruokaa ystävien kanssa ja tietty jotain ihanaa suklaata, kuten Kinder-munia:) Silloin ei tuijotella mitä syödään, vaan pidetään kivaa ansaitusti.

20140329_122827.jpg
Aamupalan marjasmoothie

20140329_122843.jpg
Aamupala; munakas valkuaisista ja yhdestä keltuaisesta, hunajamelonia, cashew-pähkinöitä

20140329_122821.jpg

Painossa ei juurikaan ole kahdessa viikossa tapahtunut, senteissä sitä vastoin kyllä. Vaakahan ei juuri kerro totuutta, mutta mittanauha ei valehtele! Esimerkiksi vyötäröstä on kadonnut 4 cm ja lantiosta 1 cm. Ihannetilanne olisikin jos rinta levenisi ja vyötärö ja lantio kapenisi 🙂 Silloin tietäisi, että selkään ja rintaan on saatu muotoja lisää! Sellainen V-mallinen kroppa, kuten uimareilla yleensä on 🙂 Haaveena olisi saada vähän olkapäihin lisää pyöreyttä, selkään lisää lihaksia ja peppua tiukemmaksi, jolloin sekin vähän nousee ylemmäs. Vyötäröltä voisin karistaa vielä paljonkin, eli rasvaa pois ja lihasta tilalle! Meillä on kotona sellainen kehoanalyysi-vaaka. Niiden tuloksia ei ihan kiveen kirjoitetusti tuijotella, mutta antaahan ne osviittaa kehon muutoksista, sillä vekotin laskee rasvaprosetin, lihaksen ja nesteen osuuden kehosta sekä näyttää painoindeksin kilojen lisäksi. Siihen siis pitää syöttää itsestään muutamia perustietoja ja sitten se laskee vaa’alla seistessä noita tietoja.

20140329_103237.jpg
Välipala;  protskujuoma. Patukat on usein täynnä vilja-allergiaani sopimattomia aineksia

20140322_134350.jpg
Välipala; hedelmäsalaatti

Kolmatta viikkoa tässä nyt siis mennään ja olo on keventynyt kummasti. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tästä on hyvä jatkaa!


Onko ruudun ääressä muita kesäkunnon perässä olevia?

Blondi