Uusi ruokapöytä – Ikea Docksta

Nyt meillä on sitten uusi ruokapöytä!

Ennen hankintaa suoritin pitkällisen pohdinnan haluista ja tarpeista ja sen jälkeen syntyi kriteerit: valkoinen väri, pyöreä muoto, ei jatkettava. Halkaisija max. 105 cm, joka vielä mahdollistaisi tiukkaan katetun 6 hengen porukan pöydän ääreen. Ohut kansilevy. Laippajalka, tai muu versio, joka ei rajoittaisi tuolien sijoittelua pöydän ympärille. Ja mistään näistä ei tingittäisi.

Pyörittelin mielessäni todella kauan kahta design-pöytää; italialaisen Calligariksen Planet-pöytää sekä Hayn About A Table 20 -pöytää nelijalkaisena. Molemmat todella kauniita ja siroja, molemmat täyttivät kriteerit. Calligaris olisi saattanut olla vielä budjetin rajoissa, mutta harmikseni 120 cm halkaisija on keittiöömme liian iso. Nyyh. Hayn pöytä olisi ollut unelma, mutta reilu tonnin hintalappu oli liikaa. Olemme kesän aikana tehneet aika isoja investointeja mökkiprojektiin ja maksaneet kaksi tulevaa ulkomaanmatkaa, joten ns. likvidit varat olivat pöydän suhteen vähän niukassa. Oli siis tutkailtava edullisempia vaihtoehtoja. Vierailtuani useassa blogissa katsomassa kuvia ja lukemassa kokemuksia sekä myymälässä paikan päällä koeistumassa ja kattamassa pöytää (voitte uskoa, että herätin kanssa-shoppailijoissa mielenkiintoisia katseita…), päädyimme miehen kanssa Ikean Docksta -pöytään. Se täytti kaikki kriteerit laippajalkaa sekä ohutta kansilevyä myöten!

Se on täydellinen! Tukeva, reilu neljälle hengelle ja tiukasti katettuna sen ääressä voi ruokailla jopa 7 henkeä!

Pyöreä pöytä vie niin paljon vähemmän tilaa kuin entinen 6 hengen suorakaiteen muotoinen pöytämme, että aluksi tuntui, että tilassa jopa kaikui! Samaan aikaan halkaisijaltaan 105 cm pöytä vetää ympärilleen saman määrän ihmisiä. Pyöreän pöydän ehdottomia plussia on myös esteetön näkymä jokaiseen pöydän ääressä istuvaan. Pitkässä pöydässä joutuu aina kurkkimaan jonkun yli, pyöreän pöydän ääressä on paljon intiimimpi tunnelma.

Kattausta ajatellen pyöreä pöytä ei jätä ihan niin paljon tilaa erilaisille kipoille ja kupeille, kuten vaikkapa jouluna pöytään aina tulee, mutta minä päätin, että tästä lähtien ne katetaan sitten keittiön tasolle. Nyt nimittäin tästä pyöreästä pöydästä voi jokainen nousta kätevämmin ylös lautastaan täydentämään ilman, että koko rivi vetää tuolejaan sisään.

Olen todella iloinen tästä uudesta pöydästä! Vielä en ole kerennyt juhlia tai jotain illallista varten kattamaan, mutta voisin tehdä jonkun testikattauksen, jotta itsekin pääsen vähän kokeilemaan miten tuo pöytä taipuu kuuden hengen kattaukseen. Vähän mietityttää olemassa olevat pöytäliinat, pystyykö niitä nyt lainkaan enää käyttämään, mutta sitten täytynee hankkia pyöreitä liinoja…:) Ja onneksi nykyään kattaustrendeissäkin suositaan sieltä täältä roikkuvia liinoja, joten ei ole niin väliksi jos kaikki reunat eivät ole säntillisesti saman mittaisia.

Ja näettekö muuten, kuinka sinistä väriä on hiipinyt myös keittiöön…! Olen tainnut seota!

Mutta mitä tapahtui keittiössä??

Keittiössä on tyhjää. Jäljellä on vain tuoleja vailla pöytää.

Sattuipa nimittäin hassu juttu – seuraan erilaisia sisustusryhmiä Facebookissa ja siellä silmiini osui ilmoitus eräältä nuorelta naiselta, joka etsi mukaan liittämänsä kuvan mukaista korkeakiiltovalkoista ruokapöytää. Skrollasin jo ohitse ilmoituksesta kun hoksasin, että hetkinen – tuohan on kuva minun pöydästäni! Minun keittiöstäni! Minun kotoani! Kuva oli laitettu ilmoitukseen ilman lähdettä, jota ylläpitäjä ansiokkaasi penäsi. Linkki lisättiin ilmoitukseen, vaan sepä ei vienytkään minun blogiini, josta kuva alun perin oli. Sepä veikin jollekin ulkomaiselle saitille, joka oli törkeästi varastanut kuvani ilman lupaani! (Facebook-ilmoituksen laittajahan ei tästä toki voinut tietää, joten ei ole hänen vikansa.)

Tässä siis oiva muistutus ihan kaikille; MITÄÄN kuvaa EI saa ottaa noin vain netistä ilman, että asianmukainen lähde ilmoitetaan sen mukana, vielä parempi, jos kuvan omistajalta sen käyttöön on kysytty lupa. Jokainen kuva on jonkun omistama. Niitä ei voi omia käyttöönsä ”koska sen sai netistä google kuvahaulla” (jota muuten käytetään lähteenä edelleen tänä päivänä!) ja ne ei ole vapaata riistaa kenen tahansa käytettäväksi, vain koska ne ovat netissä. Jokaista kuvaa koskee tekijänoikeus. Myös sitä minun blogissani jakamaa keittiönpöytä -kuvaa, jonka joku ulkkarisivu meni ja pölli luvatta.

No, jätetään tuo selvästi tunteita nostattava aihe sikseen ja palataan alkuperäiseen…!

Nuori nainen siis etsi kuvan kaltaista pöytää, eikä ollut mistään huonekalukaupasta sellaista löytänyt. Koska minä olin taas 1,5 vuotta miettinyt uuden pöydän hankintaa, laitoin kyselijälle viestiä, että jos kiinnostusta on, saattaisi pöytä olla myynnissä. Vajaan viikon päästä hän tuli ja osti pöydän ilman, että meillä oli uutta edes mietitty! Onneksi asuttiin loman ajan mökillä, niin ei tarvinnut elää ilman ruokapöytää.

Alkoikin vimmattu etsintä – minkälainen uusi pöytä voisi olla? Käytetty vai uutena ostettu? Designia vai tusinatuotantoa? Paljonko budjetissa on liikkumavaraa? Pienemmän pöydän halusin, kuitenkin sellaisen, jonka ympärille mahtuisi 6 henkeä. Olisiko se jatkettava? Suorakaiteen muotoista en enää halunnut. Soikio ei tuntunut omalta. Voihan Pinterest, useat sisustusblogit ja täsmähyökkäykset erilaisten kalustevalmistajien sivuille myyntipalstoista puhumattakaan! Viikon kestäneen etsinnän ja erilaisten keittiökuvien katselemisen jälkeen ajatus uudesta pöydästä vihdoin kirkastui ja pitkistä koeistumisista ja -kattauksista rämpien löysimme voittajan!

En malta odottaa, että pääsen näyttämään teillekin sen!

Unelma uudesta ruokapöydästä

Pysytään eilisen postaukseni kaltaisesti vielä köökin puolella. Taisin vuosi sitten tammikuussa kirjoitella haaveestani vaihtaa ruokapöytä. Unelma elää edelleen, joskaan en ole kovin aktiivisesti jahdannut sitä. Kunnes nyt…

Tällä hetkellä ruokapöytämme on kuuden hengen korkeakiiltovalkoinen pöytä. Käytämme siinä normioloissa vain neljää tuolia, jotta on väljempää istua pöydän ääressä. Pöydässä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta tahtoisin arkikäyttöön vähän enemmän tilaa keittiöön ja vaihtamalla pöydän neljän hengen (jatkettavaan) versioon, vapautuisi tilaa vähän enemmän. Jatkettava pöytä on ihan ehdoton, sillä pöydän ääreen pitää mahtua vähintään kuusi henkeä (päihin tuolit lisäämällä jopa 8 henkeä) erilaisia illanistujaisia ja juhlia silmällä pitäen. Nykyinen pöytämme on vain 78cm leveä, joten vaihdon yhteydessä haluaisin pöytään myös enemmän leveyttä. 90cm pöytä olisi jo riittävä. Eli vaikka leveyttä tulisi lisää, haluaisin karsia arkikäytön pituutta pois.

_MG_9132.jpg

En tahtoisi pöytää, jota jatketaan keskeltä vetämällä päätypalat erikseen ja lisäämällä pala keskelle. En pidä siitä jakoviivasta, joka jää pöytään, kun se on normaalitilassa. Vanhasta kokemuksesta tiedän sen keräävän kaiken lian, enkä myöskään välitä siitä visuaalisesti. Päihin lisättävät jatkopalat ovat taas usein kiikkeriä, kun niitä ei tue oikeastaan mikään muu, kuin kiinnityslukot tms. Kuitenkin tämä vaihtoehto taitaisi olla parhain, sillä useimmiten pöytä on kuitenkin vain meidän oman perheen, eli kolmen hengen käytössä.

Meillä on joskus tässä keittiössä ollut neljän hengen pöytä ja sen pystyi hyvin kääntämään toisinpäin keskelle keittiötä niin, että kaksi tuolia tuli ikkunan eteen. Se toisi kivaa vaihtelua nykyiselle asetelmalle, jossa pöydänpääty on ikkunaa vasten koko ajan – kuuden hengen pöytää ei käännetä tässä tilassa mihinkään muuhun asentoon.

_MG_9125.jpg

Selailin verkkokaupoista erilaisia jatkettavia neljän hengen pöytiä ja parhain vaihtoehto taisi kuitenkin löytyä ihan Ikeasta. Minua alkoi ihan hurjasti kiinnostamaan pöytä, joka olisi pienimmillään neliönmallinen ja mitoiltaan 90x90cm. Se pöytä pitäisikin tuoda ihan reilusti keskelle keittiötä suoraan valaisimen alle, jotta tuolit, yksi per sivu, mahtuisi olemaan. Tuo asetelma, jossa pöytä ei enää olisikaan kiinni missään seinässä, alkoi kiinnostamaan tosi paljon! Lisäksi pöydän ollessa normaalikäytössä, eli neljän hengen pöytänä, tuolit eivät olisikaan samalla sivulla, vaan kaikki omilla puolillaan vähän kuin pyöreässä pöydässä. Tämä tuntuu aika kiehtovalta vaihtoehdolta.

Mies ihme kyllä piti ideaa hyvänä. Hän ei yleensä syty ideoistani kovin helpolla, joskaan ei jaksa asettua poikkiteloin, vaan antaa minun häärätä mitä haluan. Tällä kertaa hänkin näki heti miten paljon tilaa vapautuisi pienentämällä pöytää ja asettamalla sen keskelle pientä keittiötämme. Hahmottamisen vuoksi mallasin nykyistä pöytäämme tilaan vetämällä sen irti ikkunasta ja teippaamalla pöydänkanteen teipillä merkin mihin uusi pöytä loppuisi. Neljättä tuoli ei luonnollisesti saanut pöydän ääreen, mutta kolmellakin kokonaisuuden pystyi hahmottamaan. Heitin lisäksi lautaset pöytään nähdäkseni miten paljon tilaa jäisi neljälle hengelle illastaa. 

_MG_9175.jpg

_MG_9176.jpg

Olisi ihanaa päästä kiertämään pöytä! Ja kukaties hyödyntämään ikkunaa ihan toisella tavalla – tähän olisi jo idea!

Näillä ajatuksin ajattelimme edetä sen verran, että käymme Ikeassa katsomassa pöytää livenä viikonlopun aikana. Jos pöytä tuntuu hyvältä ratkaisulta, laitan tuon nykyisen myyntiin. Sen verran tästä ideasta kumpikin sytyimme, että mietimme jo heti kuinka ruma patteri, joka pääsisi uudella pöytäversiolla ikävästi nykyistä enemmän näkyviin, pystyttäisiin naamioida edes vähäsen piiloon.

Tällaisilla unelmilla siis täällä edetään tätä aurinkoisen keväistä torstaita! 🙂 Mitä sinä tuumaat ideasta?

Keittiön puolella

Meidän keittiö on kompakti, niin kuin koko kotimmekin. Näihin n. 80 rivitaloneliöön on saatu mahtumaan kuitenkin meille täysin riittävät toiminnot. Keittiö on L-muotoinen ja siinä voisi tietty olla hieman enemmän kaappitilaa, mutta eipähän tule kerättyä tuhatta astiastoa ja säilöttyä miljoonaa kippoa ja kuppia. Tiedän tasan tarkkaan mitä missäkin kaapissa on. Erikoisempia astioita ja harvemmin käytettäviä kristallilaseja säilön olkkarin vanhassa liinavaatekaapissa.

_MG_9151.jpg

Pidän haalean puunvärisestä tasosta, jonka vaihdoimme jokunen vuosi sitten valkoisen laminaattitason tilalle. Se tuo mukavasti lämpöä muutoin mustavalkoiseen keittiöömme ja kotiimme. Päätyseinässä on edelleen välitilanlaatat, jotka laiskuuksissani sinne jätin tasovaihdoksen yhteydessä. Muusta välitilasta revin ne irti ja rappasin pinnan rouheaksi. Nuo päätyseinän laatat on tarkoitus poistaa tämän kevään/kesän kuluessa. Sais vaan itsestään irti, sillä muistan vieläkin, kuinka epämiellyttävää puuhaa laattojen poisto oli. Siinä tarvitsee olla mm. kunnon suojalasit!

_MG_9147.jpg

Tykkään periaatteessa tyhjistä tasoista, mutta kahvinkeitin ei juuri muualle mahdu. Oi, ollapa aamiaiskaappi!  Esillä on myöskin talouspaperi, ihanat Pentikin leipälaudat, jotka ovat meillä päivittäisessä käytössä sekä villinä rehottavat yrtit. Leipälautojen lämmin puu ja vihreät yrtit ovat kodikkaan näköisiä ja tekevät keittiöstä asutun ja ei niin kliinisen näköisen.

Näiden viikonloppuna otettujen kuvien myötä aloin kuitenkin vihdoin etenemään erään muutosajatuksen kanssa, jota olen pyöritellyt mielessäni jo reilu vuoden. Palaan tähän ihan omassa postauksessaan.

Aurinkoista viikon puoltaväliä!

Arkikattaus

Kattaukset on niin meikäläisen juttu. Kauniin ilmeen ruokapöytään loihtii parissa minuutissa. Yleensä jo servietit ja kynttilät riittää.

_MG_9038.jpg

_MG_9050.jpg

Kauniit kukat ja toisiinsa sointuvat värit käytetyissä astioissa, tableteissa ja servieteissä antavat kattaukselle viimeistellyn ilmeen. Jalalliset lasit tuovat ripauksen juhlantuntua arjenkin keskelle.

Tällä kertaa yritin tehdä paperiservieteille taskuliinoissa paljon käytetyn taittelun, mutta paperi ei tietenkään asettunut kauniisti haluamallani tavalla. Niinpä rikoin taittelun ja jätin sen aukemaan lautaselle. Niistä muodostui kuin epäsymmetriset kukat. Kaunista, joskaan ei kovin käytännöllistä servietin jäädessä ikävästi ruttuun käyttäjän kannalta. Täytyy tehdä joskus uusi yritys kangasliinoilla.

_MG_9057.jpg

_MG_9045.jpg

Kauniisti katetun pöydän ääressä myös tämän kuntokuurin ruoka maistuu paremmalta. Ja onhan se aika kiva istahtaa työpäivän ja treenien jälkeen perheen kanssa pöytään syömään ja vaihtamaan päivän kuulumisia, kun puitteetkin on kohdallaan. Kynttilät luovat heti rauhallisemman tunnelman pöytään.

Kaunista torstaita kaikille.

Yrttilaatikko

Aika harvoin teen enää hetken mielijohteesta ostoksia. Olen oppinut, että hetken huumassa ostetut tavarat eivät yleensä ole niitä parhaimpia ostoksia – sen sijaan kauan harkitut ja mietityt hankinnat miellyttävät vuosienkin jälkeen.

_MG_7336.jpg

_MG_7339.jpg

Tämä HM Home -myymälän puinen laatikko suorastaan hyppäsi kassalle! Mikä lie tuossa niin miellyttikään, mutta näin sen kivana ja raikkaana piristeenä keittiön tasolla erilaisilla yrteillä täytettynä.

_MG_7343.jpg

Niinpä siinä onkin kolme lemppariani; basilikaa, rosmariinia ja timjamia. Maistoin hiljattain erään ravintolan jälkkärilistalta pannacottaa timjami-hunajalla höystettynä. Oli muuten aika hyvää! Yrtit sopivatkin maun antajaksi aika moneen ruokaan.

Pirtsakkaa päivää!

 

Meidän joulu

Joulunpyhät on nyt juhlittu. Meillä oli oikein leppoisa ja iloinen joulu. Tätä aiemmin en oikein ole blogin ääreen päässyt, päivät ovat soljuneet mukavasti välipäivien tunnelmissa lomaillen, vähän joulun jälkimainingeissa.

IMG_1281.jpg

Aatto vietettiin kotona. Jouluaattoaamu alkoi saunalla ja telkkarista tulleen Joulupukin Kuumalla Linjalla. Keittelin puurot ja käytiin hautausmaalla. Siellä oli aivan kamala tuuli ja sade ja hyvä, jos saatiin kynttilät sytytettyä! Kyllä kelpasi kuuma glögi, kun päästiin takaisin kotiin. Pikkuhiljaa koti täyttyi sukulaisista ja iltapäivällä käytiinkin ruokapöytään.

IMG_1372.jpg

IMG_1382.jpg

IMG_1383.jpg

IMG_1376.jpg

Lahjat jaamme aina ruoan jälkeen. Olinkin ollut tänä vuonna tosi kiltti!

Paketeista paljastui kaikkea ihanaa, kuten uudet salihanskat rikkinäisten tilalle, toivomani leivontakirja, keittiöpyyhkeitä, suklaata ja kakkuvati. Kakkuvateja tuli itse asiassa kaksi! Toisistaan tietämättä kaksi henkilöä oli sen hankkinut, mutta onneksi toisen sai palauttaa ja nyt minulla onkin lahjakortti ja voin rauhassa miettiä mitä sillä itselleen ostaisi joululahjaksi jälkikäteen. Muutama kirjakin paketeista tuli, ihania pörrösukkia sekä hopeiset kakkulapiot.

IMG_1414.jpg

Lahjojen jälkeen nautittiin vielä jälkiruoka ja sitten loppuaattoilta kului vain jutustellessa.

Joulupäivänä menimme syömään äitini luokse. Siellä oli pöytä katettu kauniisti ja kyllä se jouluruokakin vielä maistui. Taisi kuitenkin olla aaton mässäilystä vatsa vielä täysi, sillä tuntui, että täyttyi jo ekasta haarukasta! Äidin luona on niin jouluista, vai mitä sanotte tästä tunnelmasta…?

20161225_163410_2.jpg

20161225_162719_2.jpg

20161218_173621_2.jpg

Joulunpyhät on meillä yhtä juhlaa, sillä Tapaninpäivänä on vielä minun synttärit. Ilta alkoi maljannostolla ja sen jälkeen kokoonnuimme vielä kerran joulupöytään syömään kaikki jouluruoat pois.

IMG_1493.jpg

IMG_1497.jpg

Jos ei jouluaattona tuo vaarini, kohta 110-vuotias kynttelikkö ole pöydässä, niin viimeistään toisena joulupäivänä. Se kruunaa kyllä koko pöydän!

_MG_1448.jpg

_MG_1475.jpg

Nyt on jouluruoat nautittu tältä vuodelta. Eilen me leivottiinkin jo pizzataikinat ja tehtiin herkulliset pizzat iltaruoaksi! Yllättävän vähän joutui pistämään jouluruokaa bioskaan, lähinnä jotain pikkusillejä tms. joiden syöminen olisi jo arveluttanut. Kinkkukin nakerrettiin liki luuhun asti!

Pari päivää tässä ollaan vaan möllötetty joulun jälkimainingeissa ja katseltu leffoja. Tämä viikko meneekin ihanasti vielä lomaillessa!

Toivottavasti teillä oli ihana joulu!

Aaton kattaus ja jouluntoivotus

Rakkaat lukijani,

on tullut aika hiljentyä joulun viettoon, sulkea koneet, puhelimet ja muut ja keskittyä siihen kaikista tärkeimpään – yhdessäoloon perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Vilautan sitä ennen teille vielä meidän tämänvuotisen kattauksen aattoiltaa varten.

_MG_1336.jpg

_MG_1311.jpg

_MG_1307.jpg

Harmaan pöytäliinan kaverina on valkoinen, lumihiutaleilla koristeltu kaitaliina. Yhdessä valkoisten astioiden kanssa kattauksesta tulee raikas, kristallisten kynttilänjalkojen -ja lasien kanssa juhlallinen. Pitkät kynttilät kruunaavat pöydän. Kangasservietit laitoin rullalle ja koristeeksi hopeisen serviettirinkulan, jotka ovat mielestäni kyllä todella kauniit.

Pöydän ylle tein havukranssin, jonka ympärille kiepautin valot. Se näyttää tosi tunnelmalliselta, eikä pääse näissä kuvissa oikeuksiinsa. Siitä tulee myös ihana jouluntuoksu havujen myötä! Kranssi näyttäisi olevan aika ylhäällä, mutta pöydän ääressä istuessa se on juuri passelissa korkeudessa, eikä pääse pitkät kynttilätkään sitä lieskoillaan nuolemaan.

_MG_1323.jpg

_MG_1334.jpg

Meillä nautitaan kalapöytä ensin, lautasia ja aterimia on siksi aina tuplat. Tuollainen tupla-astioilla kattaminen tuo muutenkin pöytään vähän näyttävyyttä ja kerroksellisuutta.

Itse kala-allergikkona syön muuta muiden nauttiessa graavilohta, mätiä, savukalaa ja jotain pikkukaloja. Omalle lautaselle eksyy täytettyjä kananmunia, pororieskarullia, leipäjuustoa ja muuta sellaista. Kun kalapöydästä ollaan selvitty pienen tauon kera, on aika nostaa joulun kunkku pöytään – kinkku. Paistoin sen tänään aamuviideltä. Heräsin miehen töihinlähdön ääniin ja työnsin kinkun uuniin ja painuin vielä pehkuihin pariksi tuntia. Kinkun kanssa meillä nautitaan vielä uunissa hetken muhiva porkkanalaatikko, mummin puolelta perinteenä tuleva italiansalaatti sekä uutuutena tänä vuonna Jamie Oliverin roasted potatoes.

_MG_1351.jpg

Aatonaatto alkaa kääntyä kohti iltaa. Minä tartun vielä imurinvarteen ja sitten se on siinä! Nostan jalat pöydälle, juon lasin kylmää valkoviiniä ja henkäisen joululoman kunniaksi. Aattoaamuna käydään joulusaunassa, katsotaan Joulupukin kuumaa linjaa ja sitten nautitaan keittämäni riisipuuro. Aamupalan jälkeen viemme isälleni ja vaarilleni kynttilät haudoille. Ei tämä toinen joulu ilman isää tunnu yhtään sen helpommalta, mutta yritän nauttia kaikista niistä, jotka vielä pöydän ääressä on. Kieltämättä vähän haikealta kuitenkin tuntuu…

Hautausmaan jälkeen haemme muun porukan meille ja kun mieskin vihdoin pääsee puolen päivän jälkeen töistä joulun viettoon, se joulu tosiaankin voi vihdoin alkaa!

_MG_1313.jpg

Minä julistan kohta jokavuotisen joulurauhan perheeseemme – ei enää kiirettä, ei juoksua, ei stressiä. Ei pahantuulisuutta, ei kiukuttelua, ei hermoilua turhasta. Ainoastaan hyvää mieltä, naurua ja rentoa oleilua täysin kiireettä.

Tämän alla olevan kuvan myötä toivotan kaikille teille hyvää ja rauhallista joulua. <3

_MG_1180.jpg

Keittiön joulu

Keittiöön ei juurikaan kuulu jouluiset koristeet, ainakaan meillä, mutta jouluisen ilmeen sinne saa helposti joulukukilla, kynttilöillä ja liitutauluun raapustetulla jouluntoivotuksella.

_MG_1118.jpg

_MG_1116.jpg

Joulu tulee keittiöön kukkien ja kynttilöiden lisäksi ihanista tuoksuista – tähän mennessä kaikista leivonnaisista ja jo lahjaksi jaetuista herkuista. Perjantaina joulu tulvahtaa keittiöön täysillä, kun kinkku laitetaan uuniin, porkkanalaatikko paistetaan ja varmasti vielä kuivakakkukin leivotaan.

Huomenna on tarkoitus mennä hoitamaan kaikki joulunpyhien ostokset. Flunssa alkaa vihdoin hieman hellittää ja kuumemittarin luvutkin ovat pysyneet alle 37 tänään. Mies jo kävi pitkäripaisesta hakemassa joulun viinit ja glögitarpeet, joten ruoka on ainoa, joka tästä torpasta enää puuttuu. Yläkerrasta kuuluvasta rapinasta ja visusta komennosta pysyä poissa, päättelen, että jotain lahjojakin on allekirjoittaneelle löytynyt… 🙂

_MG_1122.jpg

Tänään olin sairaslomalla eilisen puolikkaan päivän lisäksi. Olen tehnyt töitä kotona päiväunien välissä, mutta huomenna yritän raahata itseni toimistoon. Olisi meinaan luvassa vika päivä töitä tänä vuonna, joten olisi kiva päästä viimeistelemään työt ja siivoamaan pöytä, jotta uuden vuoden voisi kirjaimellisesti aloittaa puhtaalta.

_MG_1132.jpg

Huomisen kauppareissun jälkeen en aio enää juosta missään, vaan sitten on aika alkaa rauhoittumaan joulun viettoon. Muutamia ystäviä odotetaan vielä loppuviikolla iltaisin kylään, jotain pukinhommia kuulemma…

Blogin pariin palaan vielä parin jutun verran ennen aattoa.

Nautinnollisia joulunaluspäiviä!

Sini-valkoinen kattaus

Itsenäisyyspäivän väreistä inspiroituneena loihdin nopean illalliskattauksen pöytään hetken mielijohteesta. Serviettivarastosta löytyi juhlalliset sinisävyiset servietit, kristalleilla saa lisää helposti juhlavuutta ja pitkät kynttilät kruunaavat pöydän kuin pöydän.

_MG_0581.jpg

_MG_0582.jpg

Unohdin ihan tyystin ostaa perinteiset sini-valkoiset Itsenäisyyspäivän kynttilät, joten nopea vilkaisu askartelulaatikkoon ja vielä nopeampi viritys ja avot.

Sininen kartonki kiertyi nopeasti kynttilän ympäri ja koristeeksi lisäsin valkoisen lumihiutaleen. Täytyy vaan muistaa ottaa tuo paperinen mansetti ajoissa pois. Lumihiutaleiden ja keraamisten kuusikoristeiden myötä kattauksesta tuli myös ihanan talvinen. Sopii hyvin tähän kipakkaan pakkaspäivään.

_MG_0603.jpg

_MG_0605.jpg

Kunhan hämärtyy tarpeeksi, vien ulos etuovelle ulkotulet roihuamaan ja sytytän takapihan lyhtyihin kynttilät. Sitten voi rauhoittua hyvän aterian ja Itsenäisyyspäivän vastaanoton ääreen.

_MG_0600.jpg

Tunnelmallista Itsenäisyyspäivää kaikille, ensi vuonna täytyykin varmaan sitten panostaa vähän isommin 100-vuotisjuhlan kunniaksi!