Vanhan kaapin tuunaus

Päämökin nurkassa on aina nököttänyt suuri kulmakaappi. Se vetää sisäänsä suuren määrän astioita ja oli yksi niistä asioista, joka haluttiin ehdottomasti mökissä säästää. Se tosin kaipasi lohkeilevaan pintaansa uutta maalikerrosta ja myöskin uutta ilmettä värien puolesta. Nuo kukkakuviot saivat luvan häipyä…

Ensin oli irroitettava kaikki irtilähtenyt. Ja sitähän lähti…! Aivan järkyttävä homma! Meille tuli miehen kanssa molemmille todella huono oli kaappia maalikaapimella raapiessa. Varsinkin tuota punaista maalia (mitä lie myrkkyä ollutkaan!) poistatessa tuntui, että keuhkot ja jokainen limakalvo sai kerroksen pölyä. Eihän tuota tietenkään ilman hengityssuojainta voinutkaan tehdä!

Kun pinta oli vihdoin raavittu paljaaksi niin paljon kun saatiin, oli hiomisen vuoro. Se jälkeen maalasin pintaan kolme kerrosta valkoista maalia. Jätin koristelistat vielä siinä kohtaa mietintämyssyyn, mutta kallistuin lopulta kauniiseen vaaleanharmaaseen sävyyn. Pientä pulmaa aiheutti kaapin ovet, ne kaipasivat jotain kuviota, vaikka alun perin ajattelin niiden jäävän ihan vain valkoisiksi. Sipaisin niihin kuitenkin vapaalla kädellä vaaleanharmaat salmiakkikuviot ja nehän olivat ihan täydelliset kaapin tyyliin sopien.

Jos olisin tiennyt mikä duuni tuossa mööpelissä on, en olisi todennäköisesti lähtenyt leikkiin ollenkaan. Se oli kuitenkin se viimeinen päämökin palapeli joka oli vielä alkuperäisessä asussaan ja sellaisenaan täysin sopimaton uuteen ilmeeseen. Kaksi päivää sitä raavin ja kolmannen maalasin. Ja kyllähän se toki kannatti – kaappi on todella kaunis!

Nämä kuvat ovat nopeasti rempan lomassa puhelimella napattu, harvoin tuli siinä vaiheessa järkkäriä pölyn keskelle raahattua, mutta kunhan saan teille loput sisustuskuvat tästä mökistä käsiteltyä, näkyy kaappikin niissä paremmin ja minkälaiseen kokonaisuuteen se kuuluu.

Mökkisaunan tuunaus

Joskus 50-luvulla on ilmiselvästi pidetty ylisyvistä lauteista. Siis sellaisista, joissa ei voi oikeastaan istua normaalisti nojatakseen seinään. Lauteet olivat hieman epäkäytännölliset ja se piti muuttaa. Lisäksi lauteiden alla oli ikivanha vesisäiliö, jota ei oltu käytetty enää vuosikymmeniin. Se vei turhaa tilaa ja se tuntui inhottavalta pitää puhtaana, varsinkin kun se oli täysin turha.

_MG_1251.jpg

_MG_1252.jpg

Perheen miehet panivat tuulemaan ja irroittivat säiliön paikaltaan ja löivät ylimääräiset laudelaudat irti. Oman mieheni päänsäryksi jäi sitten lopullinen tuunaus, alalauteen kavennus sekä kaiteiden siirtäminen lähemmäs takaseinää. Helpommin sanottu kuin tehty, kuten yleensä. Puolen päivän verran mies tuumaili tilannetta ja sai homman ratkaistua.

Ilme oli saunassa jo hieman kulahtanut lauteiden lisäksi ja lattiamaalikin monin paikoin lohkeillut.

1.jpg

Aloitimme tuunailun vahaamalla mustaksi sävytetyllä saunavahalla lauteet, portaat, kaiteet ja takaseinässä olevat selkänojalaudat. Sen jälkeen raavimme vanhan lattiamaalin irti, paikkasimme kolot ja suurimmat kuopat joita jäi lattiaan kaiteiden siirrosta ja sitten sudin pari kerrosta vaaleanharmaaksi sävytettyä Betoluxia pintaan.

_MG_1274.jpg

Vanha muovimatonräyskäle sai lähteä ja tilalle ostettiin uudet puurallit. Ne sävytettiin vaaleasta koivuväristä myöskin saunavahalla mustiksi, jotta saunaan tuli hakemamme tummanpuhuva ja tunnelmallinen ilme. Muurinseinä sai jo aiemmin keväällä uuden valkoisen maalikerroksen ylleen ja nyt tuo tumman ja vaalean pinnan kontrasti on kyllä aika makea! Uusimme sinisävyiset saavit, vadit ja ämpärit harmailla vastaavilla ja nyt on ihanaa, kun kaikki on uutta ja puhdasta!

Tuo punainen paholainen – seinällä roikkuva suihku – on ehkä parhaiten ikinä sijoitettu 30 euroa! Se on siis USB-piuhalla ladattava suihku; toinen pää/moottori upotetaan vesisankoon, johon on tehty sopivanlämpöinen pesuvesi ja sitten painetaan vekotin nappulasta päälle ja suihkutellaan normaalisti! Säästää vettä yli 70% ja tulee täysin sopivalla paineella, jotta pystyy helposti huuhtomaan shampoot ja hoitoaineet paksummistakin hiuksista pois! Suorastaan luksus-tuote saunaan, jossa vesi tulee letkulla sisään, mutta itse joutuu sekoittamaan sopivan pesuveden. Tällä suihkulla jää kuuppien kanssa lotrailu täysin tarpeettomaksi.

_MG_1278.jpg

_MG_1280.jpg

_MG_1270_.jpg

Saunasta tuli niin ihana! Rahallisesti se ei vaatinut suurta panostusta, vain öljyn ja maalin verran, joka sekin hankittiin samalla muihinkin maalattaviin kohteisiin, mutta tietty työpanos on sitten toista luokkaa. Kyllä tuota saunaa kolmisen päivää kuivumisaikoineen sun muineen tehtiin, mutta onpahan mahtavaa nyt siellä kylpeä!

_MG_1283.jpg

Kauden ekat

Tapahtuipa kesäiltana kerran…

_MG_1315.jpg

_MG_1313.jpg

Mökkinaapurin ja pihalle yllätys-yövieraaksi pelmahtaneen ystävän kanssa syntyi ex tempore rapujuhlat. Sattui olemaan saksiniekkoja naapurin jääkaapissa ja kauaahan ne ei säily. Ei kun äkkiä kattaus kasaan – vähän punaista, vähän kynttilöitä näihin yllättävän pimeisiin heinäkuisiin iltoihin tunnelmaa luomaan ja tykötarpeet rapuleipien tekoon; sitruunaa, tilliä, voita, paahtoleipää ja tuiki tarpeelliset rapuveitset. Ei se muuta tarvitse…

_MG_1312.jpg

_MG_1318.jpg

_MG_1335.jpg

Sattui vieläpä kaunis kesäilta ja hitaasti mökin taakse hiipuva ilta-aurinko. Sauna odotti kuumana kylpijöitä ja kylmä siideri sammutti löylyjen jälkeisen janon. Ihan parasta!

_MG_1337.jpg

Olen jostain syystä kokenut tosi rankasti nämä kesän huonot kelit. En yleensä anna säiden masentaa, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä inhottavammalta pitkittynyt talven pimeys ilman lunta tai sateinen ja kolea kesä koettelee mielialaa. Vaikka kuinka yrittää, niin kyllä se vaan harmittaa. Siksipä onkin ihanaa, kun yhtäkkiä syntyy tällaisia mukavia hetkiä! Meillä on onneksi vielä liki pari viikkoa lomaa jäljellä, joten pidän toivoa yllä aurinkoisista päivistä ja niille suunnitelluista tekemisistä ja menoista!

Musta ovi

Täytyy kyllä todeta, että on surkein kesäsää naismuistiin! Olen lukuisat kerrat surffannut Momondon tai vastaavan sivuilla etsien epätoivoisesti kohtuuhintaisia lähtöjä jonnekinpäin Eurooppaa, mutta ilmeisesti myös lentoyhtiöt seuraavat Ilmatieteenlaitoksen ennusteita ja nostavat lippujen hintoja sadepilvien myötä. On ihan tuskaisaa suorastaan, että kauan odotettu neljän viikon kesäloma menee rankkasateissa ja +14 asteen lämpötiloissa. Yritämmekin joka ikisen aurinkoisen hetken viettää ulkona ja keksiä kivaa ohjelmaa niille harvoille hyville päiville.

Ulkona on kiva puuhailla silloin kuin sää suosii ja mökillähän meidän kaikki tähän astinen loma on kulunut. Siellä on työt saatettu päätökseen ja viimeisimpinä puuhina tartuimme vielä meitä häiritsemään jääneeseen päämökin oveen. Kyllähän se niin vaan oli, että päämökin ruskeaksi jätetty ovi näytti uutta mustaa hirsipintaa vasten älyttömän kulahtaneelta. Alunperin halusin siitä mustan, sitten aloimme epäröimään ja jätimme sen originaaliin asuunsa. Kun kaikki muu ympäriltä sai uuden maalipinnan ja sävyn, alkoi ovi näyttää ihan karmealta. Onneksi kuitenkin pohdimme asiaa rauhassa, emmekä lähteneet suinpäin sitä maalaamaan, sitä kun ei oikein voi enää perua. Nyt teimme harkitun päätöksen ja varmana siitä mitä halusimme. Ovi näyttää ihan törkeän paljon paremmalta mustana!

_MG_1302.jpg

Nyt kuistin ilme on viimeistellympi ja ovi näyttää ihan kuin uudelta! Äidin toiveesta ikkunaan vedettiin vielä huurteinen kalvo ja se on kyllä toimiva päästäen kaiken luonnonvalon sisään, mutta tuoden lisää yksityisyyttä ja suojaa.

Ennen

kuisti2_j%C3%A4lkeen_2.jpg

Jälkeen

_MG_1301.jpg

Jälkeen -versio on meistä todella paljon toimivampi!

Päämökki ennen

Tiesittehän, että kaikki mökkiin liittyvät postaukseni löytyvät sivun oikeasta palkista ”mökki” -tunnisteella? Sieltä voi lukea kootusti kaikki aiheeseen liittyvät. Toisin kuin edellisten pienten vierasmökkiesittelyiden kohdalla, esittelen päämökkimme nyt erikseen ennen -asussaan.

Pyöröhirsimökkimme on rakennettu isovanhempieni toimesta vuonna 1952. Mökkimme viettääkin 65-vuotispäiviään tänä kesänä! Mikä onkaan parempi synttärilahja, kuin kunnon freesaus! Homma aloitettiin tämän mökin kohdalla ulkomaalauksella ja nyt viimeistelemme sisätiloja. Tänään on viimeinen remppapäivä. Olemme hukuttaneet koiran poismenosta johtuvan surun suoraan mökkiremonttiin ja paiskineet miehen kanssa viimeisen viikon ajan 14 tunnin työpäiviä saattaaksemme tämän massiivisen kolmen mökin remonttiprokkiksen vihdoin maaliin! Kymmeneltä ollaan aamulla aloitettu työt ja kaaduttu kuolemanväsyneinä sänkyyn puolen yön jälkeen. Taukoja ollaan pidetty tasan ruokailuhetkien verran.

Tässä kuva, joka on otettu muutama vuosi sitten, kun mökki oli vielä sukumme yhteisomistuksessa. Isovanhempieni jäljiltä oli mökissä vielä kaikki esineet katossa roikkuvine (?) rukkeineen päivineen. Menneiden vuosien esineitä oli runsaasti hevosen längistä kiuluihin ja kattiloista kauhoihin. Värimaailma oli suomalaisesti sini-valkoinen, joka sopi kauniisti noihin toffeenruskeisiin hirsiin.

IMG_5352.jpg

Mökki on pieni, mutta siihen mahtuu kaikki oleellinen – pieni keittokomero, tämä kuvassa näkyvä tuvan puoli pienine ruokapöytineen ja eteinen, josta pääsee saunaan. Muita makkareiden virkaa toimittaa kaksi pientä vierasmökkiä, joten hyvin riittää nämä neliöt isommankin porukan majoittamiseen. Ja ainakin meidän mökillä suurin osa ajasta vietetään muutenkin pihalla, mökeissä käydään vain nukkumassa, niin kuin kesällä kuuluukin!

Kun keväällä mökki siirtyi vain meidän perheen omistukseen, lähti samalla suurin osa näistä tavaroista. Ja hyvä niin, emme olisi niitä halunnutkaan säilyttää muutamaa esinettä lukuun ottamatta. Jo pelkästään tavaran karsinnalla mökkiin vapautui lisäneliöitä ja tilantuntua.

tupaennen.jpg

Yllä olevassa kuvassa ollaan aikaisessa keväässä menossa. Tavarat ovat sikin sokin, eikä mökkiä ole näissä kuvissa vielä talven jäljiltä siivottu. Toimme mm. ulkovarastosta pinnatuoleja sisälle kuivumaan jatkokäsittelyä varten ja kaikki on muutenkin vähän hyrskynmyrskyn. Halusin kuitenkin jakaa nämä kuvat juuri nyt ja näyttää mistä ollaan lähdetty liikkeelle keväällä.

Kisaväsymys alkaa olemaan kova ja käteni särkevät iltaisin nukkumaanmennessä. Selkä on jumissa, polvet huutaa hoosiannaa kaikesta konttailusta mitä remontti on vaatinut, mutta kaikki on ollut sen arvoista. Olemme nyt jo maaliviivalla…! Nyt painun vielä viimeisen kerran maalisudin varteen, pidimme miehen kanssa deadlinena tätä torstaita – huomenna perjantaina vedetään henkeä ja rentoudutaan ja lauantaina kestitään n. 12 henkistä porukkaa kesäpäivän merkeissä. Sitten kelpaa esitellä ystäville tiluksia!

Jos mökkipostaukset kiinnostaa, niitä on tulossa vielä roppakaupalla lisää, joten pysykäähän kuulolla! 🙂 

Mökkien ulkomaalaus – miten ja millä

*kaupallinen yhteistyö

Mökkitontiltamme löytyvät kolme mökkiä on huollettu ulkopinnoiltaan viimeksi tosi monta vuotta sitten ja oli aika miettiä niiden ulkonäköasioita. Yhteistyö Teknoksen kanssa ei olisi voinut siunaantua parempaan aikaan! Yhdessä Teknoksen kanssa mökkimme saikin uudet, upeat lookit!

Kaikki mökit ovat alkujaankin olleet aika tummia, pikkumökki kuitenkin aika vahvasti punertava. Olemme äitini kanssa ihastuneet tummiin taloihin ja siitä lähdettiinkin pohtimaan mikä värisävy olisi oikea meille. Onneksi Teknoksen tekninen asiantuntija tuli tässä kohtaa avuksi. Ensin käytiin läpi mökkien rakennusmateriaalit. Päämökissä se on pyöröhirsi, aitassa höylätty hirsi ja pikkumökissä lauta. Kurkataanpa ihan ensiksi miltä ne mökit näyttivät ennen.

Pikkumökki

pikkum%C3%B6kki_sivusta_ennen.jpg

Aitta

aitta_ennen_edest%C3%A4.jpg

Päämökki

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_ennen.jpg

Vanha pinta näissä kaikissa mökeissä on ollut kuullote, mutta Teknoksen asiantuntijan kanssa päädyimme vähän peittävämpään aineeseen, Visa-peittosuojaan. Se on vesiohenteinen peittosuoja, joka soveltuu oikein hyvin juurikin esim. hirren pintaan jättäen puun oman struktuurin näkyviin. Se muodostaa vedenkestävän, mutta hyvin hengittävän pinnan.

Koska halusimme liki mustan pinnan, päädyimme sävyyn T7063:seen.

musta.jpg

Joka mökissä ikkunanpuitteet ovat olleet ennen vihreät ja valkoiset ripauksella punaista. Tuo värimaailma on ollut isovanhempieni valinta aina 50-luvulta lähtien ja sitä on siitä asti kunnioitettu huoltomaalauksissakin. Nyt kuitenkin halusimme raikastaa ja yksinkertaistaa ilmettä näidenkin suhteen.

ikkunanpokat.jpg

Olen täysin rakastunut tanskalaishenkisiin mustiin taloihin valkoisilla yksityiskohdilla, joten oli ihana lähteä toteuttamaan sitä tyyliä nyt näissä meidän mökeissä. Mutta koska vitivalkoinen olisi saattanut muodostaa todella kovan kontrastin mustan kanssa, päädyimme valitsemaan Teknoksen asiantuntijan suositteleman sävyn T7008 ikkunanpokiin ja nurkka- ja otsalautoihin. Sävynä se on pikkuisen lämpimämpi, mutta näyttää todella raikkaalta. Erittäin hyvä valinta.

valkoinen.jpg

Mökit kannattaa valmistella ennen maalausprojektia ja se onnistuu hyvin Teknoksen kattavilla ohjeilla irrottamalla kaiken irtonaisen aineksen (vanha irtoava kuullote, vanha maali pokista) käyttäen teräsharjaa ja metallikaavinta. Tuon jälkeen pinnat pestään RENSA FACADE julkisivu- ja homepesuaineella. Veteen laimennettu aine harjataan seinien pintaan ja annetaan vaikuttaa kymmenisen minuuttia. Aine ei saa kuivua, joten sitä kannattaa tarkkailla silmä kovana ennen poishuuhtelua.

Mökkien putsauksen teimme siis edellisenä päivänä, jotta seinäpinta oli kuiva lähdettäessä sutimaan peittosuojaa. Valitettavasti siitepölyaika oli kovinta juuri tuolloin ja äkkiä mökkien pinta oli uudelleen keltaisena kaikesta putsauksesta huolimatta. Varsinaisen maalausurakan aloitimme helpoimmasta, eli pikkumökistä.

pikkum%C3%B6kinmaalaus.jpg

Pikkumökkiä on joskus käsitelty punamullalla. Sen päälle on alettu jossain kohtaa sutimaan tummanruskeaa kuullotetta ja pinta onkin jäänyt ihmeelisen punertavan-ruskean-sekalaiseksi. Tämä mökki sai kaksi kerrosta ylleen, sillä punainen kuulsi vahvasti läpi vielä ekan kerroksen jälkeen. Nurkkalaudat olivat ennen vihreät ja punaista maalia oli lisätty mm. ovenkarmeihin. Nurkkalaudat jouduimmekin itse asiassa vaihtamaan yhdestä kulmasta, sillä ne olivat mädät ja haperot alhaalta. Niinpä kesken talonmaalauksen lähti mies ja velipoika vielä lautakauppaankin.

Kun pikkumökin varsinaiset seinäpinnat oltiin saatu maalattua kaksi kertaa, oli aika ryhtyä vielä freesaamaan ikkunapokia ja ovenkarmeja. Pikkumökissä valkoiseksi tuli lisäksi myös nurkkalaudat. Miten yltiöpäisen söpö tästä pikkuruisesta vierasmökistä tulikaan, kun musta peittosuoja antoi sille ihan uutta ryhtiä ja tyylikkyyttä ja valkoinen raikasti sen yksityiskohdat. Ja hei, tuo fishbone -kuvioinen ovi on muuten suoraan vuodelta -52! Miten trendikäs se onkaan taas!

pikkum%C3%B6kki_edest%C3%A4_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_edest%C3%A4_j%C3%A4lkeen

pikkum%C3%B6kki_sivusta_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_sivusta_j%C3%A4lkeen.jpg

pikkum%C3%B6kki_ikkuna_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_ikkuna_j%C3%A4lkeen.jpg

pikkum%C3%B6kki_kylki_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_kylki_j%C3%A4lkeen.jpg

Pikkumökistä siirrytäänkin sitten aitan puoleen.

Aitta sijaitsee tonttimme nurkkapaikalla vähän kuin omassa rauhassaan. Maasto viettää melko jyrkästikin ison kuopan omaisesti kohti tontin nurkkaa ja aiheutti pientä päänsärkyä mm. tikkaiden kanssa. Maasto on pehmeää varsinkin aitan takaa, sillä se on jätetty luonnontilaan. Myös aitassa tehtiin muutamia laudanvaihtoja ja mm. pienen kuistin sivuaidoista purettiin yksi kerros pois, jotta saatiin kaikki vahingoittunut puu pois.

aitankatolla.jpg

remppapuuhissa.jpg

Onneksi aitta on pieni, joten seinäpinta-alaakaan ei ole hurjasti. Maalasimme miehen kanssa aitan kahdestaan n. kuudessa tunnissa. Myös aitassa on ollut vihreät yksityiskohdat ripauksella punaista ja ne peittyi nyt uuden, raikkaan valkoisen maalikerroksen alle. Ikkunoiden ristikot irtoavat, joten ne oli helppo käsitellä ja maalata irtonaisia osina, eikä tarvinnut teipata ikkunalasejakaan suojaan. Ilme muuttui todella merkittävästi valkoisilla otsalaudoilla. Ja jos pikkumökki sai ryhdikkään ilmeen mustasta väristä, tuli aitastakin aivan mielettömän kaunis! Kuin piparkakkutalo!

Tässä mökissä on ehkä nyt eniten sitä haaveilemaani tanskalaista lookkia jo mustan katonkin takia. Aitta maalattiin myös kahteen kertaan, sillä ruskea puski väkisinkin läpi yhden kerroksen jälkeen. Nopean kuivumisen takia oli helppo kuitenkin aloittaa uudelleen alusta viimeisen kohdan jälkeen ja sutia toinen kerros. Toisen kerroksen maalaaminen sujuu aina paljon nopeammin, joten se kävi kuin leikki.

aitta_ennen_edest%C3%A4.jpg

aitta_j%C3%A4lkeen_sivusta.jpg

aitta_ennen_suoraanedest%C3%A4.jpg

aitta_j%C3%A4lkeen_suoraanedest%C3%A4.jp

aitta_ennen_l%C3%A4hemp%C3%A4%C3%A4edest

aitta_j%C3%A4lkeen_l%C3%A4hemp%C3%A4%C3%

aitta_ennen_vasemmalta.jpg

aitta_j%C3%A4lkeen_vasemmalta.jpg

Sisäkatto aitan kuistista ei livenä näytä noin laikukkaalta, mutta se mahdollisesti suditaan vielä toistamiseen. Myös tuo vasen sivuseinä jäi odottamaan ensi viikonloppua.

Aitasta siirrytään vielä päämökin pariin, joka oli tietysti työläin. Siinä on eniten pinta-alaa ja se on korkein. Pyöröhirsi antoi myös omat haasteensa, sillä onhan suoraa pintaa paljon helpompi maalata, kuin ylös- ja alaspäin kaartuvaa. Onneksi meillä oli reipas talkoo-apuri, joka maalasi taloa ripein ottein ja kiipesi muitta mutkitta korkeille tikkaille heilumaan! Päämökin kohdalla muutos ei ollut ihan niin radikaali kuin kahden edellisen, sillä mökki oli jo aika tumma muutenkin.

m%C3%B6kinmaalaus.jpg

Mietimme pitkään tarvitsemmeko jotain telineitä maalaustyötä helpottamaan, mutta niiden hommaaminen ja paikalle kuljettaminen olisi ollut liian hankalaa ja työlästä, joten päädyimme kikkailemaan tikkaiden ja jatkovarsien kanssa. Onneksi mökit eivät ole kaksikerroksisia!

Itse maalaus tulisi suorittaa kokonaan yhden hirren/laudan pituudelta alusta loppuun saakka. Jatkumo-kohtia tulee peittosuojaa työstäessä välttää, sillä ne saattavat näkyä lopputuloksessa ja sen takia olisi hyvä maalata aina yksi hirsi/lauta päästä päähän. Ison mökin kohdalla ylimpien hirsien maalaamiset tuotti vähän tuskaa kun piti säätää tikkaiden kanssa ja kiivetä ylös-alas ja joissain kohdin oli pakko sitten joustaa tuon yhden pituuden maalaamiseen suhteen ja työstää alue kerrallaan. Onneksi aika pian työtä yletti tekemään jo maasta käsin jatkovarren kera ja ainakaan meidän silmään ei näin jälkikäteen taloja tutkiskellessa osu mitkään jatkumojäljet silmään.

m%C3%B6kinpokiamaalaamassa.jpg

Visa-peittosuojan levittäminen oli helppoa. Tuote ei ole liian litkua, jotta sitä valuisia pitkin vartta sotkuisesti, vaan se on tarpeeksi jämäkkää ja erittäin helposti levittyvää tavaraa. Sitä oli oikein miellyttävä työstää ja maalaaminen sujui hyvällä fiiliksellä. Sitä helpotti tuotteen riittoisuus ja itsenikin yllättänyt täyteläinen pigmentti. Pensseli liukui mukavasti pitkin hirsiä ja lautapintoja ja se jätti sopivan määrän maalia pintaan – ei liian paksua, eikä liian ohutta luirua. Maali myös kuivui yllättävän nopeasti, jo parissa tunnissa pinta oli uudelleen maalattava. Laadukkaiden tuotteiden kanssa työskentelyn huomasi.

hirret.jpg

Päämökillä on ollut tähän asti tummin pinta jo valmiiksi, mutta auringonvalo on haalistanut pintaa vuosien saatossa. Ihan tarkkaa vuotta ei kukaan muistanut, mutta epäilemme viime huoltomaalauksesta olevan aikaa jo kymmenisen vuotta.

Hitsinpimpulat, miten mahtava muutos tällekin mökille kävi! Ihan kuin se uuden maalikerroksen jälkeen olisi röyhistänyt rintaansa, kasvattanut kokoaan ja kohonnut vieläkin korkeammaksi! Päämökki maalattiin vain kerran, eikä se enempää tarvinnutkaan.

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_ennen.jpg

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_j%C3%A4lkeen_2.j

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_j%C3%A4lkeen_kal

Ison mökin edustalla on kivetys, jossa on ikivanhat isovanhempieni hankkimat tuolit. Ne saivat uuden maalikerroksen ylleen ja pienillä yksityiskohdilla, kuten kukka-istutuksilla ja sisal-matolla saatiin tuokin istumapaikka kohennettua.

kivetysennen.jpg

kivetysj%C3%A4lkeen.jpg

tuolitkivetyksell%C3%A4.jpg

Myös kuisti käsiteltiin sisäkattoa myöten. Se oli ennen ihan raakalautapinnalla, mutta nyt halusimme raikastaa sitä. Jatkoimme aitasta tuttua linjaa, eli parrut mustiksi ja katto valkoiseksi. Vihreät ovenkarmit saivat valkoista ylleen ja kaiteet maalasimme mökkiä mukaillen mustiksi. Itse ovi jätettiin ruskealle, alkuperäiselle pinnalleen. Sitä emme tohtineet lähteä käsittelemään, vaan se sai jäädä paikalleen sellaisenaan muistuttamaan menneistä vuosikymmenistä. 

Muutoin kuistin ilme muuttui erittäin paljon. Harmikseni kuisti on haasteellinen kuvattava, kun valo tulee suoraan vastaan ja hyvin voimakkaasti sivulta, mutta kyllä näistä selvän saa! Ja katsokaa tuota siitepölyn määrää, vaikka tuo oltiin vielä samana päivänä jo kerran pyyhitty pois…!

m%C3%B6kinovi.jpg

kuisti1_ennen.jpg

kuisti1_j%C3%A4lkeen.jpg

kuisti2_ennen.jpg

kuisti2_j%C3%A4lkeen_2.jpg

kuisti3_ennen.jpg

Hitsin pimpulat, että tuota yhtä palkkia en itse ylettänyt enää maalaamaan katon rajassa, joten se jäi näihin kuviin vielä alkuperäisellä asullaan.

kuisti3_j%C3%A4lkeen.jpg

Kuvatulva tässä postauksessa oli valtava, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti ja saitte hyviä vinkkejä sekä itse maalausprojektista että inspis-mielessä remontointiin ja mökkipuuhiin!

Meistä tuntui todella mukavalta saattaa mökit sen näköisiksi kuin ne ansaitsee olla. Meistä kaikista tuntuu, että muuttamalla sävyn vieläkin tummemmaksi ja raikastamalla ilmettä pelkillä valkoisilla yksityiskohdilla, palautimme mökeille loiston, jossa ne ovat joskus olleet, vaikkakin hieman eri näköisinä. Mittava projekti on nyt saatettu päätökseen ja olen niin tyytyväinen! Kyllä tällainen lopputulos todella palkitsee kovan työn! Me teemme enää viimeiset silaukset ulkomaalausten suhteen ja sitten siirrymme päämökin sisärempan pariin.

Lämmin kiitos talkooväelle ja iso kumarrus yhteistyöstä Teknokselle!

Mökkiaitan sisustus

Innoissani esittelen teille ekaa kertaa meidän toisen vierasmökin, eli aitan. Nyt sekin on rempattu ja sisustettu ja aiemmin esiteltyjen vilautuskuvien sijaan vihdoin kokonaiskuvia luvassa!

Aittaa kerettiin hieman jo viime kesänä updeittaamaan ilman ihmeempiä kuvatodisteita, mutta kerrottakaan, että lähtötilanteena oli kelta-vihreä värimaailma. Nättihän se oli, sillä se oli sisustettu sävy-sävyyn, mutta koska itse en juurikaan piittaa kirkkaankeltaisesta tai limenvihreästä, oli värimaailma ítselleni aivan liian räikeä. Ilmettä freesattiin korvaamalla vihreä päiväpeitto valkoisella ja kelta-vihreät tyynyt valkoisilla ja harmailla. Myös meidän vanha olkkarin raitamatto tuotiin tänne alunperin, (mutta nykyään se on pikkumökissä ja tänne hankittiin uusi). Ilme rauhoittui sillä jo kummasti, mutta koska nyt päätettiin kuitenkin rempata koko mökki, aloitimme sen tyhjentämällä.

aitta_1.jpg

Aitasta poistettiin oikealta takaseinältä täyskorkea tankovaatekaappi ja se oli jättänyt vuosien saatossa aika karmean vaalean läiskän hirsiseinään. Aitasta lähti myös mäntyrunkoinen sänky, joka siirtyi pikkumökkiin. Lisäksi lähtöpassit sai vanha tv-taso ikkunan alta, sille ei ollut pöytävalaisimen pitopaikan lisäksi mitään muuta virkaa. Oven suussa sijainnut avohylly siirrettiin päämökin kuistille kesäkeittiö-käyttöön.Tyhjennyksen jälkeen mökki maalattiin valkoiseksi epäonnistuneen kuultomaalaus-yrityksen jälkeen ja nuo mustat kattoparrut kerkesinkin jo teille kertaalleen esittelemään rempan hieman edettyä.

Tarkoitus oli tämänkin mökin kohdalla saada sisustus aikaiseksi mahdollisimman pitkälle vanhoilla kalusteilla. Koska tyttärellä oli tarvetta uudelle sängylle, ostimme hänelle uuden ja toimme aittaan vanhan. Se menee oikein hyvin vielä mökkikäytössä, vaikka tytär kaipasikin hieman jämäkämpää omalle selälleen. Ikean Lack-yöpöytiä löytyi valmiiksi meiltä ja äidin varastosta kaksi kappaletta, joten ne käytettiin hyväksi sijoittamalla ne yöpöydiksi sängyn molemmin puolin. En itse suosi symmetriaa sisustuksessa ja rikoinkin sitä sijoittamalla toisella puolelle sänkyä taulun ja toiselle risun, johon on kiedottu valot. Simppeli ratkaisu tuomaan kummallekin puolelle vähän omaa ilmettä.

aitta_2.jpg

Taulut seinillä ovat pikkumökin aurinkopeilin tapaan edesmenneiden isovanhempieni kotoa. Minusta tuntui kuin ympyrä olisi sulkeutunut, kun saimme sijoitettua nuo tavarat näihin mökkeihin. Tänne ne vähän kuin kuuluivatkin. Taulut ovat 50-luvulta ja tiedän jokaisen sukulaisemme laskeneen mm. noiden porojen määrää tuossa vasemmanpuoleisemmassa taulussa. 🙂

aitta_3.jpg

Sängylle ostettiin uusi harmaa päiväpeitto ja lattialle harmaa matto. Tyynyt päällisineen löytyivät äidin kaapista. Pöytävalaisimet ovat samat kuin pikkumökissä ja ne ovat Ikeasta. Vain valkoiset jalat suhautettiin mustalla spraylla, sillä halusin niiden vähän erottuvan valkoisesta pöydästä ja seinästä.

Vaikka pienet mökit ovat tyyleiltään hieman erilaiset – aitta on mielestäni himpun verran romanttisempi ja beach house-maisempi, kun taas pikkumökki on ehkä suoraviivaisempi ja skarpimpi – ajatuksenani näiden molempien pienten mökkien sisustuksessa oli jatkuvuus ja yhdistävät tekijät. Niitä ovat molemmissa mökeissä olevat samat äitini antiikkituolit, mustat naulakot ja pöytävalaisimet sekä samanlaiset lipastot. Uutena lipaston lisäksi aittaan hankittiin vähän enemmän kuin pikkumökkiin. Liki kaikki tekstiilit; päiväpeitto, helmalakana, matto sekä pimentävät rullaverhot on uusia. Viimeksi mainitut ovatkin tuiki tärkeät aitassa, sillä aamuaurinko venyttää ensimmäiset säteensä suoraan aitan ikkunoihin.

aitta_4.jpg

Peili on ikivanha kylpyhuoneen peili ja se sai retro-elementtinä jäädä paikalleen. Ainoita koriste-esineitä on lipaston päällä oleva Karhulan lasipurkki, joskus lapsena etelästä raahaamani käpy sekä erään taiteilija-ystävän sutaisema skissi raameissa. Taulujen lisäksi seinillä on vain oven suussa sijaitsevat uusi musta naulakko sekä palovaroitin ja lattialla sähköpatteri.

aitta_5.jpg

Aitan ilme raikastui aivan älyttömästi valkoisella maalilla ja toi tilaan lisää neliöitä. Mustat kattoparrut taas kruunaavat koko homman ja tuovat verhojen kanssa ryhtiä mökkiin. Lattialle jätettiin ehdottomasti siellä jo ollut parkettia jäljittelevä muovimatto, sillä se tuo ihanaa lämpöä sisustukseen ja ehjää oli turha lähteä vaihtamaan. Taulujen paspikset nivoo lattian ruskean sävyn kuin harkituksi osaksi sisustusta.

aitta_6.jpg

Minusta aitan kohdalla koettiin erittäin onnistunut muutos! Ai että, tyytyväisenä katsellaan itsekin tätä make overin jälkeä! Tästäkin mökistä kuoriutui kaunis ja tunnelmaltaan levollinen mökki. Ja vaikka neliöitä ei ole huimasti, tilaa jää kuitenkin sängyn lisäksi esteettömään kulkuun, vaatesäilytykseen tarkoitetulle suurelle lipastolle sekä kauniille tuolille ja kahdelle yöpöydälle. Toisiinsa sointuvilla väreillä ja pehmeillä tekstiileillä mökkiin on saatu rauhallinen fiilis. Mustat parrut ja muut mustat yksityiskohdat ryhdittävät tilaa, eikä se jää liian pliisuksi. Yhden yön itse aitassa jo nukkuneena totean myös pimennysverhojen olevan kaivattu parannus nukkumismukavuuteen. Saa nukkua rauhassa ilman, että auringonsäteet kutittelevat silmäripsiä jo ennen kukonlaulua.

Harmikseni en ihan kerennyt nappaamaan täydellisiä ennen -kuvia, ennen kuin hurrikaanin lailla edennyt siivousryhmämme kerkesi jo aitan kimppuun kevään siivous -ja tyhjennysoperaatiossa, mutta kyllä näistäkin kuvista mielikuvan mökin entisestä ilmeestä hyvin saa. Sängyn päällä retkottaa talvisäilytyksen jäljiltä vielä pation aurinkovarjo ja isot huonekalut, kuten vaatekaappi ja tv-taso on jo poistettu.

aittaennen2.jpg

aitta_7.jpg

Myös aitan sisustukseen kulunut summa pyörii siinä 150 euron hujakoilla, mutta päälle tulee vielä maalit, sillä tänne jouduttiin epäonnistuneen kuultomaalausaineen lisäksi ostamaan pönttö Tikkurilan Paperi-sävyä. Musta maali sen sijaan löytyi jo valmiiksi kotimme makkarin rempan jäljiltä. Ei siis todellakaan tarvita suuria summia suuren muutoksen aikaansaamiseksi! Meitä tietysti helpotti, että suurin osa kalusteista oli jo olemassa. Mutta vaikka rahallisesti ollaan päästy helpolla, on työtä tietysti tehty molempien pienten mökkien eteen ihan hurjasti!

Jo pelkkä siivous ja tyhjennys sekä kamojen läpikäynti ja hävittäminen osoitteseen jos toiseen vaati oman osansa. Olen silti todella iloinen, että ryhdyimme rivakasti hommiin, sillä nyt kun kesä ja mökkeilykausi on jo alkanut, on ihana kutsua ystäviä kylään kun joka mökkiin kehtaa majoittaa ihmisiä! Tietää kaiken olevan kunnossa, puhtaita ja siistejä!

Tästä ennen -kuvasta näkyy hyvin seinillä niin tauluista kuin siitä vaatekaapistakin jääneet vaaleat kohdat. Noita ei sillä kuultomaalilla saanut millään piiloon, joten siinä yksi syy miksi seinät päätettiin ihan maalata. Tässä aitta siis ennen remppaa…

aittaennen1.jpg

Ja tässä epäonnistuneen kuultomaalaus -yrityksen jälkeen…

aitanmaalausta.jpg

Ja viimein täysin valmiina…

aitta__8.jpg

Nyt on molemmat pienet mökit siis valmiina – kurkkasitko sinä jo pikkumökin muutoksen?

Päämökkihän on koko ajan ollut täysin siisti ja nätti, mutta myös siellä tehdään uudistuksia. Pieni keittokomero on jo saanut osansa ja joitain tavaroitakin sinne on jo vaihdettu ja mm. katto maalattu. Edessä häämöttää kuitenkin mm. lattiaremppa sekä kalusteiden kunnostusta. Myös sisäovia ja kiviseiniä on tarkoitus maalata, hirsiseiniin emme kajoa. Tässä välissä suoritamme kuitenkin ulkomaalaustyöt loppuun ja päämökin remppa tehdään sitten jossain kohtaa juhannuksen jälkeen.

Miltä näyttää aitta teidän silmiinne? 🙂

Mökin vehreä puutarha

Meillä on edelleen menossa mökkien ulkomaalaukset. Aikaavievää puuhaa, täytyy todeta. Varsinkin kun lyhyestä mökkimatkasta huolimatta työt painottuvat vain viikonloppuihin. Koska valmista sillä saralla ei vielä ole, esittelen teille mielelläni tonttiamme muutoin – tervetuloa puutarhakierrokselle!

_MG_0777.jpg

Mökkitonttimme on todella vehreä! Siellä on paljon puita vaahteroista tammeen ja koivuista kuusiin ja mäntyihin. Pidän itse todella paljon lehtipuista, vaikka ne aiheuttavatkin harmaita hiuksia haravanvarressa.

Ehkä kauneita tontilla juuri nyt on upea, isoon kukkaan puhjennut rodorendo, eli tutummin alppiruusu. Sen lilahtavan pinkit upeat kukat ovat kyllä koko pihan kruunu.

_MG_0812.jpg

Meillä on myös todella paljon saniaisia tontilla. Ne kasvavat ihan valtaviksi puskiksi ja ovat mielestäni todella kauniita ja luonnonmukaisia. Saniaisia tontilta löytyy varmaan kymmenestä eri kohtaa!

_MG_0785.jpg

Myös vuorenkilpeä on paljon. Ehkä vähän liikaakin tätä nykyä, sillä se on vallannut jo pari isoa kukkapenkkiäkin. Kallioisella tontilla tuo vuorenkilpi on kyllä omiaan – se ei vaadi juurikaan maata, varsinkaan ravintorikasta sellaista rehottaakseen. Myös vuorenkilven vaaleanpunaiset kukat ovat kauniita ja ne kukkivat mukavasti kesäkuun alkupuolella. Nyt ne ovat siis jo menneen talven lumia ja täytyykin napsia kuolleet kukat irti puskista.

_MG_0804.jpg

Kesäkukkia saimme myös vihdoin istutettua sinne tänne isoihin laatikoihin ja muihin. Tänä vuonna värimaailmaksi valikoitui lila eri sävyissään ja täytyykin todeta, että tuo tummanlila petunia on kyllä todella upea! Muiksi kukisi otimme tähtisilmää.

_MG_0802.jpg

_MG_0784.jpg

Kuistin eteen kivetykselle halusin heinäkasvia. Näin, että se olisi täydellinen pari kuvan yläreunassa vilahtavalle sisal-matolle. Viininpunaiselle heinälle löytyi täydellinen pari kukontöyhtöstä, joissa myös aivan mielettömän upeanväriset kukinnot! Tuo kiveys on muuten aika eri näköinen tätä nykyä, odotankin innolla, että pääsen kuvien myötä esittelemään sen heti, kunhan talo on maalattu kokonaan!

_MG_0778.jpg

Ulkohuussin edustalle valikoitui vähän perinteisempää mökkikukkaa, markettaa.

_MG_0810.jpg

_MG_0819.jpg

_MG_0818.jpg

_MG_0821.jpg

Odotan malttamattomana jo torstaita. Silloin nostetaan kytkin taas kohti mökkiä. Tulee niin tarpeeseen ekstra vapaapäivä. Torstaina vielä painetaan hommia illalla maalausten muodossa ja tarkoitus oli vähän levähtää loppujuhannuksen aikana, mutta tokkopa sitä malttaa laakereillaan levätä, kun hommia kuitenkin piisaa aika paljon.

Huomenna onkin muuten luvassa aitan make overin esittely – kannattaa pysyä linjoilla! 🙂

 

Pikkumökin sisustus

Tadaa! Tässä se nyt on – kunnostettu ja remontoitu, kauniisti käytetyillä ja vanhoilla kalusteilla sisustettu pikkumökki.

pikkumokki1.jpg

pikkumokki7.jpg

Toivoin mökin ilmeestä rauhallista ja lämpöistä ja käyttää siinä lempiväriäni harmaata. Liikkeelle lähdettiin koko mökin maalaamisesta. Alunperin oli tarkoitus maalata kaikki seinät valkoisiksi kattoa myöten, mutta kun kotirempan jäljiltä löytyikin vielä vajaa purkki tuota täydellisen vaaleaa harmaata, maalattiin sillä tehosteseinä mökkiin.

Tyttärelle ostimme kotiin uuden sängyn ja vanha vietiin toiseen pieneen vierasmökkiin, aittaan. Aitasta taas siirrettiin pikkumökkiin mäntyrunkoinen sänky. Alunperin olin maalaamassa sitä valkoiseksi, mutta kun sänky kannettiin sisään vastamaalattuun pikkumökkiin, oli ihan selvää, että sen keltasävyinen mäntyrunko jätettäisiin sellaiseksi. Se tuo aivan ihanaa lämpöä muutoin hailakkaan perusväripaletin omaavaan sisustukseen.

pikkumokki2.jpg

Sängyn taakse seinälle mietin ensiksi tauluja, mutta pallovalot taitavat riittää koristamaan nurkkaa niiden luodessa pehmeää ja lämmintä valoa. Verhoiksi ripustettiin Ikean kankaasta ompelemani verhot. Ne saa mukavasti vedettyä ikkunoiden eteen piilottamaan nukkujilta ensimmäiset mökkiin kurkistavat aamuauringon säteet. Sängyn päiväpeitteeksi jäi valkoinen, sängyn päällä jo aiemmin aitassa ollut päiväpeitto. Vuode koristeltiin lukuisilla valko-harmaa-sävyisillä ja mustilla tyynyillä ja huovalla tehden siitä sohvamaisen.

Jalkoja lattialla lämmittää Askosta vuosia sitten hankittu, aiemmin meidänkin kotona olkkarissa palvellut raitamatto. Mustat raidat ja muut pienet mustat yksityiskohdat antavat sisustukselle ryhtiä ja kontrastia.

pikkumokki4.jpg

Sängyn viereen kunnostettiin liiterin uumenista esiin kaivettu vanha äidinäidin chippendale-pöytä. Se sai uuden valkoisen maalipinnan ylleen. Vuosien saatossa siitä on hävinnyt vetolaatikko, mutta mies nakuttanee siihen vielä uuden etulevyn vale-vetimineen. Pöydän päällä on Ikeasta edullisesti hankittu valaisin, jonka valkoisen rungon äitini suhautti mustaksi. Se kaipasi mielestäni ryhdikkäämmän jalan. Lipaston ylle laitettiin ennen meidän keittiössä ollut puinen pieni hylly. Sen päälle voi tehdä kivoja asetelmia. Pöydän viereen laitettiin äitini antiikkituoli ja sen kaunis ja romanttinen verhoilu sopii chippendale-pöydän koristeelliseen tyyliin.

Mökissä oli ennen täyskorkea vaatekaappi, mutta se vei liikaa tilaa, eikä tankokaappiin tullut koskaan ripustettua vaatteita. Ainakaan me tai meidän vieraat ei käytä mökillä tankosäilytystä vaativia vaatteita. Kyllä ne on ne verkkarit ja kolitsikuteet, jotka kassin pohjalta kaivetaan. 🙂 Ulkovaate -ja pyyheripustusta varten seinään kiinnitettiin musta naulakko ja muuta vaatesäilytystä varten hankittiin Ikeasta edullisesti kolmilaatikkoinen lipasto. Sen mustat nupit sopivat täydellisesti sisustukseen. Lipaston päällä on jo edesmenneiden isovanhempieni, jotka tämän paikan aikoinaan 50-luvulla osti, kodista tuo aurinkopeili. Se oli pitkään meillä kotona, mutta ei enää viime vuosina löytänyt kunnolla paikkaa. Tänne mökillehän se kuuluu kuin nenä päähän.

pikkumokki5.jpg

Mökistä tuli mielestäni hurmaava! Tunnelma pikkumökissä on rauhallinen ja levollinen ja sen pienet neliöt ovat nyt hyvässä käytössä. Se majoittaa mukavasti 2 henkeä ja sänkyyn patjojen päälle hankittu paksu petauspatja takaa miellyttävämmät unet kuin ennen. Värimaailma on harmoninen ja lämmin ja olen tosi tyytyväinen mökin ilmeeseen.

Mietin juuri kuinka pienellä budjetilla mökki kunnostettiin ja sisustettiin. Lipastoa lukuun ottamatta mökki sisustettiin täysin vanhoilla, olemassa olevilla kalusteilla jotka löytyivät joko mökiltä tai meiltä ja äidiltäni. Myös tekstiilit ovat joko meiltä tai äidiltäni ja uutena hankittiin vain viiden euron pala verhokangasta ja tuo seitsemän euron pöytävalaisin. Koska maalitkin löytyivät jo valmiina kotoa, mökin kunnostukselle ja sisustukselle tuli hintaa vain 150 euroa ja tästäkin karhunosan haukkasi petauspatja. Mukana summassa on myös tuiki tarpeellisena hankittu uusi sähköpatteri, jolla pikkumökki pysyy kutsuvan lämpimänä sekä kattoon kiinnitetty halpa henkivakuutus, eli palovaroitin.

pikkumokki6.jpg

En voisi olla tyytyväisempi tähän muodonmuutokseen. Ennen kuvana ei valitettavasti ole tarjota ihan täydellistä lähtötilannetta ja sitä en olisi kehdannut edes julkaista, sillä kuten aiemmin todettua, toinen puoli sukua piti tätä mökkiä ennen lähinnä varastona ja se oli säälittävässä kunnossa ennen meidän tekemäämme make overia.

Tässä kuitenkin tilanne miltä mökki näytti kun se oli tyhjätty roinasta ja piti sisällään enää vanhan, jo kiertoon lähteneen kerrossängyn ja puhelinpöydän. (Tuo kaluste on muuten meille turha ja myynnissä – onko kiinnostuneita blogin lukijoissa…?)

pikkumokkiennen1.jpg

pikkumokki1.jpg

pikkumokkiennen2.jpg

pikkumokki3.jpg

Me nukuimme miehen kanssa tuolla viime viikonloppuna ekaa kertaa rempan jälkeen. Sinne oli todella mukava kömpiä saunan ja iltapalan jälkeen! Todella söpö pieni mökki! Kyllä tuonne kehtaa nyt vieraitakin kutsua! Vai mitäs pidätte? 

Aitan kunnostuksesta olettekin saaneet jo maistiaisia ja sen esittelyyn palaan pian, nimittäin nyt on senkin mökin sisustus valmis. Sitten onkin vuorossa päämökki, mutta sen remppa on nyt pikkuisen holdissa. Me olemme nimittäin rehkineet mökin ulkopintojen parissa ja ne hommat vie vielä jonkin aikaa ennen kuin päästään kunnolla päämökin sisätöiden kimppuun. 

Ikäväkseni jouduin tänään jäämään kotiin sohvalle sairastamaan flunssaa. Taisin saada jo perjantaina kylmää ulkohommissa, sillä jo lauantaina olo heikkeni ja kurkkuun muutti kaktus. Sisulla vielä sunnuntaipäivä rempattiin, mutta illalla olinkin sitten jo poissa pelistä. Sadekelistä ja duhadedästäni huolimatta mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Mustat kattoparrut

Iloisena esittelen teille nyt ekat maistiaiset aitan valmistuneesta remontista.

20170528_143438.jpg

Iloisena siksi, että nyt se on vihdoin tehty ja siksi, että tulipahan hemmetin hyvä! Alkuun totean, että oli muuten ihan järkyttävä homma tuo katon maalaaminen! Asento oli koko ajan kaikkea muuta kuin ergonominen pienillä tikkailla viistoa kattoa maalatessa. Kaksi kerrostakin se vielä vaati peittyäkseen – voi niska-parkani!

Vielä parempi katosta ja koko aitasta tuli, kun maalasin nuo kattoparrut ja tuuletusikkunan mustiksi! Ai että miten hyvät niistä tuli! Antoi upeaa ryhtiä koko mökkiin!

20170528_143521.jpg

(Hassu varjo tulee kuvassa muuten tuon keskiparrun molemmin puolin.)

Näissä kuvissa mökki on vielä tyhjä, mutta eilen se kuitenkin muutamaa pikkujuttua vaille valmiiksi sisustettiin juuri ennen kotiinlähtöä. Siitä tuli parempi, kuin kukaan meistä osasi edes ajatella – ihan niin kuin pikkumökinkin kohdalla. Äitini henkäisikin ihastuksissaan, että siitähän tuli kuin sellainen beach house! Kyllä maalilla, järkevillä kalusteilla ja somistamisella saa niin paljon uutta ilmettä, ettei sitä uskokaan.

20170528_143426.jpg

Lattiaa ei uusittu, tuo parkettia jäljittelevä muovimatto sai jäädä, mutta se sidottiin piensisustuksella mukavasti aitan värimaailmaan mukaan ja tuohan tuo väri toki kaivattua lämpöäkin mökin ilmeeseen. Vanha kattolamppukin sai jäädä, maalasin siitä vain tuon pyöreän alustan mustaksi ja jätin kohdevalaisinten rungot puunväriksi. Nekin sointuu nimittäin täydellisesti lattian väriin. It’s all about details, you know!

20170528_143535.jpg

Vielä puuttuu pimennysverhojen asennus ja naulakon kiinnitys. Myös valkoinen helmalakana pitää vielä jostain löytää, sillä IKEA huusi suureksi pettymykseksi ei oota, kun haimme sieltä eilen vielä viimeiset kalusteet. Muutoin on siis aittakin valmis ja odotan jo innolla, että pääsen seuraavan mökkikäynnin yhteydessä ottamaan kokonaiskuvat niin aitasta kuin pikkumökistäkin. Ja kunnon kameralla! Nämä kaikki räpsyt tähän asti on otettu puhelimella, kun en ole viitsinyt järkkäriä raahata remontin ja maalipurkkien keskelle. Loppukuvia täytyy tosin odottaa parisen viikkoa, sillä ensi viikonloppuna jää mökkeily väliin, koska meillä on kotona juhlat.

Nyt on mökkijutut siis parisen viikkoa tauolla ja palailenkin pian noiden mainitsemieni juhlien pariin postauksen muodossa…

Energistä uutta viikkoa!