Keittiön joulu

Keittiöön ei juurikaan kuulu jouluiset koristeet, ainakaan meillä, mutta jouluisen ilmeen sinne saa helposti joulukukilla, kynttilöillä ja liitutauluun raapustetulla jouluntoivotuksella.

_MG_1118.jpg

_MG_1116.jpg

Joulu tulee keittiöön kukkien ja kynttilöiden lisäksi ihanista tuoksuista – tähän mennessä kaikista leivonnaisista ja jo lahjaksi jaetuista herkuista. Perjantaina joulu tulvahtaa keittiöön täysillä, kun kinkku laitetaan uuniin, porkkanalaatikko paistetaan ja varmasti vielä kuivakakkukin leivotaan.

Huomenna on tarkoitus mennä hoitamaan kaikki joulunpyhien ostokset. Flunssa alkaa vihdoin hieman hellittää ja kuumemittarin luvutkin ovat pysyneet alle 37 tänään. Mies jo kävi pitkäripaisesta hakemassa joulun viinit ja glögitarpeet, joten ruoka on ainoa, joka tästä torpasta enää puuttuu. Yläkerrasta kuuluvasta rapinasta ja visusta komennosta pysyä poissa, päättelen, että jotain lahjojakin on allekirjoittaneelle löytynyt… 🙂

_MG_1122.jpg

Tänään olin sairaslomalla eilisen puolikkaan päivän lisäksi. Olen tehnyt töitä kotona päiväunien välissä, mutta huomenna yritän raahata itseni toimistoon. Olisi meinaan luvassa vika päivä töitä tänä vuonna, joten olisi kiva päästä viimeistelemään työt ja siivoamaan pöytä, jotta uuden vuoden voisi kirjaimellisesti aloittaa puhtaalta.

_MG_1132.jpg

Huomisen kauppareissun jälkeen en aio enää juosta missään, vaan sitten on aika alkaa rauhoittumaan joulun viettoon. Muutamia ystäviä odotetaan vielä loppuviikolla iltaisin kylään, jotain pukinhommia kuulemma…

Blogin pariin palaan vielä parin jutun verran ennen aattoa.

Nautinnollisia joulunaluspäiviä!

Sini-valkoinen kattaus

Itsenäisyyspäivän väreistä inspiroituneena loihdin nopean illalliskattauksen pöytään hetken mielijohteesta. Serviettivarastosta löytyi juhlalliset sinisävyiset servietit, kristalleilla saa lisää helposti juhlavuutta ja pitkät kynttilät kruunaavat pöydän kuin pöydän.

_MG_0581.jpg

_MG_0582.jpg

Unohdin ihan tyystin ostaa perinteiset sini-valkoiset Itsenäisyyspäivän kynttilät, joten nopea vilkaisu askartelulaatikkoon ja vielä nopeampi viritys ja avot.

Sininen kartonki kiertyi nopeasti kynttilän ympäri ja koristeeksi lisäsin valkoisen lumihiutaleen. Täytyy vaan muistaa ottaa tuo paperinen mansetti ajoissa pois. Lumihiutaleiden ja keraamisten kuusikoristeiden myötä kattauksesta tuli myös ihanan talvinen. Sopii hyvin tähän kipakkaan pakkaspäivään.

_MG_0603.jpg

_MG_0605.jpg

Kunhan hämärtyy tarpeeksi, vien ulos etuovelle ulkotulet roihuamaan ja sytytän takapihan lyhtyihin kynttilät. Sitten voi rauhoittua hyvän aterian ja Itsenäisyyspäivän vastaanoton ääreen.

_MG_0600.jpg

Tunnelmallista Itsenäisyyspäivää kaikille, ensi vuonna täytyykin varmaan sitten panostaa vähän isommin 100-vuotisjuhlan kunniaksi!

Pöytäkattaus Pyhäinpäivään

Kaikkihan jo varmaan tietävät, että rakastan kattauksia. Niitä on niin ihana tehdä! Ruokakin maistuu niin paljon paremmalta kauniisti katetun pöydän ääressä. Se ei maksa yleensä kuin vaivan ja kattauksissa on vain mielikuvitus rajana. Tähän kattaukseen halusin vähän jo joulundototuksen tunnelmaa vihreiden havunoksien myötä.

Tämä kattaus syntyi valmiiksi jo eilisiltana, sillä inspis syntyi silloin.

_MG_0118.jpg

_MG_0117.jpg

Pöydällä on uusi harmaa liina. Tilasin sen HM:ltä joulua silmällä pitäen, mutta haettuani sen eilen postista, silitinkin sen heti käyttöön. Tämän kattauksen kruununa on kuitenkin tuo kaunis vihreä kimppu. Kampin keskuksessa on aivan ihana kukkakauppa, sieltä löytyy paljon yksittäisiä erikoisempia oksia ja lehtiä sun muita. Halusin ehdottomasti vihreän kimpun ja siihen valikoitui aivan upeita havuoksia, eukalyptuksen oksa sekä vihreä isompi lehti. Hintaa kimpulle tuli vaivaiset 5 euroa. Minusta se on talvinen ripauksella joulua ja juhlaa, mutta ei vielä huuda aattoa ja tonttuja.

_MG_0099.jpg

Servieteissä on pieniä valkoisia lumihiutaleita, sopii kuin nenä päähän tähän ihanan valoisaan talvimaisemaan. Kevyitä lumihiutaleita leijailee nytkin parhaillaan ikkunan takana. Onpa kertakaikkisen ihana fiilis!

_MG_0136.jpg

Me lähdemme kohta haudoille, kuten Pyhäinpäivään kuuluu. Viemme sinnekin talvisempaa tunnelmaa havunoksilla.

Käyn sytyttämässä kynttilän isälleni ja vaarilleni, molemmat kun olivat tärkeitä miehiä elämässäni. He lepäävät lähellä toisiaan ja se on jotenkin lohdullinen ajatus jollain tapaa.  Samalla sytytän kynttilän ajatuksissani kaikille muillekin täältä jo poistuneille.

_MG_0106.jpg

_MG_0108.jpg

Illan vietämme ystäväpariskunnan kanssa hyvää ruokaa ja toistemme seurasta nauttien.

Tunnelmallista Pyhäinpäivää.

Keittiön tunnelmia

Kesämäinen ilme alkaa karsiintumaan myös keittiöstä. Vähän suretti pyyhkiä liitutaulusta Summer -teksti pois. Ei kuitenkaan tehnyt mieli sitä syksyä siihen tilalle kirjoittaa. Sen sijaan viikon ruokalista tuntui paremmalta.

k%C3%B6%C3%B6kki%203.jpg

Nostin ensimmäisen yrtin jo sisälle, vaikka olisihan tuo rosmariini kesäkeittiössäkin vielä hyvin elellyt. Vietämme kuitenkin huomattavasti paljon enemmän aikaa taas kotona sisällä kuin takapihan terassilla, niin jää yrtitkin vähän huonolle hoidolle siellä. Sitä paitsi rosmariini tuoksuu niin hyvältä, mielelläänhän sitä keittiössäkin tuoksuttelee.

k%C3%B6%C3%B6kki.jpg

Olen muuten jo vuoden päivät haaveillut jatkettavasta keittiönpöydästä. Pöytä saisi normaalisti olla neljän hengen kokoinen ja jatkopalalla siitä saisi 6:lle sopivan. Joku puinen, elämää nähnyt pöytä voisi olla ihana. Sellainen, joka pitäisi vaikka itse maalata valkoiseksi.

Tuoleista sen sijaan en luovu. Nuo valkoisethan ovat kotoisin isovanhempieni Kalliossa 50-luvulla sijainneesta kodista. Ne olivat ”varatuoleja” isosta ruokahuoneen kalustosta. Kunnostin ne poistamalla kamalan ja ruskean, pahasti lohkeilleen lakkakerroksen ja maalasin ne valkoisiksi. Samalla verhoilin istuintyynyt vihreästä kauhtuneesta sametista tyylikkääseen mustaan. Mustat tuolikaunottaret ovat taas Tori.fi -löytöni. Tykkään tosi paljon eriparituoleistani.

k%C3%B6%C3%B6kki%202.jpg

Vaikka pöytää olenkin haikallut pitkään, aika sen hankkimiseen ei ole nyt. Nyt keräillään taas matkabudjettia kasaan, ja siitä kertoilen teille huomenna enemmän!

Kivaa uuden viikon alkua kaikille!

Tyylikästä bio-kierrätystä

Myönnettäköön! Olen tähän päivään saakka ollut saamaton biojätteiden kierrättäjä.

Nämä maatuvat jätteet olen tähän asti kipannut sekajätteiden joukkoon, torukaa pois.Tyttäreni innostui aikoinaan biologia-painotteisen yläasteen myötä ekologisuudesta ja niinpä meilläkin raivattiin roskakaappiin tilaa biojätteille ja kaupasta ostettiin rullatolkulla bioska-pusseja. Nyt sitten tähän kohtaan läjä tekosyitä, miksi biokierrätys jäi kokeiluasteelle; ensinnäkin se haju. Toisekseen ne asiaankuuluvasti hajoavat pussit, jotka jättivät roska-astian pohjalle epämiellyttävät liejut. Kolmannekseen matka tyhjennyspisteelle taloyhtiön roskakatokseen, joka on suunnassa, jonka ohitse ei samalla kävele kuin esim. parkkikselle/bussipysäkille mennessä, että pussin olisi voinut heti miten kätevästi nakkaa roskiin) ja neljännekseen ne hemmetin pussit edelleen, jotka hajosivat; jos eivät heti keittiön lattialle, kun nostin niitä ylös roskasangosta tai eteisessä kengille, niin viimeistään siihen roskakatoksen lattialle. Yhtä kaikki, kyllästyin hajuhaittoihin, lisääntyneeseen siivoamiseen ja laiskuuteeni kipata astia tyhjäksi jokainen päivä, jotta oltaisiin säästytty niiltä hajuilta ja ennen aikojaan hajonneilta pusseilta.

IMG_7749.jpg

IMG_7750.jpg

Kierrätysfriikki-ystäväni sai rumalla, keittiön tasolla nököttäneen vihreän, muovisen bioastiansa kanssa minut tuumaustalkoisiin; mikä tässä biokierrätyksessä siis eniten ahdisti ja miten sen voisi korjata vähemmän ahdistavaksi ja enemmän käytännölliseksi. Ja kauniiksi. Minähän en näkyville mitään vihreitä muovipöniköitä laita! Aloitin helpoimmasta ja mieluisammasta päästä – estetiikasta. Siis ihan alkuperäinen haave oli laittaa oma kompostori pihalle, mutta eihän se idea nyt pienessä rivitalopihassa niin vaan pelitäkään, varsinkin kun taloyhtiö tarjoaa varsin toimivan biokierrätyksen jo valmiiksi.

Kolusin tuon haaveen kuopattuani nettikauppoja etsien nättiä ja jollain hajunesto-systeemillä varustettua siroa bioastiaa. Englantilaisessa putiikissa törmäsin vallan ihanaan vanhanaikaiseen, suodattimella varustettuun astiaan, mutta arvostelut osoittivat purnukan käyttöiän lyhyeksi ruostumalla hyvinkin nopeasti. Vihdoin löysin Mökkihöperöt –sivustolta tämän kauniin, rosterisen astian, jossa on aktiivihiilisuodatin – hajuhaitta eliminoitu siis ainakin.

IMG_7751.jpg

IMG_7754.jpg

Nyt kun tärkein, eli visuaalinen pointti saavutettiin, oli aika miettiä toimivuus. Astian voi siis kiikuttaa roskakatoksen biokierrätykseen ja kipata sisällön sinne. Vaarana oli kuitenkin, että pohjalle jäisi taas ällöttävää liejua ja taas olisi siivoushommat edessä. Niinpä päätin unohtaa bioska-pussit ja heittää astian pohjalle pienen sanomalehtitötterön, joka imisi nesteitä ja tyhjentäisi koko astian kerralla sitä kipatessa. Kaksi kolmesta ratkaistu – enää jäi jäljelle se laiskuus.

No, siihen ei löytynyt lääkettä nettikaupoista, pitää vaan tarttua niskasta kiinni ja lähteä viemään sitä astiaa tyhjennyspisteelle. Mielenrauha on kuitenkin nyt saavutettu edes biojätteiden kierrätyksen osalta.

IMG_7744.jpg

Muutoinhan kierrätys perheessamme toimii; pullot ja tölkit viedään tietenkin pullonpalautukseen (tiesittekö muuten, että Suomi on tässä asiassa ihan maailman kärjessä!) sekä pantittomat tölkit tarpeen mukaan metallinkierrätykseen. Joskus on saattanut joku h y v i n satunnainen ananastölkki lipsahtaa sekajätteeseen, eikä metalliin. Keräyspaperit ja pahvit ja lasin kierrätän myös, samoin patterit ja muun ongelmajätteen. Esim. loisteputkilamput palautan uutta ostaessa myymälään ja vanhat lääkkeet kiikutan apteekkiin hävitettäväksi.

Vaatteet kierrätän joko kirpparilla tai vien UFFiin ja tavarat menee eteenpäin joko ystäville tai sukulaisille, viimeistään kirpparille. Isommat setit hävitetään sortti-asemalla asiaankuuluvat maksut maksaen, kuten vanhat tietokoneet, kodinkoneet, vanha laminaattilattia jne. Mökillä taas poltetaan kaikki siihen kelpaava ja sieltä löytyy toki myös se kompostointimahdollisuus.

IMG_7739.jpg

Näköjään joku roskakin jäänyt yllä olevaan kuvaan lattialle… Oh well… uskokaa tai älkää, on se sisustusbloggarinkin koti välillä imuria vailla!

Tuota kaunista teräksistä astiaa voisi helposti luulla joksikin muuksikin esineeksi – nopealla vilkaisulla vaikkapa cooleriksi sivukahvoineen. Kaukana rumasta, vihreästä muovipöntöstä! Visualisti minussa tykkää tästä enemmän. Teräksinen astia sopii myös täydellisesti jo olemassa oleviin keittiön pienkoneisiinkin.

IMG_7737.jpg

Bioastian hankkiminen on pieni askel yhteiskunnalle, mutta suuri harppaus meikäläisen keittiölle!

Miten on asiat teidän (bio)kierrätyksen suhteen?

Tea time

En ole koskaan juonut kahvia, mutta hyvä musta tee kuitenkin maistuu englantilaisittain tilkalla maitoa.

Juon enimmäkseen pussiteetä ja lemppariteet löytyy Twiningsiltä; Voayage tai Cinnamon, Apple & Raisin. Molemmat ovat mausteisia ja täyteläisiä. Irtoteetä olen enimmäkseen juonut joulun aikaan, jouluteetä taitaa edelleenkin löytyä kaapista. Hakusessa oli nyt tosi hyvä ja maukas irtotee.

IMG_6920.jpg

Myönnettäköön, että ihan alkuun ostin Tafelgutin Earl Grey -teepurkin täysin ulkonäöllisistä syistä. Näyttäähän se niin ihanan söpöltä! Purkki jää taatusti käyttöön, vaikka teet jo loppuisi.

IMG_6922.jpg

IMG_6923.jpg

Jatkossa ostan tätä teetä kyllä maun takia. Se todellakin on jotenkin toffeisen kermaisen makuinen, nam!

Tafelgutin teemaut ovat muutkin aivan ihanan kuuloisia, vai mitä sanoisit banaanitoffeetortusta, tummasuklaapistaasiteestä tai talvisemmasta lumihiutale-vaahtokarkkiteestä. Oi, näitä täytyy maistella enemmänkin!

IMG_6924.jpg

Omani ostin Hampton House -nettiputiikista. Tiedänpähän mistä jatkossakin ostan teeni.

Onko teillä teesuosikkeja?

Keittiön kaappien uudistus DC-Fixillä

Meillä on valkoinen keittiö! 🙂

IMG_6802.jpg

Olen pitänyt tosi paljon kotimme alkuperäisien kaappien vaaleanharmaasta väristä. Olen kuitenkin pitkään pohtinut miltä valkoiset kaapinovet näyttäisivät. Sen sijaan, että olisin maalannut harmaat ovet valkoiseksi (ja näin ollen menettänyt harmaan värin iäksi) tai ostanut kalliilla rahalla uudet keittiön ovet, varsinkin kun se olisi mennyt mittatilaustyöksi, päätin tuunata ovet valkoiseksi – milläpä muullakaan, kuin DC-Fixillä! Tuo kalvo on todettu aivan super hyväksi jo monen monta kertaa ja koska se lähtee irti jälkiä jättämättä, se oli täydellinen ratkaisu kaappien raikastamiseen.

Ostin Etolasta kahta eri leveyttä kalvoa ja kumisen lastan työskentelyä helpottamaan. Vaivan lisäksi tämä tuunaus maksoi n. 65 euroa. Vaivakaan ei ollut suuren suuri, sillä tottuneena päällystäjänä koin kalvon kanssa työskentelyn helpoksi. Kun apuna on vielä tasainen ja riittävän iso työtaso (keittiön pöytä), terävä mattoveitsi, fööni ja tuo kuminen lasta, ei yhden oven kanssa tuhraantunut kuin 15-20 minuuttia. Suurin osa ajasta meni pyöristettyjen kulmien kanssa nysväämiseen. Suuret pinnat huitelin menemään muutamassa minuutissa.

IMG_6656.jpg

Ja näin sen tein: irrotin oven saranoista, ruuvasin irti vetimen ja pesin ovien pinnat huolellisesti tarttumisen maksimoimiseksi. Päällystämistä aloittaessani teippasin kalvorullan yläreunan keittiön pöytään, jotta alkupää pysyisi tiukasti kiinni – tämä helpottaa suuresti työskentelyä. En nähnyt järkeä yrittää sovittaa kalvoa heti kaapin oven reunaan myötäillen, saati ensin leikata oven kokoista palaa. Kokemuksesta sanon, että kalvo lähtee a i n a vähän vinoon menemään jossain kohtaa ja eniten harmittaisi se, että leikattu pala ei sitten riitäkään lopussa toiseen kulmaan. Tämän takia annoin kalvon mennä yli joka reunasta ja poistin ylimääräiset jälkikäteen. 

Kun kalvon reuna oli tiukasti pöydässä kiinni, aloin toisella kädellä vetämään pois suojapaperia kalvon alta ja toisella kädellä silittämään kalvoa oven pintaan kumilastalla. Ilmakuplia ei syntynyt juuri lainkaan, kun pidin suojapaperia tiukkana ja heti kun kalvoa vapautui hiukankin, silitin sen lastalla oven pintaan. Pienet ilmakuplat sai parhaiten pois ihan vain sormella vähän kovemmin silittäen.

IMG_6662.jpg

Pyöristyneen reunan sain parhaiten tehtyä föönaamalla kalvoa ensin lämpimäksi, jolloin sen käsittely helpottui sen muuttuessa pehmeämmäksi ja joustavammaksi. Sitten vain painelin ja silitin sen kädellä pyöreälle reunalle. Ylimääräiset leikkasin pois terävällä mattoveitsellä ja reunasta tuli erittäin siisti, täysin huomaamaton jopa.

IMG_6657.jpg

IMG_6659.jpg

IMG_6660.jpg

Kulmiin jouduin tekemään pienen taitoksen, jotta kalvo varmasti pysyy irtoamatta kulmistakaan. Nuo taitokset tulivat oven alareunaan, jota kukaan ei katso ja yläreunaan, joka taas on niin ylhäällä, ettei kukaan sitä näe. Taitokset ovat nekin aika siistit, joten en ainakaan itse koe tuota millään tavoin häiritseväksi.

IMG_6664.jpg

Sitten vain vetimet takaisin ja ovi paikalleen.

Tein päällystämisen osissa kaksi tai kolme ovea kerrallaan, joten aikaa tähän meni noin viikon verran. Eniten nyppi päällystää laatikoita, niitä kun ei saanut samalla tavalla pois paikaltaan. Poistin niistä vain vetimet ja päällystin paikallaan ja selvästi oli vaikeampaa saada kalvo sileäksi ilman ilmakuplia.

IMG_6801.jpg

Mietin myös vetimien vaihtoa ja yksi DIY-viritys oli jo testissäkin, mutta luovuin kuitenkin lopuksi ajatuksesta vaihtaa vetimet. Pidän noista yksinkertaisista ja melko huomaamattomista lankavetimista aika paljon. Molemmat vedin-ehdokkaat olisivat ulkonäöllään vetäneet liikaa huomiota osakseen ja minä taas kun haaveilen yläkaapittomasta keittiöstä, en halunnut nostaa kaappeja esille yhtään enempää.

No, nyt minulla on sitten valkoinen keittiö! 🙂 Ryhdyin työhön niin innolla, että tuoreet ”ennen” -kuvat jäi ottamatta, mutta ehkä vanhakin kelvannee samasta kuvakulmasta.

PicMonkey%20Collage.jpg

Teimme samalla tuollaisen pienlaitehyllyn mikron yläpuolelle. Inhoan, kun keittiön pakollisia pienlaitteita on ripoteltuna tasoille. Paahtimen ja vedenkeittimen siirron jälkeen tasoille jäi silti vielä blenderi ja kahvinkeitin. En kuitenkaan halua sulloa näitä laitteita kaappiin, meillä kun käytetään jokaista vempainta joka päivä. Ei sinäänsä, että kaapeissa olisi edes tilaa näille… Muutenkin rauhoitin tasoja poistamalla tavaroita. Keittiön kaapit tuli samalla raivattua ylimääräisistä roinista (kaikkea sitä ihminen säilöökin!) ja siivottua oikein perinpohjaisesti samalla, kun ovet oli poissa paikoiltaan. Sai samalla iskulla vähän kuin kaksi kärpästä.

Hyvin muuten huomaa kuvista, miten talvella (vasen kuva) valo on sinisempää ja puhtaamman valkoista. Auringon säteet kellastavat valon heti ja kesäaikaan (oikea kuva) sisäkuvat ovat aina lämpimämmän sävyisiä.

Yhtä kaikki, nyt on meillä valkoinen keittiö…! 🙂 Minä tykkään. Entä sinä?

Äidin kotona

Lupaamani kuvat äitini kauniista kodista tulee tässä!

Ylimmän kerroksen kulma-asuntoon paistaa aurinko esteettömästi liki koko päivän ja viime viikonloppuna ottamani kuvat onkin napsittu upeassa auringonpaisteessa. Aloitetaan suoraan olkkarista!

IMG_5714.jpg

”Olkkariin” mahtuu näppärästi kaikki tärkeät toiminnot ja vähän ekstraakin; iso sohva, josta saa varavuoteen kahdelle hengelle, tv-taso, sisustustakka sekä pari pientä pöytää laskutasoksi.

IMG_5733.jpg

Tv:n taakse rakennettiin tilanjakaja. Sen piti olla ohuista puurimoista, mutta kaiken muuttotohinan keskellä emme saaneet aikaiseksi hankkia poraan ohutta puuterää ja kaikki muut kokeilut rimojen kiinnittämiseksi eivät toimineet. Äitini sai hyvän idean virittää kehikkoon kauniin verkkokankaan ja se toimii erinomaisesti tilapäisratkaisuna. Tuo rimoitus on edelleen tarkoitus rakentaa, viimeistään kesän aikana.

IMG_5717.jpg

Tilanjakajan takana onkin sitten ”makkari”. Sisustimme tilan muhkealla jenkkisängyllä ja yöpöytänä toimii lipasto, josta saa mukavasti samalla säilytystilaa. Tila somistettiin runsailla tyynymäärillä, kauniilla rautaisella peilillä ja samaan tyyliin sopivalla kynttiläkruunulla. Makkarin puoli onkin noiden elementtien takia hiukan muuta tilaa romanttisempi.

IMG_5740.jpg

Makkarista keittiöön näkymä on tällainen.

IMG_5725.jpg

Pohja asunnossa on niin toimiva, kuin olla ja voi! Kodin toiminnot jakautuvat todella luonnollisesti. Parvekkeen ovi jakaa ruokailutilan ja olohuoneen ja sitä korostettiin divaanisohvan kätisyydellä. Suuri vaatekaappi sen sijaan jakaa keittiön ja makkarin. Minun tehtäväkseni jäi olohuoneen ja makkarin erottelu toisistaan taaten kuitenkin myös nautinnollisen tv:n katselumahdollisuuden suoraan sohvalta ja mielestäni sekin onnistui erinomaisesti. Vähän kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Keittiö on suuressa yksiössä oikein passelin kokoinen – siinä on runsaasti kaappitilaa, astianpesukone, tilaa mikrolle ja vielä aika mukavasti myös laskutilaa ison tiskialtaan kaverina.

IMG_5721.jpg

Eteisen puolelta löytyy vaarini tekemä vanha hylly, jossa on kaikkea kaunista esillä vanhoista hopeaesineistä lähtien.

IMG_5739.jpg

Eteiseen teetettiin mittojen mukaan peililiukuovet, jotta takit eivät näy asuntoon. Ilme siistiytyi kertaheitolla ja eteiseen tuli peilien ansiosta pari neliötä tilaa lisää! Kyllä peileillä on niin suuri merkitys! Tässäkin asunnossa niitä on neljä näiden eteisen ovien lisäksi!

IMG_5738.jpg

Tässä vielä loppuun yleiskuva olkkari/makkari -akselilta.

Olen todella onnellinen, että äidilläni on viihtyisä ja kaunis asunto loistopaikalla, josta on kivenheitonmatka merenrantaan ja kaikki palvelut lähellä. Kun elämä muuttuu radikaalisti, uuden turvasataman rakentaminen ei ole helppoa. Hyvät puitteet auttavat prosessissa ja lopun hoitaa aika, ystävät ja perhe…

IMG_5716.jpg

Me jäämme tämän kodin osalta odottelemaan seuraavaksi lämpimiä kevätsäitä ja suunnittelemaan suuren lasitetun partsin sisustusta!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Keittiön laakerinlehtipuu

Joskus ruokakaupastakin tekee löytöjä! Käyn usein keskustan Stockalla, kun siinä vieressä töissä olen ja perjantaina lähdin etsimään tuoreita marjoja. Yrttihyllyllä silmääni osui aivan ihanan näköinen, puumainen yrtti, jonka lehdet epäilyttävästi muistuttivat laakerinlehteä, yhtä lempimaustettani. No, niinhän se sitten laakerinlehtipuuksi paljastui ja otin sen mukaani 5,90 hintaan! (Pakko muuten mainita, että näin pienemmän version puustani Plantagenissa ja hintalappu siinä oli 8 euroa…)

IMG_5157.jpg

Laakerinlehtipuu nauttii valosta ja se nököttääkin nyt suoraan ikkunan edessä ruokapöydän päässä. Alle laitoin puisen leikkuulaudan ihan vaan kivemman ilmeen vuoksi ja alkuperäinen ruukku saa nyt toistaiseksi olla tuon ystävältä saadun, virkatun pehmoisen korin uumenissa. Istutan puun uuteen ruukkuun, kunhan löydän mieleisen. Uusi multakaan ei olisi kuulemma pahitteeksi.

IMG_5149.jpg

Annon harmaa-valkoraidalliset kaitaliinat lähti alesta mukaan kahden euron hintaan. Tykkään käyttää niitä poikittain ja siihen ne ovat aavistuksen pitkät. Pitäisikin ryhtyä lyhennyshommiin, mutta toisaalta kai ne voivat hyvinkin roikkua liki tuolien päällä, onko tuolla nyt niin väliä.

IMG_5152.jpg

IMG_5159.jpg

Tänään lähden salille ihan liian pitkän tauon jälkeen. Kuumeisen vatsataudin jälkioireiksi minulle jäi aika kammottava huimaus ja se on vaivannut koko menneen viikon. En sen takia voinut mennä salillekaan, mutta nyt onneksi sekin alkaa olemaan kokonaan poissa. Kaikkia vaivoja sitä ihmisellä onkin!

IMG_5165.jpg

Meidän sunnuntai jatkuu rentona. Tänään pääsee myös valmiiseen pöytään äidin patojen ääreen syömään, joten ruoanlaitostakaan ei tarvitse huolehtia.

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Tine K. seinätarjotin

Me vietämme leppoisia talvilomapäiviä Prahassa, mutta te saatte ajastetun postauksen voimin katsella kuvaa Tine K:n seinätarjottimesta, jonka klikkasin ostoskoriin viime viikolla.

IMG_4870.jpg

Tarjottimia on kahta kokoa ja minä itse asiassa epähuomiossa klikkasin koriin tuon pienemmän. En lähtenyt kuitenkaan palauttamaan sitä, sillä jäin miettimään josko tilaisin jossain vaiheessa vielä toisen ja sijoittaisin ne ihan uuteen paikkaan kokonaan. Vaikka tarjotin on vain 30cm halkaisijaltaan, tuosta tarjoilee mielellään esim. skumppalasit tai vaikkapa tapas-henkistä ruokaa pienissä kulhoissa. Kattauksissa tämä pienempi tarjotin onkin siis isompaa monikäyttöisempi, eli tuskin se käyttämättä jää!

Kunhan reissusta ollaan kotiuduttu, alkaakin tämän vuoden sisustusprojekteistani ensimmäinen nimenomaan keittiössä! Nyt kuitenkin olen Prahan loman ajaksi unohtanut kaikki keskeneräiset hommat ja keskitynkin vain nauttimaan elämästä.  Tehkää tekin niin. <3