Skarpimpi olohuone laajalla kulmalla

Mietin pitkään mikä tökkii. Olkkari näytti valjulta ja laimealta, enkä ihan osannut laittaa sormeani siihen, että mikä mätti. Kaikki tuntui vain niin vaisulta ja ryhdittömältä ja se ärsytti. Meinasin jo vaihtaa valkoiset muovipunosmatot lattialle, mutta talvi piti kuitenkin järjen päässä ja paksun maton lämmittämässä jalkoja.

Nämä kotikuvat on otettu uudella laajakulmaobjektiivillani. Nyt mahtuu niin paljon enemmän neliöitä kuvaan! Huomion arvoista on myös ihan toisenlainen valovoimaisuus ja kirkkaus, mitä uudella kameralla ja tällä laajakulmaobjektiivilla saa aikaan.

_MG_7364.jpg

Olkkari tarvitsi epätoivoisesti jotain ryhtiä ja sitä sain onneksi mustasta väristä. Noinkin simppeli asia sai ilmeen muuttumaan tosi paljon mieleisempään suuntaan! Olen jo aiemminkin todennut, että pienillä jutuilla on suuri merkitys, eikä ilmeen muuttamiseen tarvita välillä euroakaan. Sen kun kaivelee kaappeja ja tekee uudenlaisia yhdistelmiä vanhoista asioista.  

_MG_7384.jpg

_MG_7361.jpg

Kaveriksi sohvan mustille tyynyille toin olkkarin pöydälle tummanharmaan kivitarjottimen ja sohvalle graafisella kuviolla varustetun torkkuhuovan. Lisäsin myös pikkusohvalle mustan tyynyn sekä lempparini, Tapio Anttilan Skissi -tyynyn. Muutama musta asia antoi heti heti skarpimpaa ilmettä kotiin. Tuota ryhtiliikettä se juuri tarvitsikin!

Huomenna kannattaa olla kuulolla – on tulossa alekoodia teille lukijoille ja lisäksi kerron tarkemmin mielenkiintoisesta reissustamme, jonne suuntaamme torstaina!

Sohvakyselyitä

Saan tasaiseen tahtiin kyselyitä meidän sohvasta – sehän on muotoilultaan melkoinen katseenvangitsija! Ajattelin vastata kerralla kaikille sohvakyselijöille tällä postauksella, vaikka toki olen sohvasta kertonut aina siitä kysyttäessä vastaamalla niin kommentteihin kuin sähköposteihinkin. 

sohva%207.jpg

sohva%204.jpg

Me hankimme sohvan kohta jo 3 vuotta sitten kesällä. Etsin nimenomaan kevyennäköistä sohvaa korkeilla jaloilla, jotta siivous olisi helppoa. Etsin myös valtavirrasta poikkeavaa muotoilua, sillä koin monet sohvat isoiksi ja rumiksi möhkäleiksi. En myöskään halunnut heittotyynyjä ja sohvan ulkonäön piti olla moderni sekä jämäkkä. En voi sietää lysyyn meneviä istuin -tai selkätyynyjä. Koska remppasimme koko alakerran lattianvaihtoa myöten ja uusimme ison osan kalusteista, ei budjetti ollut sohvan kohdalla enää kovin suuri. Niinpä jätin mm. kotimaiset monen tonnin sohvat väliin, vaikka niistä olisi mukavia löytynyt.

sohva%208.jpg

Tonnin verran maksanut sohva ostettiin nettikuvien perusteella ja aluksi hirvitti tehdä näin suuren kalusteen kohdalla ”sikaa säkissä” -tyylinen ostos. Sohva osoittautui kuitenkin juuri niin kauniiksi ja jämäkäksi, kuin mitä kuvienkin perusteella se oli. Sohvan hankimme jo edesmenneestä Kodin 1 -liikkeestä, eli tässä kohtaa niille meidän sohvaan ihastuneille huonoja uutisia – sohvaa en ainakaan itse ole enää keneltäkään muultakaan bongannut. On24 on myynyt sohvaa ”Fly” -nimellä, mutta sieltäkään sitä ei löytynyt enää.

sohva%205.jpg

Liki kolmen vuoden käytön jälkeen sohvatyynyt ovat edelleen yhtä jämäkät. Ne ovat säilyttäneet muotonsa erittäin hyvin. Selkätyynyt saa irti ja niitä voi käännellä käytön tasaamiseksi. Sen sijaan sohvan suurin miinus on istuintyynyt. Ne eivät irtoa. En ymmärrä miten niin voi olla. Ne kuitenkin altistuvat mielestäni eniten erilaiselle käytölle, hankautumiselle, erilaisille materiaaleille, koiran tassuille ja tahroille. Sohvan olen käsitellyt tahra- ja kosteussuojalla, joten siitä lähtee kaikki helposti irti ja kangas on säilynyt siistinä.

Harmikseni kankaanlaatu on kuitenkin näiden vuosien aikana kärsinyt. Tyynyjen reunoista, sohvan keskeltä (ihmiset muuten istuvat aina tyhjälle sohvalle keskelle!) missä tyynyt kohtaavat toisensa, on kangas alkanut nyppääntymään. Se on pientä ja tuntuu kädessä kosketeltaessa karhealta, eikä taatusti osu kenenkään silmään. Paitsi minun. Ja sehän riittää. Toistaiseksi se ei häiritse niin paljon, että edes harkitsisin sohvasta luopumista, mutta hieman mietityttää minkälaiseksi nyppääntynyt kangas vielä muuttuu – entistä isommaksi, silmällä selkeästi huomattavaksi…?

sohva%203.jpg

sohva%201.jpg

Sohvan väri on mielestäni kauniin harmaa. Niitäkin kun voi olla niin moneen eri sävyyn shiftaavia. Joskus sohvan väri tuntuu kuitenkin liian tummalta ja kaipaa ehdottomasti raikasta valkoista rinnalleen, edes ripauksen verran. Kun sohvanvaihto seuraavan kerran tulee joskus ajankohtaiseksi, mietin väriä uudelleen. Himoitsen valkoista sohvaa, mutta pelkään yli kaiken sen puhtaana pitämistä. En haluaisi verhota sohvaa millään huovilla tai muilla, mutta tummansinisten farkkujen värjäymät, iltapalalta läikkyneet kaakaot ja illanvietossa kaatuneet punaviinit kammoksuttaa todennäköisesti liikaa. Siksipä tämäkin sohva on harmaa.

sohva%2010.jpg

Vinkkaan tähän vielä sohvista sen verran, että jos joku haaveilee vähän samanlaista muotokieltä sohvaansa kuin meillä – tai ainakin vähän erikoisempaa, kannattaa ehdottomasti piipahtaa Habitat -myymälässä. Heillä on aivan ihastuttavia ja erilaisia sohvia valikoimissaan, joita ei tule joka kodissa vastaan.

sohva%202.jpg

Tässäpä oli muuten samalla kiva satunnaisotos-katsaus olkkarin erilaisiin piensisustusratkaisuihin parin vuoden sisällä. Järjestyshän meillä pysyy samana, sillä piano määrittelee paljon. Sille ei ole olohuoneessa kuin kaksi paikkaa; nykyinen portaiden alla tai entinen paikka takan tilalla. Piano ei saa olla oven lähellä, josta tulee kosteutta ja/tai kylmää, eikä saa sijaita suorassa auringonpaisteessa. Onneksi pienillä huonekalumuutoksilla, valaisimilla, tekstiileillä ja väreillä saa isojakin ilmeen piristyksiä aikaan!

Mikä muuten näistä kuvista ja sisustuksista näyttää sinusta kivoimmailta?? 🙂 Itseäni sykähdyttää ehkä eniten numero 2. Se on otettu vuosi tai kaksi sitten keväällä. Aurinko paistaa, helmililjat kukkivat ja ilme on raikas! Tuota epäonnen reklamaatio-mattoa ei tosin ole ikävä, mutta se toi kyllä kivasti ilmettä kotiin. Uusi matto on haaveissa siis kyllä!

Viileän vaalea olkkari

Talven valo on kyllä mystisen sininen ja kylmä. Näihin viikonloppuna napsittuihin kuviin tallentui pakkanen ja kylmyys, kesäauringolla ei tällaisia kuvia vain saa.

_MG_1759.jpg

Jätin pikkusohvalle taljan, ikkunan vieressä on mukavampi köllötellä niin, mutta sohvalta otin jo paksut tekoturkispeitot ja tyynyt pois. Ne alkoi jotenkin tuntumaan tunkkaisilta. Vaaleus ja pehmeys ja paksu talvinen matto viestii silti vielä talvisesta kodista. Iltaisin sytyttelen lisäksi kynttilöitä ympäri huushollia.

Muutoin sisustus on aika riisuttu. Joulun aikaan koettu runsaus on ihanaa, mutta tammikuussa koti suorastaan huutaa keveyttä ja paljaita pintoja. Tilaa hengittää.

_MG_1737.jpg

_MG_1733.jpg

Kukkakimppu esiintyi jo aiemmassa postauksessa, mutta kyllä sitä kelpaa lisää kuvailla. Se on vieläkin ihan freesi.

_MG_1741.jpg

_MG_1731.jpg

Olen jäänyt ihan koukkuun Good Wife -sarjaan. Taidankin siirtyä kuuman kaakaomukin kanssa Netflixin pariin.

Mukavaa iltaa.

Jakkara jokaiseen kotiin – Pentti

Vähän ennen joulua kotimme sai uuden asukin – Pentin. Jos sinä ihastut ajatukseen omasta Pentistä, nyt kannattaa lukea silmä kovana!

Kun kuulin mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä* kotimaisen käsityöyrityksen Penttistoren kanssa, olin melkoisen onnellinen. Olin pitkään kaivannut pientä jakkaraa ja nyt meille tuli kolmijalkainen, käsintehty jakkara monipuoliseen käyttöön. Minä valitsin neljästä eri kokovaihtoehdosta pienimmän, Mini-Pentin. Se on syliinkin sopiva.

_MG_1697.jpg

Baarijakkaraksi saarekkeen ympärille sopivin on Pitkä-Pentti (korkeus 65 cm). Väli-Pentti (k. 46cm) toimii normi tuolin korkuisena vaikka ruokapöydän ääressä tai eteisessä, kun taas Pikku-Pentti (k. 36 cm) sopii vaikka saunajakkaraksi tai takan sytytykseen. Meidänkin kotiin valikoitunut Mini-Pentti on taas oiva lapsille, matalalla 26 sentin korkeudellaan.

Itse halusin tuon kaikista matalimman mallin nostamaan kukat tai lyhdyt lattialta, se toimii tosi kätevästi juuri sellaiseenkin. On sitä keretty jo käyttämään vara-istuimena peli-illan aikana tai pienenä portaana kaivaessani yläkaapista tavaraa. Mini-Pentti palvelee myös täydellisesti pienenä laskutasona sohvan vierellä. Sille voi myös laskea väsyneet jalkansa kuin rahille.

_MG_1651.jpg

_MG_1618.jpg

_MG_1607.jpg

Penttien takana toimii Mikko Mäkipää. Ensimmäinen Pentti-jakkara syntyi vuonna 2013 juuri valmistuneeseen saunaan ja sen suunnitteli Mikon isän serkku, Pentti Mäkipää, joka opetti Mikolle jakkaroiden valmistusprosessin. Myöhemmin sitä hiottiin lisää ja Nummelalaisen puusepän, Ramin tullessa mukaan, sai jakkara nykyisen keveämmän ilmeensä.

Jälki jakkarassa on ihailtavan kaunista. Täysin ruuvittomana se on vielä hitusen enemmän esteetikon silmää hivelevä. Puussa näkyy kädenjälki ja ihailin sitä itse pitkään jakkarassani.

_MG_1627.jpg

_MG_1634.jpg

Mikko sanoo, että puun työstäminen on terapeuttista, mutta vaatii myös nöyryyttä  – pienikin keskittymisen herpaantuminen ja tuntien työ voi valua hukkaan. Jakkaroissa käytetty puu, tervaleppä tai haapa käytetään oksineen päivineen, sillä oksatkin ovat osa elämää. Ylijäämästä valmistetaan seinäkoukkuja, sillä tuotantoprosessissa ajatellaan myös ekologisuutta.

Jakkaroiden tärkeydestä tekijöilleen kertoo sekin, että tapana on edelleen toimittaa jakkarat henkilökohtaisesti perille. Pentti on kauniilla ulkomuodollaan ja kätevyydellään lunastanut paikkansa ainakin meidän kodissa. Mikko kertookin, että Pentti hankitaan loppuelämäksi ja toivoo, että joskus vielä joku perii oman Penttinsä. Kaunis ajatus.

_MG_1625.jpg

Nyt olenkin todella innoissani saadessani kertoa, että saan arpoa teidän lukijoitten kesken yhden vapaavalintaisen jakkaran! Voittaja saa siis itse valita jakkaran koon neljästä aiemmin mainitusta koosta ja värin, jonka rajana on melkein vain taivas. Lisämateriaalia Penteistä voit käydä kurkkaamassa Penttistoren Facebook-sivuilta.

Osallistut jakkara-arvontaan jättämällä tähän postaukseen kommentin erottuvalla nimimerkillä, jossa ilmoitat toivomasi Pentin koon ja värin. Arvonta on käynnissä aina sunnuntai-iltaan 15.1. klo 23:59 asti

EDIT!! ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!!

*yhteistyössä Penttistore

 

Koti uinuu talvessa

Alkanut vuosi ei ole ainakaan vielä tuonut kotiin uusia sisustustuulia.

Joulun riisuin pois asiaankuuluvasti loppiaisperjantaina kuusineen päivineen ja yhtä amaryllista lukuun ottamatta kaikki joulun kukkasetkin ehti jo nähdä parhaat päivänsä. Kotiin menneestä juhlakaudesta jäi vain talviset tekstiilit sekä runsas määrä kynttilöitä ja lyhtyjä. Niillä voi fiilistellä vielä pitkään.

_MG_1659.jpg

Talven tulon myötä tuntuu, kuin koti olisi jäänyt uinumaan pientä horrosta. Vielä ei houkuta yhtään luopua paksusta matosta tai lämpimistä tekoturkistekstiileistä. Moni tuntuu jo odottavan kevättä ja ja tulppaaneita, mutta minä elän mielelläni tätä talvea pakkasineen ja pihamalla notkuvine lumikinoksineen. Ehkä olen itsekin vähän talviunessa.

Kotona saa vielä olla utuisen pehmeä ja lämmin fiilis rapsakan ilman vastapainoksi.

_MG_1670.jpg

Tuleva sisustusvuosi voisi tuoda tullessaan yläkertaan uudet lattiat. En kyllä tiedä kuka ne sinne asentaa, sillä kummallakaan meistä ei ole varsinaista hinkua hommaan ryhtyä. Myös makkarin valkoiset seinät kaipaa kipeästi uutta raikasta valkoista ylleen. Koneellinen ilmastointi on tuhrannut ikkunan läheisyydessä seinät ja ne eivät lähde enää pesemälläkään pois.

Myös kipinä uudesta keittiön pöydästä kituu sekin vielä. Vuosi sitten aloin siitä ja itse asiassa uudesta olkkarin sohvapöydästäkin haaveilemaan, mutta haluamiani ei vielä ole tullut vastaan, olkoonkin, että etsintä kävi loppusyksystä tosi kuumana. Katsotaan, josko tänä vuonna! Tytär kinuaa uutta sänkyä, jossain kohtaa se pitää hoitaa, sillä vanhalle on tilausta taas mökillä. Luulenpa, että aika pienillä sisustusmuutoksilla mennään tämä vuosi – vaihtuvat tekstiilit, kukat ja asetelmat on varmaan tänä vuonna se juttu.

_MG_1680.jpg

Juuri nyt kuitenkin uinutaan talviunessa ja nautiskellaan pakkaspäivistä. Tämä loppiaisviikonloppu on tuntunut ihan mielettömän pitkältä! Olen käynyt joogassa pariin otteeseen ja saanut kroppaa vihdoin vähän aukeamaan. Olen saunonut, syönyt hyvin ja levännyt. Olen ulkoillut, saanut napsittua kuvia ensi viikon postauksien varalta ja katsellut Netflixistä Good Wifea jakso toisensa perään. Tuntuu, kuin olisi pidemmälläkin lomalla ollut!

Energistä sunnuntaita ja uuden viikon alkua kaikille!

Koska meillä on joulu

Tänään alkoi odotettu joululoma!

Pari päivää meni tästä viikosta vähän kuin harakoille sohvan pohjalla sairastaessa, mutta tänään on jo selkeästi parempi päivä! Oli mukava mennä vielä töihin viimeistelemään työt ennen lomille jääntiä, seuraavan kerran kun toimiston ovea avaan vasta ensi vuonna. Käynissä on koko syksyn ajan ollut iso, markkinoinnillisesti näkyvä projekti, jota olen ollut mukana tekemässä isossa roolissa ja oli kiva jättää se nyt omalta osaltani valmiina deadlinen mukaisesti ja lähteä hyvillä mielin lomalle.

_MG_1049.jpg

Olemme yleensä kaikki lomat reissussa ja matkoilla, joulu on poikkeus. Silloin ollaan kotona, pyhitetään vapaa-aika oleilulle, perheelle, muille sukulaisille ja ystäville. Ihana ajatus kiireisen syksyn jälkeen ottaa tämä aika vastaan rauhassa kotona rakkaiden parissa.

Huomenna suunnittelen aaton kattausta ja eiköhän siitäkin vielä kuvat blogin puolelle kerkeä ennen hiljentymistä tähän vuoden tunnelmallisempaan aikaan.

Mustat joulukuuset

Helsingin Aleksanterinkadulla on kaksi aivan ihanaa myymälää, jotka ovat avautuneet pop up -henkisesti näin joulun alla. X-mas Garagessa ja TRE Christmas Marketissa voisi löysyttää lompakon nyörejä loputtomiin ja yksi lahjakin lähti jo mukaan pukinkonttiin. Itselleni ostin kuitenkin nuo mustat puiset kuuset ensiksi mainitusta.

_MG_0490.jpg

Ne ovat jotenkin tosi suloisia!

Yhden ripustin vanhaan ikkunapokaan. Olen miettinyt tuosta pokasta luopumista jo monta kertaa, mutta jotenkin se näyttää juurtuneen tuohon pylvään kohdalle. Se edustaa yksinään ehkä vähän maalaisromanttisempaa linjaa, kuin mitä kotimme muutoin on, mutta jotenkin tykkään, kun kotona on palasia myös vanhemmilta aikakausilta. Mistä lie navetasta tuokin ikkuna on kotoisin…

_MG_0485.jpg

Toisen kuusen ripustin vanhan liinavaatekaapin avaimeen. Se sopii täydellisesti kaapin muihin mustiin yksityiskohtiin.

_MG_0487.jpg

_MG_0486.jpg

Nyt onkin menossa marraskuun viimeiset päivät. Aika huimaa vauhtia meni tämä usein vuoden harmain ja synkin kuukausi! Itse selvisin siitä parin eri keinoin, joiden pariin palaankin vielä illalla uudelleen!

Helsingissä on tällä hetkellä aika kylmä – pohjoistuuli puhaltaa aikamoisia puuskia ja maata peittää ihan seitinohut valkoinen harso, lisää saisi tulla vielä roppakaupalla, niin päästäisiin taas kiinni vähän jouluisempiin maisemiin. Energistä maanantaita kaikille!

Paksumpi matto olkkariin

Tiedättekö mistä tietää, että olkkariin on aika vaihtaa lämpimämpi ja paksumpi matto?
-No, siitä kun nelijalkainen herra pyrkii sohvalle joka ilta!

_MG_0078.jpg

Tämä on havaittu nyt jo aika monena vuonna; kun ilmat alkaa kylmenemään, tuntuu lattiakin todella viileältä näin maan tasalla asuessa ja iäkäs koira-herra ei enää viihdy lattialla makoillen. Vanhat luut kaipaa nekin lämpöä ja mukavan pehmoisia lököttelyalustoja. Koiralla on toki omat pedit ja takan edessä olkkarissa oma aito lampaantalja, jolla koiruli usein nukkuukin, mutta joka vuosi kun herra alkaa iltaisin pyytämään sohvalle kainaloon, tiedämme, että lattialle on aika laittaa paksumpi matto.

_MG_0071.jpg

Viime viikonloppuna vaihdoimmekin keveät ja maailman helppohoitoisimmat valkoiset muovipunosmatot talviteloille ja rullasimme lattialle suuren vaaleanharmaan nukkamaton. Matossa on ihanan paksu huopainen pohja ja pari kertaa itsekin matolla lattialla kölliessä olen huomannut sen olevan aivan ihana lämmin! Ja arvaatteko mitä – eipä enää koiruli vaadi sohvapaikkaa! No, kyllähän se paikka sohvalta toki aina irtoaa – mattoa tai ei.

Samalla päivitin tauluhyllyn kehyksiin kauteen sopivamman peuraprintin. Sopii hyvin tuon ihanan, tummanpuhuvan metsämaiseman viereen.

_MG_0081.jpg

Mielenkiinnolla odotan heräämmekö todella huomenna lumiseen maisemaan! Aikamoista myräkkää ovat luvanneet. Olispa mahtavaa, jos aamulla todella olisi lumi maassa! Suunnittelinkin jo aloittavani mekko/saapas -kauden…

Energistä marraskuun ensimmäistä!

Liuskekivi kynttiläalustana

Meillä on pikkuisella pihallamme mökiltä tuotuja vanhoja liuskekiviä. Ystävän kanssa käyty keskustelu toi mieleen pihalle unohdetut kauniit kivet ja niinpä kävin nostamassa yhden suoraan tiskialtaaseen pesulle. Sieltä se päätyi sitten olkkarin pöydälle saatuaan ensin huopaiset tossut alleen, ettei naarmuta pöydän pintaa.

IMG_8337.jpg

IMG_8323.jpg

IMG_8338.jpg

Ainakin on paloturvallinen alusta tuikuillekin!

Mahtavaa viikonlopun alkua teille kaikille!

Lahjapaperi kehyksiin

Rakentelen täällä kotia pikkuhiljaa kohta kohdalta syksyisempään suuntaan. Odotan innolla luvattuja lämpimiä päiviä viikonlopulle, mutta en usko helteiden saapumiseen ennen kuin näen, joten en pidätä hengitystäni. En muista, että viime vuoden elokuu olisi jo tuntunut näin syksyiseltä. Pakostikin tässä tulee vähän sellainen kotiin lämpimään vetäytymisen tunne.

IMG_7948.jpg

Olohuone sai eilen hempeitä ja mukavia maanläheisiä sävyjä pöydälle ja sohvalle. Tänään jatkoin somistamista vastapäiselle seinälle vanhan liinavaatekaapin päälle. Minulla oli visio kauniskuvioisista lahjapaperiarkeista, joita voisi hyödyntää taulujen lailla. Ei ole nimittäin eka kerta, kun lahjapaperia ilmestyy meidän seinille, kurkkaa vaikkapa jo kaksi joulua seinällä ollutta suloista käpypaperia täältä.

IMG_7938.jpg

Kaapin päälle päätyi kauniin harmaata lahjapaperia, johon on painettu piirroskuva Berliinin keskustan kartasta. Aika osuvaa, mehän lähdemme sinne joulukuussa. Tuon löysin Akateemisesta. Kehystin samaa paperia kahteen eri kehykseen ja minusta siitä tuli aika hauskannäköinen jatkumo. Kynttilöitä poltan jo joka ilta, oli ihana kaivaa taas erilaisia jalkoja esille tuohon kaapinkin päälle. Pieni ripaus puuta Annon purkinkannen myötä antaa juuri sopivasti lämpöä.

IMG_7944.jpg

Hintaa tauluvirityksille tuli tuon yhden arkin verran, muistaakseni 3,20. Jälleen sai aika edullisesti ja vaivattomasti uutta ilmettä kotiin.

IMG_7949.jpg

Vielä on pari kohtaa alakerrassa, jotka tarvitsevat pientä syksyistä viilausta, mutta etenen kohta kerrallaan ideoiden muhiessa. Tämän päiväinenkin osoittautui ihan kelvoksi.