Vielä kerran Lontoo

On aika vetää yhteen Lontoon matka. Yksi uusi reissu on jo kerennyt tähänkin väliin, mutta otetaan vielä hetki Lontoon muisteloille! Aika monta postausta se on synnyttänytkin, mutta vaikka reissu oli lyhyt, se oli tapahtumarikas ja siellä nähtiin paljon, niitä ei mitenkään pysty kiteyttämään yhteen juttuun.

IMG_0601.jpg

Lontoo on monipuolinen. Siellä on historiaa ja nykyaikaa sulassa sovussa joka nurkassa. Ikivanhan punatiilitalon kylkeen kiinni on rakennettu struktuuripintainen moderni rakennus ja silti kontrastistaan huolimatta ne eivät näytä hullunkuriselta yhdessä. 

IMG_0592.jpg

IMG_0708.jpg

Lontoo on matalia rakennuksia, fish & chipsejä, punaisia kaksikerroksisia busseja, kuninkaallisia, maahanmuuttajia, kuuluisia nähtävyyksiä, vesisadetta, intialaisia ravintoloita, kohteliaita sanoja, toimivaa joukkoliikennettä, puhelinkoppeja, museoita, ruuhkaisia katuja… ja vaikka mitä. Tuossa vain pintaraapaisu siitä, miltä Lontoo näytti minusta.

IMG_0603.jpg

IMG_0602_2.jpg

Keskustelin ystäväni kanssa Lontoosta ja New Yorkista sekä kaupunkien eroista. Hän sanoi pitäneensä Nykistä, mutta ese ei sykähdyttänyt häntä yhtä paljon kuin Lontoo. En voisi olla enempää eri mieltä. Minusta New York on yksinkertaisen upea ja nimenomaan sykähdyttävä ja vaikka monesti huomasin vertaavani näitä kahta metropolia keskenään, niistä ei voi puhua edes samana päivänä. New York on jenkkityyliin massiivinen, nykyaiakainen, täynnä lasipintaisia pilvenpiirtäjiä ja kaikki on niin suurta, ettei sitä voi käsittää. Lontoo on pientä ja sievää, vanhaa ja historiallista. Majesteettista. Eihän niitä voi edes verrata, eikä pidäkään.

IMG_0768.jpg

Neljä päivää Lontoossa riitti juoksemaan kaikki super nähtäväyydet läpi. Sen sijaan aistimatta jäi ”tavallinen” elämä, lähiöt ja erilaiset alueet. Alaikäisen lapsen kanssa matkustaneina väliin jäi myös pubi-elämä, joka pitää vielä kokea joku päivä. Lontoo herätti minussa ehdottomasti fiiliksen, että siellä pitää käydä uudestaan. Kiirettä selata alue alueelta läpi.

IMG_0450.jpg

Asuimme Paddingtonin aseman lähellä. Paddington on yksi Lontoon pääasemista, jossa pysähtyy sekä useampi metrolinja että juna suoraan Heathrow:n kentältä, joten paikka oli mitä parhain eri suuntiin lähtemiseen. Lontoon metro on kallis, mutta erittäin toimiva ja helppo käyttää. Päivän metrolippu maksaa vyöhykealueista riippuen viiden ja kahdeksan punnan välillä. Yleensä turistille riittää 1. ja 2. vyöhykkeet ja niin meillekin. Meidän päiväliput olivat £ 6,70 ja niillä sai ajella sydämensä kyllyydellä metroissa ja samalla alueella suhaavissa busseissa, jotka meiltä kylläkin jäi kokematta.

Oyster Card, paikallinen metrokortti löytyy joka asemalta lippukioskilta ja se maksaa 5 puntaa kappaleelta. Summan saa takaisin palauttamalla kortin lippukiskaan. Eli toimii ikään kuin pantilla. Kortille ladataan x-summa rahaa ja me latasimme neljälle päivälle 15 puntaa per kortti. Viimeisenä päivänä heitimme pari puntaa per korttiin lisää, niin saimme ajella vielä viimeisen päivänkin. Yhteensä metrokortit maksoivat meille n. 125 euroa neljältä päivältä. Kyllähän se kuulostaa paljolta, kun itse ajelen Helsingissä kuukauden verran joukkoliikenteessä 45 eurolla…

IMG_0617.jpg

IMG_0657.jpg

Lontoon hintataso yllätti. Lähestulkoon kaikki on kalliimpaa kuin Suomessa. Metroliput ovat kalliimpia, karkki on kalliimpaa, olut ja viini on ravintolassa kalliimpaa. Lounas kolmelta hengeltä juomineen saattoi maksaa n. 50 euroa. Illallinen maksoi parhaimmillaan n. 90 euroa. Vaatteet olivat kaupassa joko samanhintaisia tai kaupasta riippuen (trendikkäät liikkeet, kuten Hollister, Abercrombie & Fitch) kalliimpia, mutta näitä ei Suomesta taas löydykään. Ruoka kaupoissa oli jotakuinkin samanhintaista, Harrodsissa toki Harrodsin hintaista. 🙂

Hintataso ei kuitenkaan pilannut lomaa. Harva lähtee lomalle niin, ettei siellä ole käyttää rahaa. Vaikka mekään emme kovan hintatason takia tehneet ostoksia Primarkia lukuunottamatta, joka oli ainoa Suomen hintatasoa halvempi liike, ruokaa oli kuitenkin syötävä ja juotava ja silloin ei kyllä tuijotella hintalappuja. Lomalla pitää voida olla lomalla ja nauttia elämästä ja siitä, että voi syödä ulkona, mitä harvemmin kuitenkin kotona arjessa tekee. Sitä paitsi valuuttakursseilla on aina oma pieni osansa tässä ja koska euron suhde puntaan on vain laskenut viimeiset 3 kuukautta, meille oli epäedullista ylipäätään vaihtaa eurot puntiin.

IMG_0659.jpg

Ihastelin kameran linssin takaa useita asioita ja yksityiskohtia; punaisia busseja ja samanvärisiä puhelinkoppeja, mustia takseja, vanhoja rakennuksia, kujia ja katuja. Lontoossa on myös todella kansainvälinen tunnelma, mutta ei tosiaan niin hekumallinen kuin Nykissä. Pidin Lontoosta tosi paljon. Ihastuin siihen ison kaupungin pieneen tunnelmaan, joka tuntui kotoisalta ja lämpimältä. Se johtui osittain varmaankin siitä, että toisin kuin vaikkapa Helsingissä, Lontoossa ei ole ”keskustaa” varsinaisesti, vaan se on ripottautunut isolle alueelle.

IMG_0639.jpg

Pidin myös englantilaisien kohteliaisuudesta ja muiden ihmisten huomioon ottamisesta, joka tuntui kivalta ja jota itse peräänkuulutan suomalaisilta. Joskus tuntuu, ettei meillä pohjolan ihmisillä ole mitään käytöstapoja ja on jotenkin niin virkistävää olla yhteisössä, jossa tuijotetaan muutakin kuin omaa napaa.

Kuten jo todettua, sijainti Paddingtonin aseman liepeillä oli täydellinen! Paikalliset ystävämmekin sanoivat, että olimme osanneet valita nappipaikan! Paddington oli rauhallinen alue ja ruokaravintoloita sekä pubeja oli lähistöllä joka lähtöön. Paljon pikkukauppoja, joista sai syötävää ja juotavaa huoneeseen, postikortteja, matkamuistoja sun muita pullollaan. Oikein kiva paikka pitää tukikohtaa ja voisin helposti ajatella majoittumista tuolle alueelle uudelleenkin. 

Hotellin valitsimme Booking.comin tarjonnasta, kuten lähes aina kun matkustamme. Sivuston arvioinnit ovat aina osuneet nappiin ja emme ole kertaakaan olleet eri mieltä arviointien kanssa.

IMG_0448.jpg

Hotel Cardiff oli tosi kiva, joskin huone tosi pieni. Toisaalta se ei koskaan häiritse itseäni, sillä reissuilla huoneessa käydään vain nukkumassa, joten emme tarvitse mitään isoja oleskelutiloja.

IMG_0537.jpg

Liikuntarajoitteisille hotelli ei sovi, sillä siellä ei ollut hissiä. Meidän huone oli ”piippuhyllyllä” neljännessä kerroksessa ja porraskäytävät oli vain n. 60-70 cm leveitä. Ison matkalaukun kanssa oli hieman taiteilemista kulkea kapeassa portaikossa.

Hotelli oli siisti ja yleisilme hyvä. Punaiset kokolattiamatot ja valkoiset pilarit toivat romanttishenkisyyttä käytäviin, joskin huoneet olivat pelkistetyn moderneja – puuta, violettia väriä, halogeenispotteja. Sängyt olivat ihanan pehmeät, samoin tyynyt. Suihkussa vedenpaine oli olematonta ja asia, joka monessa maassa, paitsi pohjoismaissa on tuntematon käsite, on tuplaikkunat. Hitto, että Lontoossa vetää joka paikassa! Myös huoneessamme. Siellä oli kuitenkin ylimäärinen sähköpatteri, jonka kytkimme aina illalla päälle ja verhoilla saimme vetoakin hillittyä. Voisin yöpyä hotellissa uudelleenkin.

IMG_0739.jpg

Nyt alkaa Lontoo olemaan paketissa. 

IMG_0455.jpg

Seuraavaksi luvassa on uusia kuvakulmia olkkaristamme ja selkeämpiä kuvia siitä uudesta matosta ja onhan ne Alppireissun kuvatkin jo perattu…! 

Rentoa sunnuntain jatkoa. 

Oikeanlaista fiilistä

Olen siitä erikoinen tyyppi, etten juurikaan käy kahviloissa kotimaassa. Hyvin harvoin löydän itseni istumasta jostain kahvilasta. En oikeastaan koskaan mene suunnitelmallisesti kahvilaan. Johtuisiko siitä, etten juo kahvia, vaikka saahan kahvilasta toki muutakin! Sen sijaan ulkomailla kahviloissa, pubeissa ja ravintoloissa tulee vietettyä enemmän aikaa.

Helsingissä on pari oikein ihanaa kahvilaa, joissa on kiva tunnelma, mutta kyllä reissuissa niissä kahviloissa tai muissa on aina ihan erityistä fiilistä. Vai mitä sanotte tästä lontoolaisesta Cookhouse Joe -nimisestä pubista/ravintolasta, jonka bongasimme Oxford Streetin ja Berwick Streetin kulmasta.

IMG_0628.jpg

Ihastuin! Täydellistä industriaalista henkeä, joka syntyy luonnostaan ikivanhojen brittiläisten punatiilitalojen tunnelmasta. Eripari kalusteita tuoleineen ja pöytineen. Ah!

IMG_0629.jpg

Ja entäpä tämä tapa tarjoilla lounasruoka. Uunivuoka ja peltipurkkeja. Erilaista, yksinkertaista ja erottuvaa. Pakko muuten mainita, että tuo valkoinen valkosipulikastike oli t o d e l l a jytyä!! 🙂

IMG_0630.jpg

Toinen kiva kahvila löytyi jostain Regent Streetin lähistöltä etsiessämme Victoria’s Secretin myymälää. En kuollaksenikaan muista kadun tai kahvilan nimeä, mutta melko mahtava oli tämäkin paikka!

IMG_0764.jpg

IMG_0767.jpg

IMG_0766.jpg

Ihan minun tyylisiäni molemmat. Jos minulla olisi kahvila, se olisi jotain tällaista.

Haluaisin muuten tuon ”The Londoner” -julisteen. Silinterihattu ja viikset monokkeleineen – niin symppis! 🙂

Kivaa perjantaita! 🙂

Notting Hill – Portobello Road

Silloin paistoi aurinko.

Se lämmitti selkää kävellessämme Notting Hillin metroasemalta kohti Portobello Road Marketia. Se oli lauantai 21. helmikuuta.

Siellä oli pastellinvärisiä söpöjä taloja.

IMG_0683.jpg

IMG_0684.jpg

IMG_0681.jpg

Upeita kirsikkapuita kukassa.

IMG_0690.jpg

Talo, jossa George Orwell on asunut.

IMG_0688.jpg

Katumarkkinoille meidät vei paikallinen ystävämme.
Mahtava päivä mahtavan tyypin seurassa!

Menimme markkinoille kymmeneltä. Parin tunnin päästä kadut olivat t ä y n n ä ihmisiä!

IMG_0680.jpg

IMG_0669.jpg

Katumarkkinat ovat todella suositut ja niissä myydään tavaraa laidasta laitaan. Myös ruokaa wokattuna tai grillattuna, ihania, rasvaisia munkkeja, donitseja, piirakoita sun muita, erilaisia tapas-tyyppisiä herkkuja tai upean värikkäistä kasviksia.

IMG_0663.jpg

IMG_0664.jpg

IMG_0666.jpg

Markkinoilla myydään myös ihania tavaroita; printtejä, joita minäkin ostin yhden, kippoja ja kuppeja, lasitavaraa, tekstiilejä keittiöön ja kylppäriin, painettuja ostoskasseja  – vaikka mitä! Niistä ”kojuista” en kuitenkaan tullut ottaneeksi kuvaa. Kaikesta muusta kyllä 🙂

IMG_0696.jpg

IMG_0697.jpg

Notting Hill oli miellyttävä tuttavuus ja menen ihan varmasti sinne uudestaan seuraavalla Lontoon reissulla! 🙂

Näiden kuvien myötä – ihanaa perjantaita ja viikonlopun aloitusta kaikille!

 

Vuohen vuosi

Joskus osuu sattumalta paikalle kreivin aikaan. Meille kävi niin Lontoossa viikko sitten sunnuntaina. En ollut yhtään ajatellut mikä päivä on, kunnes se valkeni aika nopesti…

IMG_0780.jpg

Kävelimme Piccadilly Circukselta Teatteri-alueelle ja eksyimme sitä kautta China Towniin.

IMG_0781.jpg

Yhtäkkiä huomasimme poliisien katusulkuja, ympärillämme alati kasvavan väkimäärän näyttävän aasialaistaustaisilta, ravintoloiden nimien vaihtuvan ”Red Dragoneiksi” ja paperilyhtynauhojen halkovan katujen yllä rakennuksesta toiseen. Seuraavaksi pärisi rummut, lapset paukuttelivat serpentiinipommeja ja yhtäkkiä olimme keskellä mitä suurinta aasialaista juhlaa;
Chinese New Year.

IMG_0792.jpg

Ennen kuin edes tajusimme, olimme  väenpaljoudessa ihmisten seassa ja erkanimme väkisin toisistamme. Yritimme pitää miehen ja tytön kanssa edes katsekontaktin ja olla eksymättä toisistamme. Emme päässeet eteen eikä taakse, oli mentävä vellovan massan mukana pitäen kiinni kameralaukusta samalla käsilaukkua syliin puristaen. Ihmiset olivat iloisia, hyväntuulisia ja heitä oli paljon! Kamerat räpsyivät joka puolella ja meteli oli korvia huumaavaa. Karnevaalitunnelma oli huipussaan, joskaan emme nähneet kulkueita ja tanssivia lohikäärmeitä ihmismuurin takia. Räiskin kuvia sinne tänne, joskus nostaen kameran ilmaan näkemättä itse mitään.

IMG_0801.jpg

Kun pääsimme tungoksesta vihdoin lähimmälle metroasemalle, väenpaljous oli uskomaton sielläkin – kaikki suuntasivat kohti Chinatownia ja uuden vuoden juhlintaa. Jos päivä olisi ollut mikä tahansa muu, kuin lähtöpäivämme, olisimme jääneet katsomaan mihin ilta ja juhlinta olisi vielä kehittynyt. Meidän oli kuitenkin pakko mennä syömään ja hakemaan tavarat hotellilta, sillä tilatusta lentokenttäkuljetuksesta ei voinut myöhästyä. Vähän jäi harmittamaan, osuimme paikalle mitä ilmeisimmin juhlinnan alkuhetkillä, kuka tietää mitä olisimme vielä nähneet! Olisi saattanut olla sellainen ”once in a lifetime” -tyyppinen kokemus! Kiinalaisen Uuden Vuoden juhlinta kestää monta päivää. Käsittääkseni tuo sunnuntai oli juhlinnan viimeinen päivä ja keräsi ehkäpä siksi huiman määrän ihmisiä paikalle.

Kyseinen juhla näkyi Lontoossa muutenkin joka paikassa; ravintoloiden ovissa oli ”Happy Chinese New Year” -teippauksia ja viirejä, kaupoissa oli tuotepöytiä täynnä teemaan sopivia koristeita ja muita. Juhla näyttelee muualla päin maailmaa selvästi suurempaa roolia kuin täällä Pohjolassa.

IMG_0794.jpg

Vuohen vuosi on siis alkanut. Sen kantavia elementtejä ovat sisäinen voima ja henkinen balanssi. Siis täysin samat asiat, joita itse päätin tänä vuonna pitää enemmän arvossa ja pyrkiä niitä kohti. Tämän on oltava merkki! 🙂

Vuohen vuosi olkoon antoisa kaikille! <3

 

Lontoon nähtävyydet

Nyt rysäytetään samaan postaukseen Lontoon kuuluisimmat turistinähtävyydet, joista saimme nauttia neljäpäiväisen reissumme aikana. Niitähän mahtuu kaupunkiin aikamoinen läjä ja me otimme tehtäväksemme juosta ne kaikki kuuluisimmat läpi. Tahdon erikseen purkaa yleiset fiilikseni Lontoosta omaan postaukseen, mutta sitä ennen käydään kiertueella kuvien muodossa.

Ensimmäisenä päivänä tyttäremme pyynnöstä suuntasimme ehkä sitä kuuluisinta nähtävyyttä kohti.
Big Ben.

IMG_0484_2.jpg

IMG_0496.jpg

Big Benin kyljessä nököttää Parlamenttitalo sekä alakuvassa näkyvä Westminster Abbey, jossa kuninkaalliset vihitään.

IMG_0474.jpg

Tyttären pyynnöstä myös tämä korkeanpaikankammoinen äiti osti lipun London Eye:hen ja lähti rohkeasti muun perheen mukana jonottamaan 135-metriseen kapseli-maailmanpyörään.

IMG_0481.jpg

IMG_0493.jpg

Korkeanpaikankammoa ei helpottanut se, että ollessamme liki ylimpänä, koko vekotin pysähtyi ja hetken päästä kuulimme kuulutuksen: ”We’re experiencing minor technical problems. Our engineers are looking into it.”. Ihan pieni ikävä muljahdus kävi vatsanpohjalla. Koska moottorit eivät käyneet, kapselit olivat tuulien armoilla. Muistinko mainita, että silloin satoi vettä ja tuuli todella pieksi tuossa korkeudessa kapselia… yäh.

Yritin keskittyä kuvaamiseen sateisten ikkunoiden läpi ja kyllä joku otos sentään onnistuikin.

IMG_0520_2.jpg

Perjantai-aamuna suuntasimme Buckinghamin palatsille. Harmiksemme huomasimme kyltin, joka kertoi vahdinvaihdon tapahtuvan vasta seuraavana päivänä, jolloin meillä ei ollut enää mahdollisuutta mennä sinne uudelleen.

IMG_0542.jpg

IMG_0544.jpg

IMG_0548.jpg

Palatsi oli lievä pettymys. Ulkopinta on harmaa ja likaisen näköinen ja etupihaa koristi asfaltti. Palatsi on etupuolelta koruton ja vähän ankeakin. Iso se kylläkin oli!

IMG_0582.jpg

IMG_0578.jpg

Seuraavaksi käppäilimme Trafalgar Squarelle.

IMG_0595.jpg

Lontoossa on lähietäisyydellä lähes kaikki mahdollinen, joten kävelymatkat eivät tule kovin pitkiksi. Tytär halusi nähdä Piccadilly Circuksen, sillä hänen huoneessaan on iso taulu, jossa kyseinen paikka esiintyy. Mieleeni tuli aavistus Times Squarea jättimäisine valotauluineen. vaikka rakennukset edustaakin ihan eri aikakautta ja tyyliä.

IMG_0609.jpg

IMG_0615.jpg

Shoppailu jäi minimiin Lontoossa. Suurimmat ostokset tehtiin Primarkissa, joka oli ainoa paikka, jossa hintataso oli halvempi kuin Suomessa. Primark löytyy Oxford Street -shoppailukadun molemmista päistä; Tottenham Courtista sekä Marble Archesta.

Ja pitihän se kuuluisin lontoolainen tavaratalokin ratsata; Harrods. Jos Nykiläisen Whole Foods’in ruokaosasto oli pökerryttävä, Harrodsin ruokaosasto oli suorastaan öky! Meillä oli tässä vaiheessa kädet täynnä ostoskasseja, enkä jaksanut kaivaa kameraa esiin. Harrodsista löytyy kuva vain ulkoapäin.

IMG_0640.jpg

Lauantaina treffasimme pari paikallista ystäväämme, joista toisen iltapäivällä. Hän vei meidät katsomaan siltaa, jonka jokainen muistaa varmasti englanninkielisestä lastenlaulusta. London Bridge.

IMG_0699.jpg

IMG_0718.jpg

Täytyy tosin todeta, että oikeasti sillan nimi on Tower Bridge. Silta oli huikaiseva! Vaikka Big Ben oli ilmestys, jotenkin tuo silta osui ja upposi meikäläiseen. Se näytti satumaiselta.

IMG_0721.jpg

Tiedättekö muuten… on olemassa sanonta korpeista, jotka asuvat sillan torneissa ja muissa rakenteissa.
”As long as there are black ravens living in the bridge, the Britt’s will rule”.

Ja kyllähän niitä korppeja siellä lenteli…

IMG_0729.jpg

St.Paul’s Cathedralista sain ohiajaessamme pikaiset kuvat. Tykkään yleensä ihastella vanhoja kirkkoja arkkitehtuurin takia, vaikka en useimminkaan tiedä mitä tyylisuuntaa ne edustaa. En ole uskonnollista tyyppiä, mutta kirkot herättävät silti sellaista tervettä nöyryyttä ja hiljentymistä. Käyn usein sisällä kirkoissa mutta tähän ja Westminster Abbeyhin oli niin mahdoton jono, että passasimme ne mielihyvin.

IMG_0735.jpg

IMG_0736.jpg

Viimeisenä nähtävyytenä listalla oli Kensigton Palace, jota prinsessa Diana eläessään asutti. Tuo palatsi oli jo selvästi inhimillisempi verrattuna vaikkapa Buchinghamiin.

IMG_0752.jpg

IMG_0753.jpg

Muistan hetken, kun kuulin Dianan kuolleen kolarissa. Sama hetki tuli mieleen palatsin edustalla, kun tytär kysyi koska prinsessa kuoli. Kerroin tytölle, että se tapahtui elokuussa 1997 odottaessani häntä. Avasin aamulla telkkarin ja autokolarin tunnelikuvat levisi kuvaruutuun. Olo oli epätodellinen. Diana oli kuollessaan saman ikäinen, kuin minä nyt.

IMG_0756.jpg

IMG_0757.jpg

Lontoo-aiheisia postauksia tulossa vielä pari – yleistä jorinaa ja omia mielipiteitä valokuvien kera sekä oma postaus Notting Hillistä ja Portobello Roadin Street Marketista.

Toivottavasti nautitte Lontoon nähtävyyksistä tämän kuvakavalkadin myötä! 🙂

Pientä sievää shoppailua

Joskus mietin, miksei niin upeaa alusvaateliikettä, kuin Victoria’s Secretiä ole Suomessa. Sitten mietin miten upeaa on, kun sitä ei ole Suomessa. Sekin menisi vain pilalle. Suomessa ei yksinkertaisesti riitä imu moisille liikkeille.

IMG_0837.jpg

Ulkomailla VS:n liikkeet ovat vertaansa vailla. Upeita, glamorööseja. Asiakaspalvelu on loistavaa ja ystävällistä ja asiantuntevaa. Lontoon liikkeen ovella oli mustiin villakangastakkeihin pukeutuneet miehet avaamassa ovea. Sisällä odotti nainen toivottamassa tervetulleeksi, valmiina neuvomaan mistä löytyy mitäkin. Osastojen välissä pyörii myyjiä mittanauhat kaulassa valmiina avustamaan pienimmässäkin asiassa.

IMG_0840.jpg

Olen vuoden aikana ostanut muutaman kerran alusvaatteita, kaksi kertaa niistä VS:n liikkeestä. Taidan tehdä jatkossa samoin. Liikkeessä asiointi tuntuu pieneltä luksukselta, alusvaatteet tuntuvat luksukselta ja ovat hyvää laatua. Tällainen tavallinen duunari ei asioi sellaisissa ”oikeissa” luksusliikkeissä, joissa voit istua valkoisella nahkasohvalla shampanjaa siemaillen ja henkilökunta tekee juoksemisen puolestasi. VS ei ole ihan noin ökyilyä, mutta upeaa palvelua, upeita tuotteita ja vähän sitä makua pienestä ylellisyydestä, kuitenkin tavallisenkin ihmisen kukkarolle sopien.

Liikkeessä voisi viettää aikaa vaikka kuinka kauan. Mies oli toista mieltä. Hmph.

Musta-valkoinen matkamuisto

Ostan mielelläni matkoilta jotain kotiin. Siis silloin, kun oikeasti löytää jotain kivaa, eikä mitään krääsää.

IMG_0813.jpg

Lontoosta ei sisustuspuolelta löytynyt matkalaukun täytettä yhtä printtiä lukuun ottamatta, vaikka hipelsin mm. Zara Home -myymälässä erästä koristetyynyä melkoisen kauan…

IMG_0819.jpg

Mukaan lähtenyt musta-valkoinen vanha viskimainos löytyi Notting Hillistä, Portobello Roadin katumarkkinoilta, jonne paikallinen ystävämme meidät vei. (Tuosta upeasta paikasta postaan ihan erikseen vielä!) Myyjä kertoi mainoksen olevan alkuperäinen, eikä kopio.

IMG_0825.jpg

Sopii Manhattanin kaveriksi oikein passelisti. Paremmat kuvat printistä tulossa heti, kunhan löydän siihen paspiksen ja heijastamattoman kuvakulman. 🙂

Matkakuvat ovat nyt koneella. Kyllähän niitä taas kertyikin neljässä päivässä 350 kappaletta. Huh. Yllättävän kepeästi meni myös tämä päivä töissä parin tunnin unilla. Arvatkaa väsyttääkö nyt, kun pitäisi mennä nukkumaan. No, EI! 

Ehkä lähden etsimään sitä Nukku-Mattia kuitenkin.

Parin tunnin yöunilla

Tämä päivä mennään aika kovalla univajeella. Lentomme Lontoosta oli reilusti myöhässä ja jo valmiiksi myöhäinen iltalentomme venähti pitkälle aamuyöhön. Yöunta sai vain kolmisen tuntia, joten aika laput silmillä ja aivot narikassa vedellään. Toivottavasti kukaan ei odota kovin vaativia suorituksia…

Illalla on pakko tyhjentää matkalaukku ja pestä pyykkiä. Niin, ja rapsutella mököttävää koiravanhusta. Hauveli oli kuulemma todella ikävöinyt meitä, ei ollut syönyt neljään päivään juuri mitään. Voi toista. <3 Tänään siis vähän ekstra-rakkautta karvakorvalle, niin ehkäpä se siitä leppyy. Joogakin saa jäädä tänään väliin, väsyneenä on turha mennä.

unnamed.jpg

Kamera on täynnä upeita kuvia – harkitsen vakavissani panostamista parempiin putkiin. Oma, kameran mukana tullut perus-objektiivi vaikuttaa ihan lelulta kaverilta lainatun kunnon vekottimen rinnalla.

Kuvassa loman ensihetkiä ja Helsingin yllä heräilevä aamuaurinko. Nämä ovat niitä matkan parhaimpia hetkiä, kun odotus on suuri ja loma vasta edessäpäin. Ja vaikka kuinka lomalla ja uusissa paikoissa on aina ihanaa, yhtä ihanaa on palata kotiin. Kaikki toimii totutulla tavalla.

Mahtavaa uutta viikkoa kaikille!

Off to London!

Herätys klo 04:00. Taksilla lentokentälle ja niin hiihtoloman matka kohti Lontoota alkoi.

Eilisilta meni pakatessa ja viimeisiä matkajärjestelyitä tehdessä. Koiruli vietiin vanhemmilleni hoitoon ja punnatkin käytiin vaihtamassa. Vähän harmitti vaihtotiskillä, kuukausi aiemmin olisi puntia kolissut lompakon pohdalle enemmän, mutta euron arvo suhteessa puntaan sen kuin laskee… Oh well, pääasia, että päästään perille, saadaan nauttia lomapäivistä nähtävyyksiä katsellen, teekupposia ja pubilounaita maistellen ja uusia kokemuksia taas hankkien. Passit, lentoliput, shuttle- ja hotellivoucher – Check!

20150218_171950%20%281%29.jpg

Lainasin kaverilta pidemmän putken kameraani, odotan siis mahtavia maisemakuvia reissulta! Lämpötilaksi Lontooseen on luvattu 10 asteen molemmin puolin, aurinkoa ja sadetta – whatever, kaikki käy! 🙂

Wifin pitäisi toimia hotellissa, katsotaan jos kerkeän blogin ääreen.
Jos en, niin ainakin yksi ajastettu postaus tulossa.

Ihanaa loppuviikkoa ja mahtavia lomapäiviä muille hiihtolomaa viettäville!

 

Perheelle pukinkonttiin

Ostin tänä vuonna koko perheelle yhteisen lahjan pukinkonttiin. Meidän perhe rakastaa matkustamista ja niinpä ei tarvinnut kauaa miettiä, mikä olisi hyvä lahja koko perheelle – no, lentoliput tietenkin!

Matka on aina mielessä. Yksi yleensä suunnitteilla, toinen tai kolmaskin haaveissa. Tälläkin hetkellä suunnittelen joululahjamatkan lisäksi päätä pahkaa jo ensi kesän reissua, syksyllekin jo yhtä mietin. Matkaan on päästävä vähintään 2 kertaa vuodessa ja kohteet mielellään sellaisia, joita ei ole ennen nähnyt. Kukin tallaa tyylillään ja jotkut tykkäävät reissata kanarian saarille vuodesta toiseen, mutta minun mielestäni elämä on aivan liian lyhyt, maailma aivan liian suuri ja lompakko aivan liian laiha visiteerataksemme aina samassa paikassa. Niinpä meidän kohteet valikoituvat usein perusteella ”ei olla käyty ennen”, vaikka on toki monia maita nähty useammankin kerran.

IMG_8583.jpg

Vuoden 2014 matkasaldo on 4 reissua. Helmi-maaliskuun vaihteessa nuppineulan pystyin kiinnittämään kuvitteelliseen maailmankarttaani USA:n kohdalle, tarkemmin New Yorkiin. Heinäkuussa vierailin tuttuakin tutummassa Tallinnassa, joten uutta nuppineulaa ei siitä herunut. Myöskin lokakuussa tein reissun yhdessä blogisiskojeni kanssa samaiseen etelä-naapuriin, joka sekin aivan ihana reissu! Uusi neula karttaan irtosi kuitenkin viime kuussa, kun lentokone kaarsi Hollantiin ja vietimme miehen kanssa upean kaupunkiloman marraskuisessa Amsterdamissa.

IMG_8580.jpg

Maailmanvalloituslistalla onkin nyt uusi kohde valmiina!
Pukinkonttiin livahti tänä vuonna lentoliput tyttären pitkäaikaiseen haavekohteeseen, johon olisi tarkoitus helmikuussa lentää muutaman tunnin matka heti tyttären vanhojen tanssien jälkeen. Määränpää on Lontoo, jossa emme ole ennen käyneet.  Toivottavasti kerkeämme näkemään myös paikallisia ystäviämme, mutta eiköhän siellä ensisijaisesti pyöritä turistinähtävyyksien ja shoppailun parissa:)

Matkailu on todella asia, joka avartaa. Minä saan siitä voimaa ja arvostan matkoillani elettyjä hetkiä, nähtyjä juttuja, niitä kokemuksia, joita jää muistoihin. Niillä elää pitkään! On niin mielenkiintoista tutustua uusiin paikkoihin, uusiin ihmisiin, uusiin tapoihin ja kulttuureihin. Miten erilailla ihmiset elävät, asennoituvat elämään ja jakavat elämäänsä eri maailmankolkissa. Jo lyhytkin matka irroittaa omasta arjesta tehokkaasti ja piristää suunnattomasti. Samalla kotiinpalatessa osaa taas arvostaa sitä kaikkea ihanaa, mitä täällä odottaa. Matkailu on jotain, mihin olen aina valmis sijoittamaan. Se kasvattaa sitä henkistä pääomaa. Voisinkin sanoa, että kaikki ylimääräinen raha meneekin meidän perheessä matkakassaan.

Onko muita matkahulluja? 🙂

Eilen pukinkonttiin tuli lentojen lisäksi hankittua myös ihan fyysisiä paketteja, joten senkin homman voi karsia to do -listalta! Kivaa tiistaita kaikille! 🙂