Marjapuuroa asusteisiin

Me paistattelemme päivää ensi viikolla loman merkeissä helteisissä lukemissa, mutta paluu kotiin koittaa kuitenkin virallisesti jo syksyn puolella. Syksy on minusta aina mukavaa aikaa. Se tuo tullessaan ihmeellistä uudentuntua, ihania ja inspiroivia tapahtumia, värikkäitä lehtiä jotka kahisee jaloissa ja pimeitä, tunnelmallisia iltoja kynttilöineen. Syksy tuo aina myös tummemmat sävyt niin sisustamisen kuin muodinkin saralla ja jotain sellaista huomaan itsekin nyt etsiväni molempiin. Pidän todella paljon vaaleanpunaisesta väristä. Siitä ei ole pitkä matka marjapuuron sävyyn ja niinpä Lindexin rekillä roikkunut ihana, paksu ja pehmeä, vähän fleecemäinen poncho hellyyttävine tupsuineen oli pakko saada itselle.

Poncho pidentää vähän neuletakista varsinaiseen takkiin siirtymistä, sillä ponchon voi helposti heittää vielä sen neuletakin päälle lämmittämään, eikä vielä tunnu siltä, että nyt se takkikausi taas alkoi. Sillä sehän kestää…

Poncholle täydellinen väripari löytyy super suloisesta Korsin laukusta, jonka ostin itselleni äidiltä saamallani valmistujais-lahjakortilla. Laukun esittelinkin jo aiemmin hankittuani sen kesän alussa Stockan merkkialesta. Aika hyvin olen tottunut pienen laukun kanssa toimimaan – mukaan tulee todellakin vain tarpeellinen ja silloinkin joutuu usein pähkäilemään otanko sittenkään koko nenäliinapakettia mukaan vai riittäisikö pari viikattua sivutaskussa. Pienen laukun etuja on myös kadonneet hartiakivut. Raahasin suurta Korsin kassia olallani koko kevään ja huomasin koko ajan pahenevat hartia- ja yläselkäkivut. Mitä suurempi laukku, sitä enemmän kamaa sinne tulee tungettua!

Reppu olisi tietysti kaikista parhain, mutta siihen ei estetiikkani taivu, paitsi reppureissatessa, mutta se onkin kokonaan toinen asia. Täytyy vain jatkaa messenger -tyyppisten, eli yli olan menevien hihnallisten laukkujen käyttöä, jolloin hartiaan ei kohdistu staattista rasitusta samalla tavalla kuin olalla varsinaisesti pidettävien laukkujen kanssa. Mehän kaikki tiedämme kokemuksesta ja näemme jatkuvasti kadulla ohikulkevia naisia, joilla toinen olkapää on korvassa pitämässä laukkua paikallaan. Yli olan menevä laukku saa vapaasti roikkua, eikä tuollaista ”pitoa” tarvitse tehdä.

Marjapuurosta ihastuneena kipaisin vielä itselleni perjantaipuskan sijaan tavallisen tiistain kukkapuketin. Krysanteemi toistaa tätä ihanaa mieltä nyt niin kovin kutkuttavaa sävyä, ai että! Mutta olipa vaikea valita kukkaa, tarjolla olisi ollut niin huikean värisiä neilikoita, suurensuuria hortensioita ja erilaisia heiniä ja vaikka mitä! Ja kaikki ihanissa syksyisissä sävyissä vaaleanpunaisesta syvään purppuraan ja luumuun. Vautsista! Pakko ehkä hakea viikonlopuksi lisää väriterapiaa!

Uudet Kors -tuotteeni

Korsin tuoteperheeni kasvoi parilla uudella jäsenellä kun tein puhtaan heräteoston ja siihen liittyneen jatko-oston. En vaan voinut mitään, että sydämeni suli pehmeän puuteriselle nuden/vaalean vispipuuron väriselle ja pienelle tyttömäisen söpölle laukulle.

kors1.jpg

Laukku on mallia Ginny Crossbody ja virallinen värikoodi on Oyster. Olimme ihan muita ostoksia tekemässä, kun jäin hipeltämään laukkua pitkäksi aikaa. Jätin sen kuitenkin kauppaan kotiinlähtiessä, mutta se jäi niin paljon kaivelemaan, että puoli tuntia myöhemmin oli pakkoa lähteä takaisin ostamaan se! 🙂

Stockan -40% merkkialesta löytynyt laukku ei jäänyt valmistujaislahjaksi saamani lahjakortin käytön jälkeen maksamaan itselleni juuri mitään. En alunperin tiennyt mihin lahjakorttini käyttäisin ja säästelin sitä sopivaan tilaisuuteen, mutta tässähän oli hyvä kohde! Laukku tuli minulle vähän kuin valmistujaislahjana äidiltäni. Kiitoksia sinne siis vaan! 🙂

kors5.jpg

Suosin ehdottomasti laukuissa crossbody -mallia. Ne jättävät kädet vapaiksi ja koen, että paino jakaantuu miellyttävämmin kuin pelkällä yhdellä olalla roikkuessa. Käytin nyt parin kuukauden ajan isompaa Korsin laukkuani ja huomasin hartioiden kipeytyvän. Mikä ihme siinä on, että isompaan laukkuun tulee heti tungettua kaikkea ylimääräistä!? Tämän pienen laukun myötä jouduin käydä laukun sisältöä tarkemmin läpi ja rankalla kädellä karsin tavaraa. Nyt mukana kulkee ihan vain ne kaikista välttämättömimmät.

kors4.jpg

Laukun kultaiset yksityiskohdat ovat todella paljon mieleeni. Olen aina pitänyt keltakullasta! Tuo laukku on väriltään omiaan kesämenoihin, mutta sopii myös syksyn maanläheisiin sävyihin ja miksei talvellakin piristämään samanvärisellä huivilla mustaa villakangastakkia. Olen ollut vailla pienempää mustaa laukkua, mutta nyt tarve täyttyi tällä ihanalla vaaleammalla unelmalla. Ei välttämättä ihan yhtä monikäyttöinen asusteena juurikin värinsä takia kuin musta, mutta kerrankos sitä itseään ilahduttaa tällaisella ostolla! Olen muutoin aika harkitsevainen ostaja ja mietin vähänkin hintavampia ostoksia tarkkaan mutustellen mitä oikein haluan (vrt. 1,5 vuotta kestänyt olkkarinpöydän hankinta!), joten oli mukava repäistä.

kors2.jpg

Tämän pienemmän laukun myötä jouduin laittamaan lompakkoni jäähylle. Se vei kertakaikkisesti liikaa tilaa, vaikkei kooltaan mikään jätti ollutkaan. Kipaisin samasta merkkialesta vielä tosi edullisesti Korsin korttikotelon ja nyt kulkee kätevästi matkassa mukana vain ne tärkeimmät kortit kompaktissa paketissa.

Tällaista olen myös ollut vailla, sillä esim. ulkomaille en koskaan ota varsinaista lompakkoa mukaan – tai ainakin tyhjään sen kaikesta ylimääräisestä – ja käytän siellä mielelläni vähän pienempää ja riisutumpaa mallia. Usein reissuissa lompakon virkaa onkin toimittanut joskus etelästä ostamani pieni tupakka-askin kokoinen vetskarillinen ja värikäs pussukka. Ei mikään tyylikkäin vaihtoehto, mutta toiminut. Nyt voin ehkä harkita luopuvani myös siitä…:)

kors3.jpg

Jokin näissä Korsin tuotteissa vain puhuttelee itseäni. Ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia malliltaan sekä ulkonäöltään, mutta niissä on aina jokin kaunis ja koristeellinen osa. En pidä laukuissa niiden ulkopinnalla olevista liioista, varsinkaan ulkonevista lokerollisista taskuista, isoista soljista tai lukoista tai monimutkaisesta muotoilusta, mutta kauniit kultaiset yksityiskohdat ovat mieleeni. Pidän Korsin tuotteita myös laadukkaina ja ainakin omassa käytössäni kaikki ovat pysyneet kuosissa vuosikausia. Toki vaihtelen laukkuja välillä ja tuollaiset ”jäähyt” tietty pidentää tuotteiden käyttöikää kun ne eivät koko ajan ole käytössä.

Minulla on tänään lomapäivä ja aloitin aamuni käymällä kynsihuollossa. Tällä hetkellä me olemme jo autossa matkalla kohti Itä-Suomea ja tämä ihanainen uusi laukku on tänään illalla mitä söpöin asuste Kuopion Viinijuhlilla mustan pitsimekon kaverina. Jalkoihin sujautan Wondersin nudet nahkaballerinat, jotka ovat melkein samaa sävyä. Koruiksi kultaa, kuten laukussakin on ja asu on valmis! Eikun viinejä maistelemaan samalla kun heilutaan Roope Salminen & Koirat ja Jari ”Siltsu” Sillanpään tahdissa!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Wondersin ballerinat

Oli huhtikuinen perjantaiaamu. Seisoin ennen kello seitsemää Stockan kellon alla kymmenien muiden kanssa keltaisen katalogin tuotteita metsästämässä. En tiedä mitä heillä oli mielessään, mutta minun silmissäni kiilui nudenväriset nahkaiset ballerinat. Selvisi minuuttien päästä, että aika monen muunkin naisen ajatuksissa kummitteli samaiset kengät, sillä sellainen hurrikaani kävi kenkälaatikoiden äärellä! Minä nappasin nudet ja konjakinruskeat ja vielä varuiksi kahdessa eri koossa kainalooni ja lähdin sovittamaan.

Konjakinruskeat eivät koskaan päätyneet enää jalkoihini asti, sillä kokeilin ensin nudeja ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

wonders_1.jpg

Aika kauan joutui ballerina-kelejä odottamaan, kevät oli armottomasti myöhässä tänä vuonna. Vetäisin kengät rohkeasti tiistaina ekaa kertaa jalkaan koko työpäiväksi ennen mitään sisäänajoja!  Nahka on oikeasti todella pehmeää ja tuntui muokkautuvan jalkoihini jo heti ensi minuutista. Pientä hankausta aiheutti lähinnä kantapäät, mutta nahkahan pehmenee nopeasti, joten tämä on poistuva haitta. Ihan jokaisen sentin arvoiset kengät, vaikka pidinkin noita hieman arvokkaina ollakseen Hullujen Päivien hinnoissa.

Valitsin nudensävyn lähinnä siksi, että se sopii ”kesälaukkuuni” parhaiten. Käytän Michael Korsin vaaleaa laukkua vain kesäisin, sillä jostain syystä vierastan käyttää vaaleita sävyjä myöhään syksyllä tai talvella. Syys- ja talvitakkini ovat mustia ja vaalea laukku on liian suuri kontrasti niihin, joten suosin tuolloin tummia laukkuja ja asusteita. Nyt onkin ihanaa, kun vaihdoin Milanosta ostamani harmaan Liu Jo:n laukun tähän kesäiseen Korsiin ja sujautin jalkoihini unelmanpehmeät baltsut! Uusin huivihankintani toistaa vaaleita sävyjä ja tuo ihanaa raikkautta asuun mintunvihreällä viileydellään.

wonders_2.jpg

Ehkä vähän tuli tiistaina kylmä pienissä kengissä, pakko sittenkin odottaa vielä vähän lämpimämpiä kelejä, mutta kun jalkoja on hautonut puoli vuotta erilaisissa nilkkureissa ja saappaissa, ei malta odottaa, että enää riittäisi tennareiden lisäksi vain pienet ballerinat.

Ah, tervetuloa kesä ja lämpö!

Uusi kevättakki

Minulla on käynyt ihan uskomaton tuuri kahden viimeisen takkiostoksen suhteen! Talvipakkasille haikailin tietynlaista toppatakkia ja löysin prikulleen unelmieni takin. Nyt oli aika päivittää kevättakkiosastoa ja lähdin taas aikamoisen tarkalla listalla kiertämään kauppoja.

Kevättakilta toivoin harmaata väriä, suoralinjaista ilmettä, yksinkertaisia kauluksia, tiettyä pituutta ja tiettyä lookkia, joka sopisi niin siistiin työpukeutumiseen, mutta joka kestäisi myös tennareita. Ekat kaupat kierrettyäni en löytänyt mitään sinnepäinkään! Aloin jo hieman huolestua, kunnes Onlyn ovella näin heti takkini! Siinä se roikkui mustana, vaalenharmaana tai tummanharmaana. Nappasin tummanharmaan sovituskoppiin ja olin aivan haltioissani. Takki näytti aivan täydelliseltä tarpeisiini.

takkikollaasi.jpg

Kaulukseton takki on kevätsäihin tosi hyvä. Vielä näin kylmemmillä säillä lisälämpöä saa paksuista huiveista, korkeimmilla lämpötiloilla huivit voi heittää nurkkaan ja liikkua ulkona takki auki.

Vielä näille tuulisemmille keleille takkiin sopiva paksu huivi löytyi kotoa jo valmiiksi, mutta halusin myös jo jotain keväistä ja raikasta uutta. Niinpä Stockalta tarttui matkaan ihana pastellisen mintun, nuden ja harmaiden sävyjen raikastama huivi. Takkiin sopii täydellisesti myös Milanosta ostamani Liu-Jo -laukku.

takkikollaasi%202.jpg

Suoralinjaiseen ajattomaan takkimalliin sopii yhtä hyvin saappaat, nilkkurit kuin tennaritkin. Saappaista tosin haluaisin kyllä jo luopua… Kultaisilla yksityiskohdilla koristellut Korsin tennarit ovat oiva pari niinikään kultaisilla niiteillä koristellun laukkuni kanssa.

Ai että voi ihminen tulla onnelliseksi uudesta takista! 🙂

Liu Jo -käsilaukku

Olen tullut melko krantuksi käsilaukkujen suhteen. Laukussa pitää miellyttää niin moni asia, ennen kuin sellaisen hankin. Ensisijaisia asioita on tietenkin ulkonäköön liittyvät asiat; malli sekä väri. Kantohihnat ovat tärkeät, samoin sisätaskut sekä miten laukku suljetaan – vetskari, neppari, nauhat vai mitkä. Eikä pidä unohtaa tietenkään laukun kokoa ja käyttötarkoitusta.

Minulla on ennen tätä uusinta hankintaani neljä laukkua. Kaksi niistä on ”kesälaukkuja”, sillä ne ovat vaaleita ja vierastan käyttää kovin vaaleita ja valkoisia asusteita ja vaatteita myöhään syksyllä sekä talvella. Pimeään vuodenaikaan käytössä on ollut kaksi muuta laukkuani (ruskea ja musta), mutta kaipasin niiden rinnalle jotain uutta, sillä toinen on melko pieni, eikä mukaan voi ikinä ottaa mitään ”ylimääräistä” laukun vakiokamojen ulkopuolelta. Toiseen, johon mahtuu taas enemmän, olen hieman jo kyllästynyt paljon käytön vuoksi. Kaipasin lisäksi vaihtelua kantohihnoihin, sillä kolme laukuistani on yliolan -hihnalla.

_MG_8816.jpg

Nyt hankinkin Milanosta uuden käsilaukun, joka poikkeaa muista laukuistani. Merkki on italialainen Liu Jo. Kahden veljeksen perustama trendikäs yritys valmistaa mielestäni kauniita laukkuja, joista jotkin tosin liian koristeellisia ja erikoisia makuuni. Uskallan verrata Liu Jo:ta amerikkalaiseen Michael Korsiin ja hintatasokin on aika lailla sama. Milanossa oli Liu Jo -merkin liikkeessä vielä osa vanhan malliston tuotteista -50% alennuksella. Löysin omani sieltä jäätyäni ensin harkitsemaan ostosta. Vasta toisella vierailukerralla liikkeeseen kävin laukun ostamassa, kun mieskin jo käski mennä hakemaan sen! Mahtoi olla kyllästynyt jahkailuuni! Aika uhkarohkeaa oli jättää laukku ekalla kerralla ostamatta, sillä se oli viimeinen kappale, mutta ajattelin, että se odottaa siellä kyllä, jos se on minulle tarkoitettu 🙂

Tässä laukussa on muista laukuistani poiketen montakin asiaa; ensiksi liukuväritys. Mietin kyllästyisinkö tuohon efektiin pian, mutta koska väriero on aika pieni, ajattelin sen kestävän kuitenkin aikaa ja katsetta. Toisekseen mietin pitkään pussimaista mallia. Kokisinko mallin käytössä hankalaksi, sillä suuaukko on pienempi kuin pohja. Kolmanneksi mietin lyhyttä kantohihnaa, sillä kuten mainitsin, olen yleensä suosinut yliolan-hihnoja, sillä ne jättää kädet ihan toisella tapaa vapaaksi, kuin yhdellä olalla roikkuva kassi. Koska halusin nimenomaan olemassa olevista poikkeavan laukun, tämä täytti sen kriteerin.

_MG_8827.jpg

Ihastuttava tekoturkis-pallero on irroitettavissa, mutta ainakin näin kevättalveen se vielä sopii. Pidän myös logosta. Se on isolla, mutta koska se on samanvärinen laukun kanssa ja jää aavistuksen kiristysnauhojen alle, se ei ihan huuda sitä ääneen. Kultaiset pienet niitit ovat nätti ja vähän rock-henkinen lisä ja minä kun tuosta keltakullasta vielä kovasti pidän! Niitit kulkevat lisäksi laukun sivuilla, kuten ekasta kuvasta peilin kautta näkyykin.

Pukeudun aika simppelisti ja arvostan yksinkertaisia linjoja ja ilmeitä vaatteissa. Laukut ja muut asusteet saavat sitten mielellään olla näyttäviä ja koreilevia, joilla asuun saadaan pientä twistiä.

Ted Baker Shopper Bag

En pidä suurista käsilaukuista, niihin tulee vaan sullottua kaikkea ylimääräistä ja tarpeetonta tavaraa, jota sitten kantaa päivästä toiseen olkapäällä. Sen sijaan otan mieluummin ne ylimääräiset tavarat, kuten eväsrasiat töihin, kirja, vaihtokengät, satunnainen vieminen johonkin tms. kannettavakseni johonkin toiseen kassiin.

Useimmiten lounaseväät töihin kulkeutuu riemun kirjavissa henkkamaukan tai stadium-henkisissä muovipusseissa ja joskus se ärsyttää. Esitin pukille pienen toiveen, josko joka keliä kestävä Ted Bakerin kaunis kukkaprinttinen kassi eksyisi pukinkonttiin. Ja sieltähän se sitten paljastui!

IMG_4714.jpg

Kiiltävä muovi on Bakerin tuotteiden yksi kulmakivistä. Merkki on onnistunut kääntämään materiaalin edukseen ja loihtinut muovistakin luksuksen näköistä. Samaa matskuahan merkiltä löytyy niin penaaleista kuin meikkipusseista, lompakoista tai eri mallisista kasseista ja laukuista.

Kukkakuviot eivät yleensä ole juttuni, mutta tämä Bakerin tummanpuhuva ja hieman synkkäkin kuvio syvän purppuran ja metsäisen vihreine sävyineen osuu kyllä johonkin hermoon. Johtunee ehkä siitä, että etsin loppukesällä mekkoa erääseen tilaisuuteen ja törmäsin Bakerin mekkoon, jossa on sama kuosi kuin tässä kassissa. En raaskinut sijoittaa mekkoon, mutta se jäi mieleeni kyllä niin pahasti kummittelemaan…!

Baker%20kollaasi.jpg

Kassi ei hätkähdä sateesta eikä lumesta ja tahratkin lähtee kostealla pyyhkien! Nyt kelpaa kanniskella eväitä töihin! Olenkin alkanut kutsumaan kassia lounaskassiksi. 🙂

Lumesta puheenollen – nyt se talvi sitten tuli! Olipa ihana heittää rauhallinen aamulenkki koiran kanssa lumen tuiskuttessa ja narskuessa kenkien alla. 🙂 Ihana valoisuus tuli lumen mukana ja heti tekee mieli enemmän ulkoilla.

Raikasta sunnuntai-päivää!

Mahtava kirpparilöytö!

En ikinä, koskaan, löydä kirppareilta yhtään mitään! En ole hyvä kirppareilla kävijä. Minulta puuttuu sellainen tonkija-geeni. En ole sellainen, joka jaksaa/viitsii/osaa koluta pöydät ja rekit läpikohtaisin ja tehdä super hyviä löytöjä. Tuskastun vaatteita pursuaviin pöytiin, jossa takit, farkut, trikoot ja kimalletopit ovat yksi iso röykkiö – sellaisen ohitan samantien, koska en vaan jaksa mennä penkomaan niitä kasoja. Karsastan pöytiä, joissa on tiukasti riveihin viikattuja vaatepinoja, niitä ei tee mieli mennä sotkemaan. Ja tiedän, juuri tuon takia en löydäkään ikinä mitään! 😀

Sen kerran kun kirpparille menen, ostan yleensä tavaraa; sisustuskamaa tai pokkareita, joskus asusteita. Vaatteita en juurikaan osta, ellei ole jotain todella houkuttelevaa tarjolla, jotenkin vain toisen, vieraan ihmisen ennen yllään pitämä vaate ei tunnu sellaiselta, jonka haluan itse pukea iholleni. I’m funny that way. En myöskään kehtaa tinkiä. Ajatella! Voisin saada jonkun tavaran halvemmalla vain ehdottamalla uutta hintaa, mutta maksan aina mukisematta sen mitä pyydetään. 🙂

IMG_2700.jpg

Käyn kuitenkin usein itse myymässä kirppareilla. Se on hyvä ja hauskakin tapa saada vanha, itselleen tarpeeton tavara eteenpäin ja tienata siinä samalla muutama ropo. Tällä hetkellä lompakkoa tyhjentää tyttären parin tonnin autokoulumaksut, pienikin ylimääräinen rahapuro auttaa kerralla liki viidensadan euron laskuja maksettaessa. Kirppareilla on lähtökohtaisesti kiva fiilis ja usein tulee myös juteltua pitkät pätkät mielenkiintoisten ihmisten kanssa myyntitouhujen lomassa. Parasta tietty se, että itse pääsee eroon ylimääräisestä tavarasta, joka jollekin voi olla tosi tarpeen. Samalla tyhjentyy kaapit ja kellarit ja olokin jotenkin kevenee, kun pääsee maallisessa romusta irti. Ja jos itse en osaa tinkiä ostaessani, pidän kyllä puoleni myyjänä – en todellakaan suostu mihin tahansa hintaan kun minulta tingitään. 🙂 Siinä astuu neuvottelija-minä kehiin! 🙂

IMG_2697.jpg

Meitä vastapäisellä pöydällä näytti olevan mielenkiintoisia juttuja. Nainen nosteli myyntiä varten esiin Guessin käsilaukkuja. Sitten ilmestyi rekkiin saman merkin toppeja, neuleita ja puseroita ja pöydät täyttyivät samaisen kolmiologon farkuista. Katsoin omaa vaatetustani; jalassa Guessin tennarit ja farkut. Olalla keikkui saman merkin käsveska. Pakkohan se oli mennä sitä pöytää ihmettelemään! Ekana tietty mielessä, että mitähän feikkejä nuo on…

Kävi ilmi, että tuotteet olivat myynnissä merkin entisen maahantuojan toimesta ja olivat luonnollisesti aitoja ja sen kyllä näki kaikista yksityiskohdistakin. Jos on työskennellyt merkin parissa vuosikaudet tuoden sitä maahan, on selvää, että omat kaapit pursuilevat merkin tavaroista ja myyntiin nainen oli tuonut kotoaan ”ne huonoimmat”. Tämä käsitti melkein käyttämättömiä laukkuja, pari kertaa pestyjä vaatteita, vähän pohjasta kuluneita tennareita, eli täysin uutukaisia juttuja! Merkin fanina olin taivaassa. Harmillisesti farkuista ei löytynyt sopivia, ei ollut tarpeeksi pillejä ja jos oli, niin lahje loppui kesken näihin metrikoipiin. Pöh. Sen sijaan se eka veska, johon löin silmäni jo oman myyntipöytäni takaa, oli minun!

IMG_2695.jpg

IMG_2691.jpg

Guessin ihan kaikki laukut eivät iske, jotkut ovat aivan liian täynnä krumeluuria, mutta tässä kohtasi kaikki toiveeni; pitkä (vieläpä irroitettava) olkahihna, joka mahdollistaa yli olan kannettavuuden sekä vaihtelun vuoksi nätit kantohihnat jos haluaa veskaa kädessä roikottaa. Musta, kaunis kuosi, kultaisia yksityiskohtia mm. niitit ja naisellinen lukkosysteemi sekä kivaa ekstra jujua beigen värisistä kantohihnoista. Koko on aavistuksen suurempi, kuin nykyisissä käyttämissäni, joka sekin pelkkää plussaa, sillä olinkin ollut vähän isompaa laukkua vailla.

Malli on Cheatin Heart ja se on pari vuotta vanhasta mallistosta. Googlasin huvikseni mihin hintaan sitä saisi ostaa verkkokaupoista tällä hetkellä ja hinta pyörii siinä 130 euron tuntumassa ja nekin alennuksessa. Minä maksoin tuskin paria kertaa enempää käytetystä laukusta 30 euroa!! Hah! That’s what I call a bargain!! 🙂

IMG_2692.jpg

Laukku on mielestäni todella kaunis ja naisellinen ja arvokkaan näköinen. Tyttömäisyyttä lisää irroitettava rusettikoriste, jossa kuitenkin vähän särmää tuovia niittejä siinäkin. Minä en kyllä tuota aio irroittaa, olen aina ollut vähän heikkona pieneen blingiin. Ai että, että oli sitten ihana löytö! Kyllä voi ihminen tulla onnelliseksi käsilaukusta!  Materialistinen minä on ihan onnesta soikeana! 🙂

Viikonloppuna kerkesin vähän sisustelemaankin, siitä lisää huomenna. Ja hei, mahtavaa blogini 2-vuotisarvontaa pukkaa myös alkuviikosta, joten pysykäähän kuulolla!

Nyt toivotan kaikille rentoa sunnuntai-iltaa. <3

Kevyempää kenkää

 Nyt en jaksa hauduttaa jalkojani paksuissa talvikengissä enää hetkeäkään! Olen pitänyt erilaisia talvisaappaita ja nilkkureita jaloissani lokakuusta lähtien ja nyt ne alkoi ahdistamaan. Jostain syystä kevyempi kenkäosastoni on ollut aina vähän heikonlainen. Tennareita ja ballerinoja löytyy läjäkaupalla, mutta jälkimmäisiä ei vielä voi pitää kelien puolesta ja ensiksi mainittuja en voi pitää töissä.

IMG_1041.jpg

Menin Sokokselle tietämättömänä 3+1 päivää -kamppiksesta ja kas, sieltä löytyi sopivat popot alesta. Ruskeat olivat tällä kertaa kivempi valinta, kuin musta. Mustana samat kengät näyttivät ihan vanhemman täti-ihmisen popoilta, ruskeana paljon trendikkämmiltä.

IMG_1043.jpg

Vapaa-aikaani kuuluu vääjäämättä tennarit, eikä kävelykengät ole todellakaan oma kuppi teetä, mutta työpukeutumisessa valitettavan välttämättömät. Väriltään uudet kevyemmät kengät sopivat täydellisesti MK:n laukun kanssa.

IMG_1048.jpg

Vielä kun saisi vaihtaa villakangastakin keveympään versioon, olisin onnellinen! Nahkatakkia en ole vielä uskaltanut ulkoiluttaa, ohuesta Korsin anorakista puhumattakaan, mutta ne hetket tulevat ihan kohta…!

Eiliseltä matto-ostosreissulta jäi käteen myös perunanarsisseja, jotain istutusta etuovelle olisi tarkoitus tehdä.

Aurinkoista päivää!

GUESSIN LAUKKU KÄYTTÖÖN

Helteistä perjantaita! Ai että miten ihana on herätä aamuiseen auringonpaisteeseen:) Kesäpäivien myötä olen siirtynyt vähän vaaleampiin vaatteisiin sekä asusteisiin.

Maaliskuisen Nykin reissun ostossaldona oli mm. pari uutta käsilaukkua. Korsin konjakinruskeaa laukkua olen esitellyt mm. tässä ja nyt vuoroon tulee vähän edullisempi merkki, eli Guess. Laukku on suosimaani messenger-mallia, eli yliolan menevällä olkaimella varustettu. Ja valkoinen 🙂

IMG_4245.jpg

IMG_4249.jpg

En pidä ihan kaikista Guessin tuotteista, sillä ne ovat makuuni usein vähän krumeluureja. Kuitenkin jotain koristusta pitää olla ja tässä valkoisessa kesään sopivassa laukussa niitä on juuri sopivasti – ei liikaa mutta joku juju sentään!

IMG_4246.jpg

IMG_4250.jpg

Niitit ja siro ketju, jossa pari amulettia. Sopivan hillittyä makuuni.

Laukku sopii hyvin kesällä paljon suosimiini valkoisiin vaatteisiin. Pieni nootti kuitenkin tähän kohtaan; laukku oli ollut käytössäni kolme päivää, kun olkain irtosi ompeluistaan laukun sivusta. Tästä ei kyllä Guess saa kovin hyvää palautetta minulta… Olin laukun hajotesssa onneksi työmatkalla ja juuri ohittamassa suutaria. Ammattilainen korjasi laukun muutamassa minuutissa 6 euron hintaan. Oikea life saver heti aamutuimaan! 🙂 Saavatkohan suutarit tarpeeksi arvostusta työstään? Minut on meinaan suutari pelastanut reaaliajassa monen monituista kertaa! Milloin on kenkä hajonnut, milloin laukku, milloin on pitänyt teetättää jotain ihan spesiaalia, kuten vyöstä uusi olkain laukkuun:)

Kors jäi lepäämään pölyltä suojaan pussukkaansa ja kesää viipotetaan menemään nyt tällä valkoisella kaunottarella. Viimeistään kesäloman koittaessa laukku vaihtuu korilaukkuun. Vielä kun löytäisi kivan jostain, sillä entinen, joltain Italialaiselta torilta ostettu vaaleanpunainen kesäunelmakassini hajosi tyttären käytössä koneen vaihdon yhteydessä Düsseldorfin lentokentällä. Korikassissa  oli isoista helmistä punotut kantokahvat. Voitte uskoa, että oli ihanaa kerätä ohi kiirehtivien matkustajien jaloissa vierineitä helmiä….

Kellään hyviä korilaukkujen ostospaikka-vinkkejä?? Tine K:ta olen vähän katsellut sillä silmällä…

Aurinkoista perjantaita <3

B

MICHAEL KORS ANORAKKI

New Yorkin reissulta helmikuussa ostamalleni Michael Korsin anorakille on jälleen ollut käyttöä. Viimeisen muutaman päivän aikana taivaalta on tullut milloin vettä, milloin rakeita ja ilma on ollut kylmä.

Takki on noussut ihan suosikikseni! Se on rento, mutta siisti ja sopii näin ollen täydellisesti omaan tyyliini pukeutua. Luvassa siis jo ajat sitten lupaamiani kuvia anorakista päälläni.

takkikollaasi%201.jpg

Takki on ollut todellinen löytö myös hintansa puolesta. Ihan samaa takkia en ole pikaisella googlettelulla löytänyt Suomen kamaralta, mutta Stocka myi Korsin saman näköistä anorakkia hintaan 235 euroa. Minä maksoin Century 21 -outlet myymälässä takista 70 euroa. Now that’s what I call a bargain!

Kultaiset yksityiskohdat sopivat täydellisesti yhteen Korsin ruskean nahkalaukun kanssa, joka sekin jäi Nykin reissulta käteen Korsin outlet myymälästä.

takkikollaasi%203.jpg

Takin kaverina lempparifarkut – myöskin reissusta ostetut Guessin farkut. Ne ovat ihanan nuhjuisen näköiset! Huivi on muistaakseni Stockan omaa Global -mallistoa ja ikivanha. Raitapaita taas takuuvarmaa Henkkamaukka trikoota, joskin Times Squaren myymälästä ostettu. Kyseinen trikoopaita oli yksi niistä parista peruspaidasta, jotka oli pakko ostaa reissun päältä kerrospukeutumisen ja näin ollen lämpimänä pysymisen mahdollisuutta lisätäkseni. (Kuvausrekvisiittana käytetty myös lattialla lojuneita koirien leluja;)

Säätiedotus ei lupaa sen parempia kelejä vieläkään, joten taidanpa kulkea tämä takki niskassa töihin ensi viikolla useamman kertaa.

Leppoisaa sunnuntai-iltaa:)

Blondi