Syksyn treenikalenteri

Treeniasiaa ei ole pitkään aikaan ollut blogissa. Viimeisimmät ”isommat” uutiset tällä saralla oli keväällä toteutettu 6 viikon tehodieetti ja tehotreenaus Fit for Bikini -nettivalmennuksella, jolla sain erinomaisia tuloksia aikaan! Onneksi kesä ei tuonut ihan hirveää muutosta tilanteeseen, vain n. reilun kilon verran lisää painoa ja pientä pöhötystä, kun neste ja kesän grilliherkut ja viinilasilliset taas tuntui jämähtävän kroppaan. Loman jälkeen kerkesin palata normaaliin treenirytmiin kolmen viikon ajaksi ja sain olotilaa normalisoitumaan, kunnes nyt taas reissun päällä ollessa tilanne taas nollautuu, heh! 🙂

Mutta koska hyvä pohja on jo olemassa, sitä ei viikonkaan all inclusive -loma herkkuineen kerkeä pilaamaan. Sitä paitsi meidän hotellissa on aktiviteettia joka päivälle joogasta vesijumppaan ja tenniksestä kuntosaliin rantalentiksestä tai aerobic-tunneista puhumattakaan. Itse ajattelin hyödyntää ihanan lämpötilan uima-altaassa uimiseen oikein kunnolla. Pari kilsaa päivässä, ehkä vähän joogaa päälle, niin johan voi hyvällä omalla tunnolla vetää herkkuja kaksin käsin buffasta.

Reissun päätyttyä aloitan taas erittäin aktiivisen syksyn. Vain sillä keinoin pysyn vauhdissa pimeän ajanjakson yli, eikä väsymys pääse niin paljon toivottavasti vaikuttamaan. Viikkoon haluan jatkossakin mahduttaa 4-5 liikuntakertaa, joista kolme-neljä salitreeniä ja yksi joogaa. Ilman jälkimmäistä en tule toimeen, se on nähty. Toimistotyö ja istuminen on ihan tappoa kropalle! Viime syksynä en oikein päässyt joogatunneille niiden hankalan ajan takia ja senhän huomasi aika nopeasti. Kärsin ihan älyttömästä kahden nikaman nikamalukosta marraskuusta helmikuuhun käyden jatkuvasti fyssarilla ja kiropraktikolla ja hoitaen jumeja kotona foam rollerilla ja yhteen sidotuilla tennispalloilla. Tuosta kuntoutuminen oli hidasta ja kivuliasta, enkä ihan heti sellaista enää halua!

Viime kärsimykset syntyivät mökkirempan aikana – parin kuukauden remontti ja siitä viimeiset 2 viikkoa kellon ympäri tehdyt hommat aiheuttivat sahalihasten (kylkiluiden välissä kulkevat lihakset, kiinnittyy rintaan ja lapaan) totaalisen jumituksen ja rintarangan rustojen kipeytymisen. Nuo yhdessä aiheuttivat rinnan alueelle todella kivuliaita teräviä kipupiikkejä, jotka särkivät koko rinnan alueella. Kerkesin jo epäillä sydäristä rintasyöpään kaikkea mahdollista, mutta tajusin itsekin, että lihasperäistä kipua se on. Piti ihan käydä varuiksi lääkärissäkin toteamassa, että näin tosiaan oli, jotta sain mielenrauhan. Vasta pikkuhiljaa paikat on alkaneet taas aukeamaan ahkeran venyttelyn ansiosta ja tottakai myös rempan lopettamisen myötä. Lisäksi olen päässyt taas lomien jälkeen joogatunneillekin ja se on kyllä ihan parasta lääkettä kaikkiin jumeihin!

Syksyn ehdottomia tavotteita onkin liikkuvuuden ylläpitäminen ja jopa lisääminen joogaamalla. Samalla tuo harjoitusmuoto tuo myös kaivattua pysähtymistä ja hiljentymistä arjen kiireen keskelle. Jooga hoitaa tehokkaasti myös mieltä kehon lisäksi. Ottamalla edes yhden tunnin viikossa oikeasti omaa aikaa, jossa läsnä olet vain sinä itse ja joogamattosi ja jossa keskityt vain liikkeiden sulavaan jatkumoon hengityksen viedessä harjoitusta eteenpäin luonnollisessa rytmissä, on mitä parhainta mielen nollausta. Tuon jälkeen olo on niin levollinen, positiivisen tyhjä ja kehossa virtaa hyvä ja voimaannuttava energia.

Toinen tavoite on jatkaa monipuolisesti eri lihasryhmien harjoittamista, mutta keskityn syksyllä tarkemmin ongelmakohtiin, eli selkään ja vatsaan. Toisilla rasva kerääntyy reisiin ja takapuoleen, minulla ne menee vyötärölle ja siipiin, eli lapojen sivuihin ja alle. Käsivarsiin ja hartioihin on tullut mukavasti lihaksien tuomaa pyöreyttä viimeisen vuoden aikana ja yläselässäkin alkaa vihdoin tapahtua myös, mutta keskivartalon seutu on kyllä haasteellisin itselleni. Aion keskittyä niihin lihasryhmiin ja tehostaa treeniä tarkemmin ongelmakohtiin. Mitään myyttien omaista täsmäliikettä ei paikallisen rasvan sulattamiselle ole, rasva palaa tasaisesti joka paikasta ja luonnollisesti hitaimmin sieltä missä sitä eniten on, mutta kyllä treenillä sitä lihasta saa tietty enemmän näkyviin. Parhain lääke on ruokavalio aerobista unohtamatta. Kroppa tarvitsee myös sykettä nostattavaa liikettä pelkän lihaspumppauksen lisäksi. Siinähän sitä on taas syksyksi aherrettavaa!

Alkusyksyllä minussa on aina tosi paljon virtaa! Hyvällä treenitahdilla on helppo pitää vireystasoa yllä ja vielä kun siihen ottaa monipuolisen ja ravintorikkaan ruokavalion tueksi, sillä dravilla pääsee pitkälle ennen kuin alkutalven pimeys ottaa valtaansa. Mutta koska elämä ei ole pelkkää kieltäytymistä ja kuria, syksyyn on mahdutettava myös ihania illanistujaisia, leivontaa, herkullisia ruokia ainaisen makrotaulukon kyttäilyn sijaan ja tietty lepoa riittävissä määrin. Rötväilyä ja laiskotteluakin aina välistä. Tärkeintä on löytää hyvä tasapaino.

Mitä sinun syksyyn kuuluu?

Bikinikunnossa?

On aika vetää 6-viikkoinen projekti yhteen, mutta mitä tulee tuohon otsikon kysymykseen – se lienee katsojan silmässä.

Kuka tahansa voi olla bikinikunnossa missä kunnossa tahansa, sehän on jokaisen oma asia. Ennen projektia en olisi viihtynyt omassa nahassani bikineissä rannalla, eikä vieläkään olla ihan siellä missä haluan, mutta eipä tässä rannallekaan ihan heti kohta olla menossa näillä yöpakkas-keleillä! 🙂 Olen silti kyllä tosi tyytyväinen ja ylpeä itsestäni, että jaksoin puristaa täysillä tuon 6-viikkoisen kertaakaan lipsumatta, kertaakaan jättämättä syömättä mitä piti tai kertaakaan jättänyt treenejä väliin. Vedin tämän setin niin täysillä kun pystyin ja se palkittiin. Opin myös hurjasti asioita ja olen viimein löytänyt itselleni sopivan ruokailutavan ja treenirytmin. Haluankin jakaa nyt teille nämä oppimani asiat. (Kuvituskuvina by the way koko 6-viikkoisen ajan mielessä kummitelleet Macarons-leivokset. Näettekö – pystyin jopa ottamaan kuvat, ennen kuin huitaisin ne kitusiini…!:)

_MG_9855.jpg

Ruokailurytmi

Minulle ennestään jo tuttu ruokailurytmi, jossa syödään 3-4 tunnin välein sopii kuin nyrkki silmään. Se on taivaan tosi, että kun elimistö saa säännöllisin väliajoin tarvittavan määrän ja tarvittavat aineet, se rullaa tehokkaasti eteenpäin. Söin itse koko kuusi-viikkoisen näin: aamupala klo 8:00, lounas klo 12:00, välipala klo 15:00, päivällinen klo 18/19:00 ja iltapala klo 20/21:00. Tästä en aio tinkiä jatkossakaan, mutta nyt tiedän tarkemmin mitä kannattaa syödä noina aikoina. En pystynyt ihan täysillä kolmatta viikkoa treenaamaan pienen kasvoihin tehdyn leikkauksen takia ja niinpä hikisimmät treenit oli skipattava. Huomasin viimeistään tuolloin, että suurin merkitys painonhallinnassa on jääkaapin sisällöllä. Mutta niinhän sitä sanotaan, että treenit on se 20% ja ruokavalio 80%. Allekirjoitan tuon täysin! Jos siis haluat pudottaa painoa, aloita se lautaseltasi.

Ravinto ja sen laatu

Jos haluaa syödä puhtaasti ja terveellisesti ja pudottaa painoa, voi unohtaa kaiken, johon on tungettu jotain ylimääräistä. Tämä koskee marinadeja, erilaisia kastikkeita, maustettuja jogurtteja ja rahkoja ja kaikkia ”muiden äitien valmistamia” eines-sapuskoja ja muita puolivalmisteita. Ne ovat täynnä piilosokereita, suolaa, keinotekoisia makeutusaineita ja muuta teollista puppua. Kukapa meistä ei olisi vetäissyt mikron kautta Saarioisen roiskeläppää tai maksalaatikkoa, minä ainakin, mutta ei niistä oikeasti ravitsevaksi kunnon ruoaksi ole. Kerran kun valmistaa ison kasan hyvää, itse maustamaansa ruokaa jääkaappiin annosrasioihin, ei terveellisen ruoan valmistukseenkaan kulu niin paljon aikaa. Itse sain projektista omaan kulutukseeni sopivat makroarvot ja tiedän nyt tarkalleen montako grammaa proteiinia, hiilareita ja hyvää rasvaa tulee aterialla olla, että se toimii täydellisesti omaksi parhaakseni. Söin ennen liikaa protskua ja hiilaria ja aivan liian vähän kasviksia. (Tuo lienee perisynti aika monella.) Myös hyvän rasvan saanti ei ollut joka aterialla ihan loppuun saakka ajateltu.Välipalan tarkoitus korostui ja nyt osaan koostaa senkin oikealla tavalla. Myös treenin jälkeen nopeasti nautittu hiilari jeesasi palautumista, jota en ennen ollut osannut ajatella. Yötä vasten ei taas tulisi nauttia juurikaan hiilareita ja niinpä iltapalan tulisi sisältää enimmäkseen proteiinia. Jälleen yksi asia, joka tuli projektin aikana korjattua.

Ehkä tässä kohtaa parhaimpana vinkkinä antaisin kuitenkin sen, että jos et ymmärrä mitä kaikkea kaupasta käsiisi ottamasi tuote sisältää, älä osta sitä. Mitä pidempi tuoteseloste on, sitä käsitellympi tuote on. Älä osta.

Riittävä lepo

Nuku. Ruoan jälkeen tärkein rakennusaine hyvinvoinnisssa on riittävä lepo. En pysty korostamaan tarpeeksi tuon merkitystä. Itse huitelen arkisin vähintään 7-8 tunnin yöunia, en pärjää vähemmällä ja uni on yksi niistä asioista joista ei tulisi tinkiä koskaan. Se kostautuu kyllä myöhemmin. Jos syö oikein ja liikkuu riittävästi, on keho terveellä tavalla väsynyt iltaisin ja se suorastaan vaatii unta. Uni on palautumisen ja lihasten kasvun osalta korvaamatonta. Uni korjaa treenissä syntyneitä pieniä lihasvaurioita, järjestelee päivän aikana tapahtuneet asiat oikeisiin lokeroihin ja vaikuttaa positiivisella tavalla mm. pitkäkestoiseen muistiin.

Parhain neuvoni tähän on, että älä stimuloi aivotoimintaasi kirkkailla valoilla ennen nukkumaan menoa. Jätä tabletit, tietokoneet ja kännykänruudut rauhaan ja tartu sen sijaan kirjaan. Uni tulee paljon paremmin niin ja nukut levollisemmin.

Aerobisen harjoittelun merkitys lihaskuntotreenin rinnalla

Minulla on tämä ollut ennen vähän joko tai. Jos olen käynyt paljon aerobisilla ryhmäliikuntatunneilla, olen katsonut sen korvaavan lihaskuntotreenin. Jos taas olen nostellut puntteja salilla 4 kertaa viikossa, olen skipannut aerobisen puolen. Nyt tiedän, että nuo kaksi on välttämätöntä yhdistää ja hyvä tapa siihen on tehdä lihaskuntotreenin perään lyhyt ja äkäinen hiit-treeni. (High Intensive Interval Training.) Kun vedät hetken täysillä, sitten himmaat välissä, vedät taas täysillä hetken himmaten ja toistat tuon 5-6 kertaa ja jäähdyttelet päälle, tunnet illalla vielä yhdeksältä sohvalla lojutessasi, kuinka rasva jatkaa palamista! Taas yksi opittu asia lisää plakkariin ja samaa neuvon kaikille!

Meistä jokaisen tulisi löytää itselle se parhain tapa syödä ja liikkua. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä ole toisen kuppi teetä, mutta jokaisen tulisi sisällyttää viikkoonsa aerobista liikuntaa sekä lihaksia vahvistavaa liikuntaa. Meistä kaikki vanhenee ja kehoon kohdistuvat muutokset ovat väistämättä edessä ennemmin tai myöhemmin; tasapaino huonontuu, lihasmassa vähenee, rustot ja nikamat heikkenee ja aineenvaihdunta likipitäen pysähtyy mitä vanhemmaksi elää. Lihaksia tulee voimistaa, tasapainoa haastaa, jänteille, nikamille ja luille tarjota liikkuvuutta venytysten ja hyppyjen avulla ja aineenvaihdunnalle sopivia ruokia.

_MG_9860.jpg

Tämä vuosi on oman hyvinvointini vuosi. Kävin viime viikolla kattavassa ikätarkastuksessa työpaikkalääkärillä ja elimistöni on paremmassa kunnossa kuin 5 vuotta sitten samaa tarkastusta tehdessä. Kolestrolini on minimissä, verensokerini priimaluvuissa, maksa-arvot huippua, verenpaine täydellinen ja hemoglobiini erinomainen. Läjä muita arvoja käytiin läpi myös ja kaikki erittäin hyviä. Olen panostanut todella paljon omaan hyvinvointiini ja tämä 6 viikon projekti on ollut yksi niistä ja se näkyi kyllä labratuloksissakin. (Tosin kaikkia ei mitenkään korjata kuudessa viikossa, eli kyllä terveellistä elämää on vietetty pitkälläkin aikavälillä mitattuna.)

Hoidan itseäni käymällä säännöllisesti kiropraktikolla ja akupunktiossa ja olen juuri varaamassa aikaa hierojalle lihasmöykkyjen avaamiseksi. Vyöhyketerapia ei ole vierasta sekään ja aiempaa enemmän kiinnitämme miehen kanssa koko ajan myös ruokaan huomiota. Monipuolinen liikunta sai uutta pontta tästä projektista, enkä ole vuosiin voinut yhtä hyvin kuin nyt!

_MG_9865.jpg

Tätä projektia aloittaessamme moni ihmetteli meille, että ”mistä tekin laihdutatte?” Olemmehan ihan normaalipainoisia, hoikkia ihmisiä. Fakta on kuitenkin se, että myös hoikille ihmisille kertyy rasvaa ja se mihin se kertyy, on hyvin yksilöllistä. Alunperin projektin tarkoituksena ei ollut painonpudotus, mutta kyllähän pudonneet kilot ja lähteneet sentit kertovat, että olihan meilläkin mistä lähteä. Kokonaisuutena sain pudotettua 3,5 kiloa ja mies 6,5 kiloa tämän projektin aikana. Miehen tulos on suorastaan ihan huikaiseva!

Lähteneet sentit laskettuani meinasin pyörtyä nähtyäni, että itse karistin kropastani huikeat 27 senttiä! Pyörittelin 30cm viivotinta kädessäni ja mietin, että onhan se aika hiton paljon… Mieheltäkin lähti 19cm. Minulle ongelmallisimmat kohdat ovat olleet keskivartalon seutu sekä rinnanympärys, tarkalleen selkäpuoli. Sinne kertyneen rasvan sanotaan johtuvan insuliiniherkkyydestä, eli toisinsanoen keho sietää huonosti hiilihydraatteja. Jenkkakahvojen kerrotaan taas johtuvan siitä, että hiilihydraattien määrä on liian suuri kehon sietokykyyn verrattuna. Ei tarvitse olla Einstein tajutakseen, etttä hiilarin laatu ja määrä on jatkossa katsottava tarkkaan. Jalat ja takapuoli minulla on ollut aina hyvässä kuosissa, eikä niissä ole rasvankertymäongelmia. Päin vastoin näihin ripakinttuihin tulisi saada lisää lihaa! Ei siis ollut yllätys, että suurin senttimäärä lähtikin nimenomaan rinnanympäryksestä ja vyötäröstä. Rinnanympärys kutistui 11cm. Huikeeta! Ei ihme, että paidat istuu ihan eri tavalla juuri nyt! Mittasin vyötäröstä sekä kapeimman että leveimmän kohdan, eli juurikin jenkat. Vyötärön kapein kohta kutistui neljä senttiä ja jenkkakahvoille heitin hyvästit yhdeksällä miinus-sentillä. Kyllä on niin paljon tiiviimmän näköinen peilikuva nyt! Ostin jo puolessa välissä projektia yhden koon pienemmät farkut ja nappi kiristi silloin hiukan. No, ei kiristä enää! Myöskin kaapissa jonkin aikaa lojuneet paidat pääsevät taas käyttöön kun ne istuvat niin paljon nätimmin ylle. Kesään mennessä toivoisin vielä karistavani jäljelle jääneen 1,5 kiloa ja silloin olisin täydellisessä ihannepainossani pituuteeni (170cm) nähden.

Näillä kiloilla ja senteillä mitattuna projekti oli huikea suksee! Tulevaisuudessa aion pitää neliviikkoisen vastaavan kuntokuurin, jos tuntuu, että sitä tarvitsee. Muutoin jatkan nyt aika lailla samalla mallilla, ainoastaan päivällistä hölläten. Myöskään ruoan punnitsemiseen en enää lähde, mutta nyt näen silmämääräisesti onko annoksessa sopiva määrä kaikkea. Lisäksi pidämme yhden ”herkkupäivän” viikossa, jolloin voi nauttia jotain hyvää, jos siltä tuntuu. Arkena syödään vain terveellistä ja ravintorikasta ruokaa. Näin emme koe, että jostain pitäisi luopua tai että elämä olisi pelkkää kituuttamista jonkun dieetin parissa, sillä se vasta olisi kamalaa! On kuitenkin turha haaveilla pysyvänsä ihannemitoissa, jos joka ikinen päivä antaa periksi himoille ja syö herkkuja tai liikaa ruokaa kulutukseen nähden. Ihan maalaisjärjellä tässäkin pärjää.

Nyt jos jotakuta kiinnostaa millä tämä tulos saavutettiin, suosittelen erittäin lämpimästi näin kuuden viikon kokemuksella kurkkaamaan Fitnet.fi -sivuston. Ohjelmat (niin treeni -kuin ruokavaliokin) on fitness-mimmi Linda Manuellan käsialaa ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä molempiin. Minulla oli Fit for Bikini -ohjelma ja miehellä Fit for Beach. HIeman kutkuttaisi sivustolta löytyvä HIIT -treeniohjelma… ehkä jos sen repäisisi syksyllä? 🙂 Mainittakoon vielä loppuun, että tämä ei ole yhteistyöpostaus, vaan suositus perustuu omaan henkilökohtaiseen kokemukseen.

Tässä kaikki kuulumiset tämän projektin osalta. Muut osat tarinoista löydät näistä linkeistä:
Viikko 1
Viikko 2
Viikko 3
Viikko 4
Viikko 5

Energistä uutta viikkoa kaikille! 🙂

Tänään lähtee!

Tiedättekö, että nyt vihdoin on tuo lääkärin langettama neljän viikon urheilukielto ohitse! 

Neljä viikkoa tai oikeastaan kohta 6 viikkoa on vasenta kättä pidetty levossa. Ensin pari viikkoa säryn takia ja tutkimustuloksia odotellen, sitten käsikirurgilla käynnin jälkeen liki kolme viikkoa lastassa kortisonipiikin vaikutusta odotellen. Ilman lastaa olen elänyt nyt parisen viikkoa kättä normaalitoimissa käyttäen, mutta en vielä urheilulla rasittaen. Tänään kuitenkin menen ekaa kertaa yli kuukauteen salille tekemään yläkropan treeniä ja KÄSIÄ! Ojentajaa ja hauista ainakin, loppuviikolle jätän olkapäät ja selän. Odotan jo, että pääsen töiden jälkeen salille! Hyvät musat korviin huutamaan ja rautaa pumppaamaan! Täytyy malttaa ottaa kuitenkin iisisti kättä kuunnellen. En todellakaan halua uusintakierrosta tästä vammasta!

IMG_1725.jpg

Ehkäpä muistatte, että otin viime vuonna tähän aikaan personal trainerin. Täytyy sanoa, että se setti meni kyllä vähän harakoille. Viime kesänä ja syksynä ei tullut mistään yhtikäs mitään perhesyistä johtuen ja kun tänä vuonna vuoden alusta piti aloittaa täysillä treenaus, onnistui tammikuu oikein hyvin, mutta helmikuussa elämän sotki koiran sairastuminen ja monet treenit peruuntuivat sen takia, ettei haukkua voinut jättää yksin kotiin. Sitten alkoikin seuraavaksi tuo käsi temppuilemaan ja treenit meni lähinnä jalkapainotteisesti.

Ei ne trainer-kerrat tietenkään hukkaan menneet, sain mahtavat saliohjelmat ja neuvot, joiden kanssa jatkan nyt treenausta toivottavasti terveenä ja ilman kaikkea ylimääräistä, mutta ei tuosta treenipaketista ihan kaikkia tehoja irti valitettavasti saanut.

IMG_1735_2.jpg

Teimme trainerin kanssa vikan tapaamisemme kunniaksi jälleen kehonkoostumusmittauksen ja kyllä siinä näkyi positiivisia muutoksia! Viskeraalisen rasvan, eli sen vaarallisen sisäelinten ympärille kerääntyvän rasvan määrä on edelleen hyvällä mallilla, alle suositusrajojen. Myös ”normi” rasvaprosentti oli pienentynyt jonkin verran, joskaan ei mielestäni tarpeeksi. 🙂 No, mutta jos ei treenaa, ei ihmeitäkään voi odottaa. Ja rasvasta viis, se kyllä lähtee ajan kanssa, ensisijaisesti kroppaan lähdettiin hakemaan lisää lihasta ja sitä tuli vuoden aikana 2,5 kiloa lisää. Se on aika hitsin hyvin, sillä trainerin mukaan nainen pystyy keräämään lihasmassaa vuodessa n. 3 kiloa. Eli rasvaa lähti ja lihasta tuli lisää, aika win-win -tilanne! 🙂

Kuvituskuvina viime vuonna otettuja kuvia meren rannalta. Kyllä Suomen suvi on vaan kaunis! Nautitaan auringosta täysin rinnoin!

Ruokapäiväkirja

Yksi ensimmäisistä asioista, jonka jouduin ottamaan paremmin huomioon aloittaessani treenaamisen PT:n kanssa, oli ruoka. Olen aiemminkin todennut, että ihminen luulee usein syövänsä terveellisemmin kuin syökään, mutta tällä kertaa ongelma ei niinkään ollut siinä, vaan ruoan määrässä. Söin aivan liian vähän siihen nähden, kuinka monta treenikertaa viikkoon tuli.  Ohessa pientä kuvasaldoa sapuskoista, joita tulee lapioitua nassuun päivittäin.

Aamiainen on joka kerta sama, eli luonnon jogurttia, itsetehtyä gluteenitonta mysliä, tuoreita marjoja sekä pellavasiemenrouhetta. Oheen vielä kahden munan keitetyt valkuaiset protskunsaantia varmistamaan.

brekkarit.jpg

Lounas on usein nopeasti kasaan kyhätty salaatti tai Stockan Herkun Deli-osastolta noudettu sapuska tai niiden yhdistelmä. Usein saatan hakea salaattibaarista itse koottavan salaatin ja sitten Stockalta esim. kanafileen ja hiilarilisukkeen, kuten riisin.

luch%203.jpg

Kala-allergikkona syön tosi usein kanaa proteiinin lähteenä, senpä takia punainen liha tuo kivaa vaihtelua. Lounaalla se menee oikein hyvin kylmänä esim. paahtopaistina salaatin lisukkeena.

lunch.jpg

Pidän tosi paljon esim. sosekeitoista. Niinpä mieleeni on myös perunamuussi, alla olevassa kuvassa perunamuussia on höystetty pinaatilla. Tuo kivaa makuvaihtelua sekä myös väriä perinteiseen kellertävään muussiin. (Ja kyllä, minusta muussissa on kaksi ässää…;)

luch%202.jpg

Iltapäivällä vetäisen marjarahkasmoothien, jottei kone ihan hyydy. Teen sen aina edellisenä iltana valmiiksi jääkaappiin odottamaan ja nappaan mukaan aamulla töihin lähtiessäni.

v%C3%A4lipala.jpg

Päivällinen on pitkälti samanlainen kuin lounas, mutta koska aikaa ja tarvikkeita löytyy kotoa huomattavasti enemmän, on päivällinen usein se ruoka, mihin eniten aikaa käytetään.

IMG_0901.jpg

Chilimarinoidut kanan sisäfileet ovat kyllä parasta mitä tiedän! Salaatin päälle pannulla paahdettuja mantelilastuja, niin on hyvien rasvojenkin saanti taattu!

IMG_0964.jpg

Itsetehtyä pestoa ja vähän pastaa, mansikoita ja halloumi-juustoa – ihan taivaallinen yhdistelmä muuten tuo suolainen juusto ja makea mansikka!

IMG_1530.jpg

Kanaa, riisiä ja pippurista tomaattikastiketta. Salaattia. Yksinkertaista, mutta puhtaita makuja, eikä mitään ylimääräistä.

IMG_1673.jpg

Eräänä päivänä jääkaapissa ei ollutkaan lihaa tai kanaa kypsennettäväksi. Niinpä keitin kasan uusia, ihanan pieniä pottuja, tein salaatin ja söin 100g kalkkunaleikettä pottujen kera. Mainittakoon, että sipaisinpa myös vähän voita lautasen reunalle. Minusta on suorastaan rikos syödä uudet potut ilman voita.

IMG_1709.jpg

Salaattia, tsatsikia ja jauhelihapihvejä. Super yksinkertaista ja ihan törkeän hyvää! Vähän tuollainen kreikkalainen setti.

IMG_1715.jpg

Sosekeitot tulikin jo mainittua, tässä lemppariani; kasvissosekeittioa, jossa pääosaa näyttelee makeahko bataatti. Sekaan tuoretta chiliä ja inkivääriä sekä valkosipulia. Slurps! Tätä söin mm. eilen alati pahenevaan flunssaani. Inkivääri lämmittää niin ihanasti rintalastassa ja chili takaa pienen takapotkun.

IMG_9644.jpg

Myös lihapullat perinteisessä tomaattikastikkeessa maistuvat, lisukkeena spagettia, kuten Kaunottaressa ja Kulkurissa 😉 Nuo lihapullat on tuollaiset sitruunaiset ja italialais-tyyliset. Voisin joku päivä laittaa vähän reseptiä kehiin, vaikkei pullat mikään varsinainen kesäruoka olekaan.

Iltapala on joko välipalaltakin tuttu smoothie tai sitten paistan munakkaan kahdesta munasta ja sekaan mitä kaapista sattuu löytymään; tomaattia, kalkkunaleikettä, ruohosipulia tms.

IMG_1553.jpg

Syön siis viisi kertaa päivässä n. 3-4 tunnin välein ja vatsa kyllä ilmoittaa heti, jos ruoka-aika on ylittynyt. Meillä syödään siis ihan tavallista, itsetehtyä kotiruokaa. Ei mitään valmiita eineksiä, eikä näin ollen lisäaineita tai mitään piilosokereita sun muita, vaan puhdasta sapuskaa hyvistä ja tuoreista raaka-aineista. Treeniruoka ei siis ole mitään filosofiaa ja itse en ainakaan suostu lähtemään millekään maitorahka/riisikakku -linjalle. Normi kotiruoka riittää. Tällä hetkellä itse kiinnitän myös PT:n ohjeiden mukaisesti huomiota makrojakaumaan (protskut/hiilarit/rasvat). Niinhän sitä sanotaan, että kesäkunto (tai ylipäätään hyvä kunto) rakentuu 30 % liikunnasta ja 70% ruoasta. Ei siis todellakaan ole ihan sama, mitä kurkusta alas mättää.

Vielä pitäisi tsempata sen vedenjuonnin kanssa! Miten ihmeessä se voi olla niin vaikeaa, ihmettelen. Joinain päivinä lipitän sitä orjallisesti pari litraa pelkästään töissä, joskus huomaan juoneeni vain lasillisen koko päivänä. Soo soo… yritän parantaa kovasti tuota.

Flunssa yrittää ihan tosissaan ottaa otetta, joten on pakko jättää tältäkin päivältä treenit väliin. Aamuyö meni yskimiseen ja heti silmät avattua oli pakko hörppiä ämpärillinen kuumaa teetä kurkkukipua lievittämään. Onneksi tänään on perjantai, niin pääsee suoraan töistä sohvalle köllimään! 🙂

10 kertaa viikossa

Aluksi vähän kauhistuin tuota määrää. 10 kertaa viikossa. Kuulostaa tosi paljolta ja mietin riittääkö puhti moiseen ja onko siinä liikaa. Kyseessä on siis viikottainen treenimääräni, jonka sisällön on personal trainerini laatinut ja minulle henkilökohtaisesti suunnitellut. Kerron vähän teillekin mistä on kyse…

Treenaan kuutena päivänä viikossa, vain perjantaina on lepopäivä, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään urheilusuoritusta. Tuon vapaapäivän valitsin itse, sillä olen yleensä perjantaisin melko väsynyt viikon työmäärästä ja kaipaan kipeästi vain kotisohvaa. 🙂 Tuohon kymmeneen kertaan mahtuu 4 salitreeniä, 3 aamuaerobista, 1 pidempi, vähintään tunnin kestävä lenkki, 1 joogatunti ja 1 kehonhuolto.

IMG_1638.jpg

Salitreenit on jaoteltu lihasryhmittäin ja yhtenä treenikertana harjoitan joko ala- tai yläkropan lihaksia. Minulla on viikko-ohjelmassa kaksi yläkropan lihaksiin keskittyvää treeniä ja kaksi alakropan lihaksiin keskittyvää. Aamulenkkien paikat on mietitty niin, ettei niitä yhdistetä jalka/pakarapäivään turhaan viemään voimia. Palauttavan pitkän lenkin paikka on myöskin tarkkaan mietitty, samoin joogan, jotta ne tekisivät tehtävänsä nimenomaan huoltavina harjotteina, jotka palauttavat lihaksia rankemmista treeneistä.

Koska en niinkään pidä laitetreenaamisesta, vaan käytän treeneissä mielelläni oman kehon painoa tai muita apuvälineitä kuten TRX-naruja, jumppapalloa, erilaisia penkkejä ja kahvakuulia, on treenini suunniteltu niin, ettei niissä laitteita juuri ole. Jalkalihaksia treenatessa keskitytään usein vain yhteen jalkaan kerrallaan, jolloin kumpikin jalka joutuu työskentelemään yhtä paljon, eikä vahvempi ole avustamassa. 

IMG_1636.jpg

Trainerini on tosi tarkka suoritustekniikasta. Näissä tekniikkaharjoituksissa huomasimmekin erään todella ison ongelman, josta en ole itse ollut tietoinen aiemmin. Oikean jalkani sisä- ja ulkosyrjän lihaksien voimatasoissa on todella suuria eroavaisuuksia. Tämä huomattiin nimenomaan yhden jalan kyykkyjä tehdessä, jolloin oikea polveni alkaa väkisinkin painautumaan sisäänpäin, aiheuttaen polvelle virheasennon ja kovan rasituksen. Reiteni ulkosyrjän lihakset ovat siis voimakkaammat kuin sisäsyrjän ja se aiheuttaa tuon sisäänpäin vääntymisen. Joudun näissä liikkeissä keskittymään ihan tosissani siihen, että missä asennossa polveni liikkuu ja siinä alkaakin sitten kroppa tärisemään ja mm. jalkapohjani yrittää alkaa kääntymäänn ulkosyrjälle kompensoimaan liikerataa. Vasemmassa jalassa tätä ongelmaa ei esiinny, joten oikeaa puolta pitää treenata ihan eri tavalla mm. jättäen liike vähän ylemmäs, kunnes lihakset vahvistuvat.

Tällaisissa tilanteissa ulkopuolisen ammattilaisen apu on tarpeen ja ainakin itse olen todella tyytyväinen, että lähdin tähän projektiin, vaikka summa vähän kirpaisikin. Itsellenihän tässä sitä hyvää oloa hankin.

IMG_1637.jpg

Treenaan seuraavat viisi viikkoa aika tiuhasti, sitten lähdemme perheen kanssa kesälomareissuun viikoksi ja sen jälkeen homma jatkuu vielä elokuuhun saakka. Sitten tapaamiseni PT:n kanssa on ohitse (ja rantakunto toivottavasti saavutettu! :). PT:n palkatessani oli mielessä uusien asioiden ja liikkeiden oppiminen sekä salitreenauksen tehostaminen, mutta kyllähän homma lähti melko ulkonäköpainotteisesti liikkeelle. Toivoin voivani pudottaa muutaman kilon ja muokata kroppaa vähän kiinteämmän ja urheilullisemman näköiseksi. Ikä alkaa olemaan lähempänä neljää- kuin kolmekymppiä, joten ihan ilmaiseksi ei rantakunto enää synny. Oi niitä aikoja, kun parikymppisenä ei tarvinnut mistään välittää, vaan aina oli timmissä kuosissa! 

Kuitenkin nyt, varsinkin noissa tekniikkaharjoituksissa löydettyjä (tuo polvi ei ollut ainoa), kroppani ”oppimia” virheasentoja miettiessä, ovat ajatukset kääntyneet siihen suuntaan, että kyse on paljon muustakin, kuin bikineistä. Jotta säästyisin tulevaisuudessa erilaisilta ongelmilta nivelien tms. suhteen, on tärkeää korjata ja huoltaa kroppaa oikealla tavalla nyt. Urheilu on aina tuonut minulle paljon lisää energiaa ja hyvää oloa, jota ilman en pysty elämään.

IMG_1535.jpg

Tällainen PT:n kanssa treenaaminen tuo lisää motivaatiota harjoitteluun ja auttaa ylittämään itsensä monta kertaa. Jos sen myötä saa lisäksi kivannäköisen ulkomuodon, on se vain plussaa. Ihan pelkästään peilikuvan vuoksi ei kuitenkaan kymmentä kertaa viikossa jaksa (ainakaan meikäläinen) treenata, vaan kyllä sen täytyy merkitä myös pääkopalle ja kropan yleiselle hyvinvoinnille aika paljon. En usko, että jatkan tämän projektin jälkeen ihan yhtä intensiivistä treenausta. Ei kai kukaan jaksa kymmentä treenikertaa jatkuvasti tehdä per viikko, vaan kyse on tällaisista hetkellisistä, jonkin aikaa kestävistä rypistyksistä.

Katsotaan sitten myöhemmin syksyn kuviot uudelleen. Nyt kuitenkin treenaan ihan täysillä ja takana on jo tämänpäiväiset 2 urheilusuoritusta; aamulenkki kello kuudelta ja illan joogatunti. Huomenna salille rääkkäämään reisiä! Jiihaa! 🙂

 

Kokemukseni PT-treeneistä

Katson aina joskus jotain painonpudotusohjelmia telkkarista; Biggest Loser tai Jutan dieettiohjelmia tms. Aina välillä huomaan miettiväni, kun treenattavat vinkuu ettei jaksa tehdä enempää ja ne pari viimeistä toistoa tuntuu niin vaikealta, että mikä ihme siinä nyt niin vaikeaa on, ”ryhdistäydy, hyvä ihminen!?

No, nyt kun kerrankin joku on salilla puristanut itseltäni viimeisetkin voimat lihaksista saaden ne tärisemään niin, että suihkussa on vaikea pestä kasvoja, sillä se edellyttää käsien nostamista ja niiden painamista kasvoja vasten, ymmärrän sen, että ne vikat toistot saattaa ihan oikeasti saada vinkumaan, ettei jaksa enempää ja melkein tekee mieli itkeä. Siis samalla tavalla, kuin siinä tv-ohjelmassa.

IMG_0479.jpg

Ekat personal trainerin kanssa tehdyt treenit olivat viime viikolla ja ne alkoivat tekniikkaharjoituksilla. Tehtiin ihan perusliikkeitä, kuten kyykkyä levytangon kanssa ja maastavetoa, eli mavea ja tarkistettiin suoritustekniikkaa sekä hengityksen rytmin tärkeyttä liikkeen yhteydessä. Leuanvedon treenausta teimme myös, paljon punnerruksia ja lopuksi tehtiin vielä aikamoinen HIIT -osuus, eli high intensity intervall training, jossa tarkoitus on tehdä lyhyt, mutta äkäinen treeni. Se koostuu rauhallisemmista ja tosi rankoista osuuksista, jossa syke hakkaa maksimialueella, kunnes laskee taas iisimmillä osuuksilla. Tätä jatketaan muutama rundi putkeen ilman taukoja. Tuollainen vartin, kahdenkymmenen minuutin treeni on törkeän tehokas ja jatkaa rasvanpalamista vielä pitkään, kun treeni on jo ohitse. Se saa sinut toivomaan, että minuutit juoksisi vähän nopeammin! Voin kertoa, että että vikoilla toistoilla tärisi koko mimmi ja ihan vähän teki mieli vaikeroida…

Treeneistä jäi kuitenkin tosi hyvä fiilis ja sellainen olo, että on ylittänyt itsensä. Trainerini on hyvä tyyppi, joka kannustaa juuri oikealla tavalla ja kun vikat askelkyykyt tuntui tosi vaikeilta, hän teki niitä kanssani yhtä aikaa, jotta löytäisin vielä jostain voimaa viimeisiin toistoihin. Trainer on myös tosi tarkka suoritustekniikasta, jolloin itselleni tulee turvallinen olo tehdä uusia juttuja isojenkin painojen kanssa ilman, että tarvii miettiä loukkaako itsensä.

IMG_0480.jpg

Viikko-ohjelmani suunnitellaan niin, että parista vakioksi muodostuneesta käytännöstäni pidetään kiinni; maanantai-iltana on joogatunti, joka menee hyvästä kehonhuollosta ja perjantaisin on vapaapäivä. Olen muutenkin aina ihan kuitti perjantaisin työviikosta, joten väsyneenä on turha lähteä salille. Siitä ei hyödy mitään muuta, paitsi loukkaantumisriski kasvaa. Muina päivinä teen salitreeniä tai lenkkejä ohjeiden mukaisesti. On helppo toimia, kun tekee vaan niin kuin käsketään. Tämän viikon alkuosa on kalenterissa myös; tänään jooga, huomenna rauhallinen 45 minsan lenkki ja keskiviikkona kova treeni salilla trainerin kanssa. Loppuviikon ohjelman saan keskiviikkona ja sitten siitä alkaa muodostumaan seuraavien viikkojen treenikalenteri.

Totean vielä loppuun, että ruoalla on todellakin valtava merkitys ja heti kun aloin syömään enemmän ja korjasin muutaman puutteen ruokavaliostani (proteiinin määrä, hyvät rasvat), alkoi vaa’allakin tapahtumaan; viikossa putosi yhtäkkiä vajaa kilo, kun koko alkuvuoden, siis yli 4 kuukauden aikana paino on tiukasti pysynyt samassa numerossa tai kivunnut ylöspäin. Aivan käsittämätöntä! Siis syömällä laihtuu! 🙂 Tämän viikon vaakalukeman katson ylihuomenna ja vaikka sitä lukua ei tässä ole ensisijainen tarkoitus jumpata, vaan niitä lihaksia ja rasvaa, niin kyllähän tuo neljä kuukautta paikallaan pysynyt lukema alaspäin liikkuessaan kertoo siitä, että suunta on vihdoin oikea ja aineenvaihdunta alkaa toimimaan niin kuin kuuluu. Elimistö ei enää varastoi energiaa, sillä nyt se saa sitä tarpeeksi käyttöönsä.

IMG_0498.jpg

Odotan jo innolla keskiviikkoisia PT-treenejä, vaikka tiedän jo ekan kerran jälkeen, että kärsimystä siitä tulee taas! 🙂

Kuvituskuvina muuten Lontoon yksityiskohtia helmikuiselta reissulta. Palaan selailemaan koneelta matkakuvia toisinaan. Niiden avulla reissun muistoja pystyy elämään niin kivasti uudelleen. 🙂

Reipasta viikonalkua kaikille!

Lahja itselleni: PT

Arvatkaa mitä?

No, nythän on niin, että kuten jo aiemmin kerroin rantakuntoprojektistani, on hommat junnanneet vähän paikallaan. Ei junnaa enää. Hommasin nimittäin itselleni äitienpäivälahjaksi personal trainerin! Nyt alkaa kuulkaa lyyti kirjoittamaan! Seuraavat 10 viikkoa on sitten aika tarkkaa treeniä valvovan silmän alla ja projekti käynnistyy huomenna, pyhäpäivän kunniaksi. Uusia treeniohjelmia, uusia treenitapoja, tarpeisiini tehty ruokavalio ja joku vieressä, joka potkii persuksille! Jorma Uotisen sanoin; Ei huano!

IMG_1333.jpg

Hieman se summa hirvitti, vaikka aika hyvässä tarjouksessa PT-paketti olikin. Sitten ajattelin, että oma terveys ja hyvinvointi on kyllä aina hyvä investointi! Laskeskelin, että yhden tapaamisen hinnaksi tulee viitisenkymppiä. Koska jotenkinhan tämä suuri summa oli itselleni puolusteltava, aloin miettimään mitä henkilökohtaista, pelkästään sinuun itseesi keskittyvää, tunnin kestävää terveyteen tai vaikkapa kauneudenhoitoon liittyvää palvelua voit tänä päivänä ostaa alle 50 euron? Kampaaja? Hieroja? -Tuskinpa. Entäpä kiropraktikko? -Ei todellakaan. Entä kynsihuolto, kasvohoito, jalkahoito… -Ei onnistu. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä mitään edellä mainituista palveluista ei juurikaan saa viidellä kympillä. Yhtäkkiä summa ei enää tuntunutkaan niin pahalta.

IMG_1336.jpg

Ekat, jäsenyyteeni kuuluvat treenit tehtiin viime viikolla. Siitä sain vähän esimakua haluanko PT:n palkata ja mitä sellainen saa irti itsestäni. Ai hitto!! Tehtiin kyllä sellainen tehotreeni järkyttävällä intensiteetillä, että suorastaan kuulin, kuinka rasva jatkoi palamista sohvalla vielä myöhemmin illalla! Jalkojen lihakset alkoivat särkeä seuraavana iltana ihan hulluna täysin oudosta kohtaa ja siitä, jos jostain tietää, että nyt on treeni mennyt perille. Tulee tarpeeseen vähän saada repertuaariin uusi treenimuotoja ja vaihtelua ylipäätään. On melko helppoa treenata ja keskittyä täysillä tekemiseen, kun joku kertoo mitä tehdään minäkin päivänä. Sen kun vaan tekee sen mitä käsketään, niin tuloksia syntyy varmasti!

Odotan yhteistä projektiani PT:n kanssa innolla, joten jos viimeksi hehkutin, että kesäkunto, täältä tullaan, niin nyt voin huutaa sen katolta. Täältä todellakin tullaan! 🙂

Totuus kehostani ja kunnostani

Hetkeen ei ole blogin puolella ollut juttua rantakuntoprojektistani. En ole suinkaan lopettanut projektia, mutta raportoitavaa ei juurikaan ole ollut. Tammikuuhan vietettiin sokerittomana ja kropasta karisi senttejä roppakaupalla. Helmikuussa tapahtui myös sillä saralla pientä positiivista, mutta maalis- ja huhtikuu oli jo aikamoista paikallaan polkemista. Kaikesta huolimatta senttejä on kropasta lähtenyt yhteensä pois 24. Se on aika hyvä se! Kuitenkin, kuten aiemmin totesin, paino ei projektin aikana ole muuta kuin noussut ylöspäin muutamalla kilolla ja parin kuukauden ajan olen ihmetellyt sitä ihan tosissaan. Kaikesta urheilumäärästä huolimatta kropassa on ollut jotenkin ”tukkoinen” olo ja tuntui siltä, että homma ei toimi. Jokin mätti, en vain ihan osannut laittaa sormeani siihen…

20150503_124121.jpg

Kun tapasin kuntosalini personal trainerin aiemmin tällä viikolla, jotain loksahti paikalleen. Juttelimme taustoistani urheilun saralla ja entisistä harrastuksistani ja hänen mielestään kroppani on aikalailla perus tanssijan hoikkine raajoineen. Heti perään hän huomautti, että tanssijoilla yleensä ongelma kerääntyy keskivartaloon ja vähäiseen lihasmassaan. No, ihan oikeaan osui. Päätimme suorittaa kehonkoostumusmittauksen, jossa olen viimeksi ollut n. neljä vuotta sitten. Oletin, että vähän huonompia lukuja sieltä tulee, sillä neljä vuotta sitten harrastin vielä aktiivisesti tanssia ja olin n. 7 kiloa hoikemmassa kunnossa. En kuitenkaan odottanut, että järkyttyisin.

Rasvaprosenttini oli noussut 8 prosenttia (!!) neljän vuoden takaisesta, lihasmassa oli nippa nappa siinä missä pitäisi ja kehoni on mittauksen mukaan kuivunut. Viskeraalinen rasva, eli se kova, vatsaontelon sisäinen rasva oli rajojen puitteissa, onneksi, mutta sitä on kuitenkin aina hyvä saada alemmas. Ihan kamalia asioita oli nuo luvut kyllä kuulla. Jaiks! Vaikka BMI -luku (eli painoni ja pituuteni suhde) on normaali ja kehoni fyysinen ikä on sama kuin mitä ikäni oikeasti on, en todellakaan ollut tyytyväinen saamiini lukuihin, eikä pidäkään. Olin erittäin negatiivisesti yllättynyt näistä tuloksista, mutta todella hyvä, että tuo testi tehtiin, sillä nyt oli tarve muutoksille!

20150503_121926.jpg

Samassa yhteydessä kävimme läpi ruokavaliotani ja miten se asettuu mm. suhteessa perusaineenvaihduntaani, eli paljonko elimistöni kuluttaa kaloreita ihan vain sillä, että olen olemassa. Tässä kohtaa löytyi perimmäinen syy painon junnaamiselle ja nousulle ja tälle ihmeelliselle olotilalleni; syön aivan liian vähän siihen nähden, paljonko kulutan. Olen opettanut näiden alkuvuoden kuukausien aikana kroppani siihen, että annan sille aivan liian vähän polttoainetta ja kun se saa sitä, se pitää siitä kynsin ja hampain kiinni, koska ei tiedä koska saa sitä seuraavan kerran.

Syömiäni ruokia syynättiin läpi ja niihin tehtiin tarvittavat korjaukset. Proteiinin määrää lisättiin runsaasti, samoin rasvojen. Eikö olekin ihan hullu ajatus, että saadaksesi rasvaa pois elimistöstä, sitä pitää syödä. Sen lisäksi hiilarien paikkaa muutettiin, jotta elimistö pääsisi treenien aikana käsiksi myös rasvavarastoihin ja kaloreita lisättiin runsaasti, jotta elimistö saa tarpeeksi kulutettavaa. Varsinkin välipalan ja iltapalan koostumus muuttui ihan toisenlaiseksi.

20150503_121905.jpg

Vettä on juotava litratolkulla enemmän, magnesium ja c-vitamiini muistettava ottaa säännöllisesti ja kalsiumin määrää on tarkkailtava. Tätä listaa kun lukee, voi todeta, että lähes kaikki asiat menivät uusiksi! Se on niin totta, että ihminen luulee syövänsä niin paljon terveellisemmin, kuin syökään. Minäkin, vaikka olen jonkin verran perehtynyt aiheeseen. Näin sitä sokeutuu omalle jutulleen ihan täysin. Koko homma meni ihan uusiksi ja odotan innolla mitä tapahtuu nyt, kun alan noudattamaan uudenlaista ruokailutapaa. Lähteekö paino putoamaan ja muuttuuko olotila? Mitään muita mitatuista asioistahan en pysty silmämääräisesti toteamaan, joten uusi kehonkoostumusmittaus onkin tarkoitus tehdä jonkun kuukauden kuluttua ja vertailla tuloksia.

Tulevalla viikolla tapaan PT:n treeniasioiden merkeissä. Myös niihin on tulossa radikaaleja muutoksia, nykyisellään kehitän vain aerobista kuntoani, kun pitäisi panostaa siihen lihastyöskentelyyn ja enemmän kehonhuoltoon. Olen aiemmin blogissakin valitellut polviani ja niiden särkyä ja PT huomasi, että mm. etureisieni kiinnityskohdat ovat niin kireällä, että se on se säryn aiheuttaja. Olen ihan intoa täynnä näistä uusista käänteistä ja rantakuntoprojekti sai ihan uutta vauhtia ja tekemisen meininkiä! Kannattaa ehdottomasti kääntyä ammattilaisten puoleen silloin, kun joku asia tökkii. Miten ihmeessä en tehnyt sitä aiemmin?!

20150503_121849.jpg

Palaan aiheeseen uudelleen toisen tapaamisemme jälkeen, jossa käydään läpi treenijuttuja. Tänään, nyt kun kaikki vappuhulinat on ohitse, olen aloittanut uuden ruokavalioni ja jatkan sitä läpi tämän toukokuun sekä kesäkuun, aina 3. päivään heinäkuuta saakka. Se olkoon projektini päätöspäivä, sillä seuraavana päivänä lähdemme Turkkiin ja siellähän niille bikineille on käyttöä.

Rantakunto, täältä tullaan!!

Hyvinvointia ja sielunruokaa

Viime lauantaina tuli voitua hyvin. Ja ruokittua sielua. Tuossa järjestyksessä.

CASAn bloggaajat saivat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Original Sokos Hotelli Helsingin ja EasyFit Helsinki Clubin kanssa viime viikonloppuna ja tarjolla oli aikamoinen pläjäys eväitä hyvinvointiin ja treenaukseen. Koska äkilliset sairastumiset ja muut ennakoimattomat tapahtumat söivät CASAlaisten osanottoa, jäimme hyvin pienen porukan kesken nauttimaan illanvietosta, mutta emme antaneet sen häiritä menoa!

Päivä alkoi Original Sokos Hotelli Helsingissä pienellä välipalalla, jonka jälkeen oli aika hypätä treenitrikoihin ja lähteä salille. Yllätys oli aikamoinen, kun tiloiksi paljastui entinen yökerho, Helsinki Club, eli tuttavallisemmin Hesari. Voi pojat, tuota tanssilattiaa on tullut tampattua nuoruusvuosina (ja vähän vanhempanakin.)

sali%202.jpg

Aika hyvin taipui tila moderniksi kuntokeskukseksi nykyaikaisine laitteineen. Techno Gym on oma henkilökohtainen suosikkini muutenkin.

sali.jpg

Mielenkiintoista on salin virtuaaliset ryhmäliikuntatunnit. Miltä tuntuisi hypätä spinning-pyörän selkään ja tehdä ohjattu treeni juuri silloin, kun sinulle parhaiten sopii? Sen kuin tietokoneesta ohjelma päälle ja polkimet liikkeelle!

20150307_164424.jpg

Me saimme valita personal trainer Pasi Hälikän palveluista mieleisen ja kahvakuulia päästiin heiluttelemaan hänen opastuksessaan. Kuulat ovat itselleni tuttu juttu, mutta aina niistä löytyy pieniä nyansseja enemmänkin kuulaa heiluttaneille ja parasta lajissa on se, että sihen voi osallistua kukin oman kuntonsa mukaisesti ottamalla isompaa tai pienempää kuulaa eri liikkeisiin. Hiki virtasi mukavasti ja varsinkin takareidet tykkäsi hyvää seuraavana aamuna!

Ammattitaitoisen ohjauksen jälkeen palasimme ihanaan kattokabinettiin (jonka aion by the way pitää todellakin korvan takana tyttöjen iltoja/polttareita sun muita silmällä pitäen.) Kahdelta eri terassilta aukesi aika kivat näkymät Helsingin kattojen ylle.

kabinetti.jpg

20150307_162319.jpg

Ruokapuolella tarjolla oli runsas salaattibuffa, marjasmoothieita, tuoreita hedelmiä ja virvokkeita. Koska ainakin itselläni oli karhunnälkä treenin jälkeen, vedin sapuskat parempiin suihin ja sen jälkeen oli kiva kömpiä saunan lauteille rentoutumaan.

safkat.jpg

sauna.jpg

Loppuilta tuli vietettyä enemmän tai vähemmän naureskellen, syntyjä syviä pohtien, ajatuksia ja kokemuksia jakaen ja maailmaa parantaen. Sielunruokaa tuli siis sitäkin roppakaupalla ja on niin mahtavaa viettää aikaa ihmisten kanssa, joiden kanssa synkkaa ja yhteinen sävel löytyy heti.

20150307_180131.jpg

20150307_185905.jpg

Kiitokset upeasta hyvinvointipläjäyksestä Original Sokos Hotelli Helsinki, EasyFit Helsinki Club sekä upeat blogikollegat Irina ja kaimani Heidi.

*yhteistyössä Original Sokos Hotelli Helsinki, EasiFt Helsinki Club, (Kipinä  Personal Training Pasi Hälikkä)

Rantakunnon edistyminen

On väliaikatietojen aika!

Tammikuussa aloitetun rantakuntoprojektin toinen kuukausi päättyi juuri. Tulokset eivät ole yhtä huimia, kuin tammikuussa, jolloin senttejä ropisi kropasta oikein mukavasti, mutta homma etenee kuitenkin ja ilman takapakkeja ja se on pääasia.

IMG_0898.jpg

Helmikuussa senttejä lähti kropasta yhteensä 5,5 cm. Reisistä vain puoli senttiä per koipi, mutta jalkojen osalta ollaankin siinä tilanteessa, että seuraavaksi niistä ei enää toivoisi lähtevänkään. Minulla on aina ollut hoikat jalat ja reisiin voisi tulla enemmän tavaraa, mutta lihaksen muodossa. Lantion mitta pysyi samana koko kuukauden, joskin siitä voisi kyllä pari senttiä jossain kohtaa yrittää karistaa, mutta melkein hyvä näinkin. Pakaraosasto onkin sitten toinen juttu – sinne sitä täytettä ja ryhtiä olisi saatava lisää. Alankin keskittymään pyllyosaston muokkaamiseen tässä ihan tosissaan. Aina se ei vaadi tajuttomia painojakaan, vaan sitkeää työtä ja parit Jane Fonda muuvit repertuaariin lisää. Oman kehon painolla suoritetut harjoitukset ovat ihan yhtä kelpoja ja mielestäni jalkojen osalta myös mielekkäämpiä, kuin vaikkapa prässissä painaminen.

Vyötärö, tässä tapauksessa maha (mittaus suoritettu n. 2 cm navan yläpuolelta, jossa levein kohta, eli jenkat) joka tässä eniten kaipaa duunia, kaventui helmikuun aikana 1,5 cm. Lievä pettymys, sillä siinä sitä rasvaa eniten on, kuten ihmisillä yleensä, mutta tuokin ihan kelpo mitta. Kavennusta kuitenkin tapahtunut yhteensä jo 8cm. Jotenkin reisien ja lantion kohdalta löysän muuttaminen lihakseksi tuntuu helpommalta, vatsamakkaroiden pienentäminen ihan tajuttoman vaikealta ja ottaa todellakin aikansa.

IMG_0900.jpg

Vaikka syön terveellisesti sokeria vältellen, aika lailla perinteistä lautasmallia mukaillen, on ruokavaliossa vielä varaa säätöihin. Hiilareiden, protskun ja rasvan määrää voisi viilata paljonkin. Maaliskuun ajan ajattelin kokeilla entistä siivotumpaa ruokavaliota ja katsoa mitä se saa aikaiseksi. Samaan syssyyn treenausta voisi tehostaa entisestään. Olen viihtynyt liian hyvin aerobisten ryhmäliikuntatuntien parissa, jotka kylläkin nostaa sykettä ja polttaa kaloreita, mutta koska itsellä tuo painonpudotus ei ole se tämän projektin juttu, vaan kehon muokkaus, on pakko siirtyä jumppasaleilta taas enemmän salin puolelle ja painojen pariin.

Yhteenvetona todettakoon, että paino ei ole kahden kuukauden aikana juurikaan muuttunut. Se on pyörinyt +/- 0 aikalailla saman kilomäärän ympärillä nämä kaksi kuukautta. Sen sijaan samassa ajassa kropasta on lähtenyt yhteensä 19 senttiä pois, joten ei voi kuin olla tyytyväinen! Kyllä se tuossa mittanauhakuvassa näyttää aikamoiselta määrältä!

Tästä eteenpäin siis hieman tehostetummalla treenauksella ja ruokavaliolla tuloksia metsästämään!
Onko ruudun takana toisia saman projektin parissa olevia…? 🙂