Ihana huonetuoksu Millefiorilta

Melkoisen tuoksuherkkänä en käytä tuoksukynttilöitä tai hajuvettä, vaikka tuoksuista pidänkin. En kuitenkaan kestä, jos ne koko ajan leijuvat nenässä ja siksi olen luopunut hajuveden käytöstäkin jo varmaan 7 vuotta sitten.

Huonetuoksun hankintaa olen kuitenkin miettinyt ja kaavailin sellaisen hankintaa alakerran vessaan. Hulluilla Päivillä oli tarjouksessa mm. Millefiorin huonetuoksut ja valikoimasta löytyi minunkin nenääni tarpeeksi rauhallinen tuoksu; Sandalwood.

_MG_9841.jpg

Shampoot ja muut pois huuhtoutuvat tuotteet saa tuoksua reilusti ja niiden suhteen suosinkin mm. TIGiä ihanine hubbabubba-tuoksuineen, mutta pointti onkin juuri tuo poishuuhtoutuvuus. Sen sijaan pitkään iholle jäävien tai elintiloissa leijuvien tuoksujen suhteen olen melkoisen ehdoton. En pidä makeista, enkä kukkaistuoksuista, sillä ne saa pään ihan heti pyörälle ja tunkeutuvat jotenkin jokaiselle limakalvolle. Astmaatikkona koen ne jotenkin juuri pahimpina tuoksuina.

Kaipaan tuoksulta enemmänkin tyylikkyyttä kuin tyttömäisyyttä ja valitsemani santelipuun tuoksu onkin juuri sellainen. Se on metsäinen ja sen sanotaan lisäävän rauhallisuutta ja hengellisiä vaikutuksia. Tuoksu on aika tumma ja miehekäs, mutta ei raskas tai tunkkainen.

_MG_9838.jpg

Santelipuu on ihanan seesteinen ja rauhoittava tuoksu, mutta en uskaltanut laittaa pulloon näin alkuun kuin vain kaksi bambutikkua. Tuoksu leviää tuollakin määrällä jo kivasti alakerran vessaan; riittävästi, että haistat heti miellyttävän tuoksun, mutta ei painostavasti, että se tuntuisi liialta. Tikkuja on helppo lisäillä jos myöhemmin siltä tuntuu.

Paketti on melkein kauniimpi kuin pullo, mutta tuo sopii hyvin vessan String-hyllylle ja tuoksuhan tässä se tärkein onkin.

Keittiön puolella

Meidän keittiö on kompakti, niin kuin koko kotimmekin. Näihin n. 80 rivitaloneliöön on saatu mahtumaan kuitenkin meille täysin riittävät toiminnot. Keittiö on L-muotoinen ja siinä voisi tietty olla hieman enemmän kaappitilaa, mutta eipähän tule kerättyä tuhatta astiastoa ja säilöttyä miljoonaa kippoa ja kuppia. Tiedän tasan tarkkaan mitä missäkin kaapissa on. Erikoisempia astioita ja harvemmin käytettäviä kristallilaseja säilön olkkarin vanhassa liinavaatekaapissa.

_MG_9151.jpg

Pidän haalean puunvärisestä tasosta, jonka vaihdoimme jokunen vuosi sitten valkoisen laminaattitason tilalle. Se tuo mukavasti lämpöä muutoin mustavalkoiseen keittiöömme ja kotiimme. Päätyseinässä on edelleen välitilanlaatat, jotka laiskuuksissani sinne jätin tasovaihdoksen yhteydessä. Muusta välitilasta revin ne irti ja rappasin pinnan rouheaksi. Nuo päätyseinän laatat on tarkoitus poistaa tämän kevään/kesän kuluessa. Sais vaan itsestään irti, sillä muistan vieläkin, kuinka epämiellyttävää puuhaa laattojen poisto oli. Siinä tarvitsee olla mm. kunnon suojalasit!

_MG_9147.jpg

Tykkään periaatteessa tyhjistä tasoista, mutta kahvinkeitin ei juuri muualle mahdu. Oi, ollapa aamiaiskaappi!  Esillä on myöskin talouspaperi, ihanat Pentikin leipälaudat, jotka ovat meillä päivittäisessä käytössä sekä villinä rehottavat yrtit. Leipälautojen lämmin puu ja vihreät yrtit ovat kodikkaan näköisiä ja tekevät keittiöstä asutun ja ei niin kliinisen näköisen.

Näiden viikonloppuna otettujen kuvien myötä aloin kuitenkin vihdoin etenemään erään muutosajatuksen kanssa, jota olen pyöritellyt mielessäni jo reilu vuoden. Palaan tähän ihan omassa postauksessaan.

Aurinkoista viikon puoltaväliä!

String-hylly WC-tilaan

Ei siinä kestänyt kuin puolisen vuotta, kun vihdoin saimme eteisestä ylijääneen String-hyllyn toisaalle. Hylly-parka ajelehti varastossa yhden kolhunkin levyynsä saaneena, mutta nyt se on paraatipaikalla taas. Tällä kertaa hylly sijoitettiin wc:n seinälle, aivan kuten ihana blogi-naapurini Miia viime vuoden elokuisissa grillijuhlissa ehdottikin.

_MG_9162.jpg

_MG_9159.jpg

Hyllyyn on tarkoitus tulla mm. topsypuikot ja pumpulit kauniisiin purkkeihin, mutta en ole päässyt etenemään vielä tuon asian kanssa. Jotkut kauniit hajuvesipullotkin hyllyyn sopisivat, mutta tuoksuille herkkänä olen elänyt jo varmaan 8 vuotta ilman hajuvettä. Sen sijaan pitkään miettimäni kevyt huonetuoksu bambuisine tikkuineen voisi tulla kyseeseen. Meillä oli Sveitsissä hotellin wc-tilassa aivan ihana persikantuoksuinen huonetuoksu. En yleensä lämpeä laisinkaan makeille tai kukkaistuoksuille, mutta tuo oli raikas kuin kesäaamun kaste! Pakko etsiä joku hyvä tuoksu kauniilla pullolla. Vinkkejä otetaan vastaan!

_MG_9164.jpg

Jos muuten ihmettelette tuolla patteriputkissa killuvaa kirkasvalolamppua, niin se toimii minulla meikkausvalona samalla, kun saan aamuisin tarvittavan annoksen kirkasvaloa. Kohtapuoliin lamppua ei enää sen kirkasvalotoiminnon takia tarvitse, sillä kevät juoksee kiireesti eteenpäin, mutta sen täydellisessä valkoisessa valossa on ihana meikata.

Olen remontoinnin jälkeen pitänyt vessasta tosi paljon, mutta hyllyn myötä ilme muuttui vieläkin viimeistellymmäksi!

Kivaa sunnuntaita kaikille!

 

Naama paketissa

Tänään olen sairaslomapäivällä.

Kasvoistani, tarkemmin otsastani tammikuussa löytynyt patti on nyt vihdoin poissa. Sitä yritettiin jo kerran poistaa viiltämällä iho auki ja tyhjentämällä, sillä sen luultiin olevan joku outo nestekertymä. Patti tuli kuitenkin takaisin (joskaan se ei omasta mielestäni ikinä pois lähtenytkään!)  ja sitten sitä tutkittiin ultralla. Radiologi poissulki syövän, mutta koska ei pystynyt selvittämään tarkasti mistä oli kyse ja patti jäi epäspesifiksi, hän suositti sen leikkaamista. Ei sinäänsä, että olisin itsekään halunnut esteettisesti ikävästi näkyvän patin jäävän kasvoihini iäksi, kun ei sen kuulu siellä olla…

Takaisin siis plastiikkakirurgin pakeille. Voin kertoa, että jo kertaalleen kolmen puudutuspiikin kokeminen otsaan tuikattuna aiheutti pienen kammon tätä uutta operaatiota kohtaan. Ne piikit tuntui aivan kamalilta tälläkin kertaa! Muutenkin ajatus skalpellin uppoamisesta kasvoihin jättäen lopullisen jäljen ja arven ei ole mukava. Naisena koen arvet kasvoissani  epämiellyttävänä, kun niitä on jo kaksi ennestään.

_MG_9011.jpg

Nyt on patti (mitä todennäköisimmin kysta – tarkempi tieto tulee jossain kohtaa patologilta) poissa. Tilalla on tikkejä kolmessa ihokerroksessa ja otsassa 1,5 sentin leikkaushaava. Lisäksi tietysti järkyttävä turvotus, joka saa silmäluomet painumaan silmien päälle. Ihan toisinto ekasta poistoyrityksestä; naama on puutunut ja turvonnut ja otsa on kuin Klingonilla. Painoside puristaa, sen on tarkoitus estää veren kertyminen tyhjään onteloon ja mustelman synty. Tänään on maattava koko päivä ja ilta aloillaan, jotta veri ei pääsisi valumaan tehden silmästä mustan. Se tästä vielä puuttuisi!

Rauhoitun siis jo nyt viikonlopun viettoon viettäen vielä huomisenkin tosi iisisti ja toivottelen teille mukavaa viikonloppua! Nyt taidankin seuraavaksi kipaista Burana-paketille…

 

Keväistä raikkautta kotiin

En selvästikään viihdy pitkään kovin tummassa elinympäristössä. Mustat tyynyt saivat lähtöpassit yhtä nopeasti kuin sohvalle ilmestyivätkin! 🙂 Valoisat päivät huusivat rinnalleen keveyttä ja raikkautta.

_MG_8985.jpg

_MG_8970.jpg

Löysin Plantagenista aivan uskomattoman kauniita heisi-kukkia, jotka laitoin takan päälle.

Tuo limenvihreys ja ruskeat, paksut runkomaiset oksat vain käskivät kiikuttaa itsensä kassalle. Ja onpa ne kyllä kevyet ja raikkaat, ihan kuin lempparini harsokukkakin. Kukkana melko mitäänsanomaton, mutta sen sirous ja herkkyys on jotenkin niin puoleensavetävää.

_MG_9002.jpg

_MG_9089.jpg

_MG_9090.jpg

Nyt on taas ihana hengittää kotona kaikkea tätä vaaleutta.

Huomenna ekan viikon kuulumisia kuntokuurilta. Nyt toivotan kuitenkin aurinkoista sunnuntaita!

Koti kylpee valossa

Ihana sunnuntai-aamu – lunta pyryttää ja on niin valoisaa, sopii täydellisesti laskiaissunnuntaihin! Käppäiltiin rauhassa vanhan koiraherran kanssa aamulenkki. Suojalumi tarttui pörröisiin tassuihin ja vatsan alle niin, että kotona ne piti sulattaa suihkulla pois.

Mahtava viikko takana! Töissä oli 70% henkilökunnasta talvilomalla, sai rauhassa tehdä rästihommia pois, niin oman loman aikana kertyneitä, kuin koko syksynkin ajalta. Huomenna voi aloittaa vähän kuin puhtaalta pöydältä. Viime viikko olikin ihanan pehmeä lasku töiden pariin loman jälkeen. Jatkettiin viikonloppua yhtä rennoissa merkeissä ja perjantaina menimme töiden jälkeen leffaan. Suosittelen jokaista tanssin ja musiikin ystävää katsomaan La La Landin – tosi ihana leffa! Kuulin leffasta kuvauksen: ”They don’t make movies like this anymore” -ja se on kyllä totta. Tuo oli ihana, raikas tuulahdus menneisiin, vaikka ihan tätä päivää elettiinkin.

_MG_8961.jpg

Eilen istuimme iltaa ystävien kanssa. Juteltiin, herkutetiin leipomallani mutakakulla, nautittiin pari lasia skumppaa ja katseltiin reissukuviamme. Tänään rauhoitun ihan kotona tekemällä en mitään. Kaupassa tosin pitää käydä ja alkaa valmistautua henkisesti tulevaan 6 viikkoon. Maanantaina nimittäin starttaa hikinen projekti – ihan kirjaimellisesti! Kerronkin aiheesta lisää heti huomenna aamulla, joten kantsii olla kuulolla!

Valoisat päivät houkuttaa tarttumaan kotona kameraan, vaikka tuntuu, että koti on jo kuvattu tuhanteen kertaan joka kulmasta. Tätä kulmaa ei ole kuitenkaan näkynyt, sillä vasta uutukainen laajakulmalinssini mahdollistaa tämän – näkymän eteisen kautta olkkariin. Laitepäivityksellä kodista löytyy kuin löytyykin uusia kulmia nähtäväksi!

Nautitaan valoisasta ja talvisesta sunnuntaista! Mukavaa laskiaista!

Somista kukilla!

Sisustusrintamalla on tällä hetkellä aika hiljaista. On vaikea repiä aiheita sisustamisesta, kun kotona ei juurikaan tapahdu mitään. Koti on pitkään tuntunut kivalta juuri sellaisena kuin se on – väkisin ei voi alkaa tekemään muutoksia, jos niitä ei kaipaa.

_MG_8915.jpg

_MG_8911.jpg

Haaveilen tosin yhä uudesta sohvapöydästä ja ruokapöydästä, mutta sopivia yksilöitä ei ole tullut vastaan syksynkään tiukasta etsinnästä huolimatta. En jaksa stressata huonekaluasioista(kaan) juuri nyt, ehkä pöydät kävelevät vastaan kun niitä vähiten odotan. Selailen silloin tällöin nettikirppareita, ainakin uuden sohvapöydän haluaisin hankkia kierrätettynä ja mielellään sellaisessa kunnossa, että se tarvitsisi vähän omaa fiksailua ja tuunailua. Siinä olisi sopiva kiva projekti keväälle!

_MG_8906.jpg

Olen ihastellut Instassa upeita, kauniin keväisiä koteja ja sytyin ihan täysillä taas kevätkukista. Sipulikukat ovat parhaimpia piensisustusjuttuja tähän vuoden aikaan.

Jos sohvatyynyjen ja maljakoiden pyörittely tuntuu itsestäni tällä hetkellä turhalta ja tyhjänpäiväiseltä, sormien upottaminen multaan ja erilaisten kukka-asetelmien teko on ollut hyvää vastapainoa. Pikkuhiljaa sisäinen puutarhurini alkaa heräilemään horroksesta ja pihahommat pyörii mielessä. Aamuinen, 20 sentin lumikerros kuitenkin tyrmäsi täysillä haaveet keväisistä puutarhahommista. Onneksi syyhyä pystyy helpottamaan kotona pienillä ruukkupuuhillakin.

_MG_8903.jpg

Ostoskoriin valikoitui keltaisia tete-narsisseja, vaikka ne ei kuulukaan kukkaan puhjenneena lemppareihini räikeän keltaisen sävynsä vuosi. En kuitenkaan kolmesta kukka/puutarhakaupasta huolimatta löytänyt suosikkejani helmililjoa tai krookuksia tai hempeän keltaisia perunanarsisseja. Ehkä myöhemmin on sitten niiden vuoro, nyt nautitaan näistä! 

Ruukuissa on kummassakin kolme narsissia. Lisäsin sipuleiden juureen myös vaaleaa sisal-heinää vähän viimeistellymmän ilmeen aikaansaamiseksi.

_MG_8908.jpg

Nämä kuvat on räpsitty tänään normaalin työpäivän jälkeen – eikö olekin ihanaa, kun valon määrä on lisääntynyt ihan huimasti! Kevät tulee vielä…! 🙂

Kotiinpaluu ja kakku

Huhheijaa, mikä reissu! Siis niin yksinkertaisen upea matka takana, ettei oikein sanat edes riitä kertomaan!

Onneksi valokuvia on puolentoistatuhatta, joita pitää alkaa perkamaan ja valitsemaan, jotta saan teille parhaimmat näytille. Näimme niin valtavan kauniita maisemia ja uusia kaupunkeja ja kyliä ja koimme uusia asioita läjäpäin, että riittää taas kiikkustuolissa muisteltavaa! Kuitenkin matkalta kuin matkalta on aina ihana palata kotiin…

_MG_8836.jpg

Kotiinpaluu venähti jälleen kerran, taitaa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että kohdallemme osuu aina myöhästymisiä. Vimeiset kolme reissukertaa on mennyt jompaan kumpaan suuntaan lentoja odotellessa.

Tällä kertaa kotiinpaluu oli Riikan kautta, mutta siellä tapahtui eilen aamulla onnettomuus, joka sulki koko kentän. Meidän kone ei lähtenyt ajallaan Zürichista, jonka ansiosta myöhästyimme myös jatkolennolta Riika-Helsinki. Me jouduimme odottelemaan molemmilla kentillä useamman tunnin, joten aika väsyneenä palasimme yhden aikaan yöllä kotiin.

_MG_8813.jpg

Tänään kotiinpaluun ja miehen synttäreiden kunniaksi tein juustokakun. Miehen toiveesta sen kanssa nautitaan myös vaniljakastiketta. Hah, ei ihan tavanomainen yhdistelmä, mutta synttärisankari saakoon mitä haluaa! Poksautellaan myös prosecco-pullo ja fiilistellään vielä loman vikoja päiviä nautiskellen. Lomalla tuli tosiaan nautittua ihanaa ruokaa viinilasillisten kera, kulauteltua skumppaa ja syötyä herkkuja jälkkäriksi ja jäätelöä välipalaksi. Lomalla ei jaksa, eikä tarvitse nillittää sokereista tai kaloreista, lomalla nautitaan elämästä ja muiden valmistamista aterioista ja otetaan ilo irti. Ensi viikolla palataan taas ruotuun arjen koittaessa.

Me täällä vietetään viikonloppua loistavan loman jälkitunnelmissa. Katsellaan telkkarista tallenteita reissun ajalta, löhöillään sohvalla ja rapsutellaan rakasta karvakorvaa. Reissujen nurja puoli on aina kova ikävä koirakaveria…

Ihanaa viikonlopun jatkoa! 

Skarpimpi olohuone laajalla kulmalla

Mietin pitkään mikä tökkii. Olkkari näytti valjulta ja laimealta, enkä ihan osannut laittaa sormeani siihen, että mikä mätti. Kaikki tuntui vain niin vaisulta ja ryhdittömältä ja se ärsytti. Meinasin jo vaihtaa valkoiset muovipunosmatot lattialle, mutta talvi piti kuitenkin järjen päässä ja paksun maton lämmittämässä jalkoja.

Nämä kotikuvat on otettu uudella laajakulmaobjektiivillani. Nyt mahtuu niin paljon enemmän neliöitä kuvaan! Huomion arvoista on myös ihan toisenlainen valovoimaisuus ja kirkkaus, mitä uudella kameralla ja tällä laajakulmaobjektiivilla saa aikaan.

_MG_7364.jpg

Olkkari tarvitsi epätoivoisesti jotain ryhtiä ja sitä sain onneksi mustasta väristä. Noinkin simppeli asia sai ilmeen muuttumaan tosi paljon mieleisempään suuntaan! Olen jo aiemminkin todennut, että pienillä jutuilla on suuri merkitys, eikä ilmeen muuttamiseen tarvita välillä euroakaan. Sen kun kaivelee kaappeja ja tekee uudenlaisia yhdistelmiä vanhoista asioista.  

_MG_7384.jpg

_MG_7361.jpg

Kaveriksi sohvan mustille tyynyille toin olkkarin pöydälle tummanharmaan kivitarjottimen ja sohvalle graafisella kuviolla varustetun torkkuhuovan. Lisäsin myös pikkusohvalle mustan tyynyn sekä lempparini, Tapio Anttilan Skissi -tyynyn. Muutama musta asia antoi heti heti skarpimpaa ilmettä kotiin. Tuota ryhtiliikettä se juuri tarvitsikin!

Huomenna kannattaa olla kuulolla – on tulossa alekoodia teille lukijoille ja lisäksi kerron tarkemmin mielenkiintoisesta reissustamme, jonne suuntaamme torstaina!