Sini-valkoinen kattaus

Itsenäisyyspäivän väreistä inspiroituneena loihdin nopean illalliskattauksen pöytään hetken mielijohteesta. Serviettivarastosta löytyi juhlalliset sinisävyiset servietit, kristalleilla saa lisää helposti juhlavuutta ja pitkät kynttilät kruunaavat pöydän kuin pöydän.

_MG_0581.jpg

_MG_0582.jpg

Unohdin ihan tyystin ostaa perinteiset sini-valkoiset Itsenäisyyspäivän kynttilät, joten nopea vilkaisu askartelulaatikkoon ja vielä nopeampi viritys ja avot.

Sininen kartonki kiertyi nopeasti kynttilän ympäri ja koristeeksi lisäsin valkoisen lumihiutaleen. Täytyy vaan muistaa ottaa tuo paperinen mansetti ajoissa pois. Lumihiutaleiden ja keraamisten kuusikoristeiden myötä kattauksesta tuli myös ihanan talvinen. Sopii hyvin tähän kipakkaan pakkaspäivään.

_MG_0603.jpg

_MG_0605.jpg

Kunhan hämärtyy tarpeeksi, vien ulos etuovelle ulkotulet roihuamaan ja sytytän takapihan lyhtyihin kynttilät. Sitten voi rauhoittua hyvän aterian ja Itsenäisyyspäivän vastaanoton ääreen.

_MG_0600.jpg

Tunnelmallista Itsenäisyyspäivää kaikille, ensi vuonna täytyykin varmaan sitten panostaa vähän isommin 100-vuotisjuhlan kunniaksi!

Itsenäisyyspäivän aamuna

On Itsenäisyyspäivän aamu. Heräsin tosi aikaisin, mutta iltakin oli kyllä aikainen ja uni painoi silmiä kiinni jo kymmeneltä. Muu perhe vielä nukkuu, koirakin tuhisee syvässä unessa pedissään hiipiessäni alakertaan. Sytytän lukuisat kynttilät erilaisiin jalkoihin, lyhtyihin ja tuikkukippoihin. Istun kynttilänvalossa, katson ikkunasta ulos ja parin omakotitalon päässä liehuu lippu salossa. Tuuli saa lipun lepattamaan melkein auki asti. Taivas näyttää jo vähän aukeavan sen takaa.

Vaarille tämä päivä oli niin tärkeä. Sotaan piti lähteä jo 17-vuotiaana. Ei meistä nykypäivän ihmisistä kukaan osaa kuvitellakaan, mitä kaikkea tuolloin on ollut. Ja minkälaisin muistoin siitä selvinneet jatkoivat elämäänsä vanhuuden päiviin saakka. Vaari kertoili joskus itse jotain tarinoita, varsinkin hevosista. Sellaista kevyempää tarinaa. Niistä raskaammista ei meistä ainakaan kukaan tohtinut ikinä kysyä.

_MG_0394.jpg

Tänään vien mummin ja äidin hautausmaalle. Tänään jos koskaan, on hyvä hetki laskea kynttilät nimenomaan edellisten sukupolvien muistolle. Ilman heitä, niitä kynttilöitä ei tarvitsisi laskea lainkaan.

Meillä on ohjelmassa tänään hyvä ruoka ja Linnan juhlat. Niitä katsellessa vierähtää kivasti ilta jotain hyvää nauttien. Uuniin menee iso paisti ja joulua silmälläpitäen testaan erästä poroherkkua alkupalana. Jälkkärin kohdalla oikaisin ja kaupan pakastealtaasta lähti mukaan jätskikakku. Kaikkea ei aina tarvitse vääntää itse alusta asti, tuo on hyvä meikäläisenkin välillä muistaa. Mietin juuri lähdenkö riisipuuron keittoon – sopisi hyvin tähän juhlalliseen pakkasaamuun. Mittari näyttää -8. Mutta missä on lumi? Alan kohta jo hätäilemään onko meillä taas musta joulu….!

Meillä syttyy kaksi kynttilää ikkunalaudalle klo 18. Tämähän on ikivanha perinne, en tiedä kuinka moni tuota enää edes tekee, mutta meillä ne laitetaan. Vanha tarina taitaa kertoa kynttilöiden merkityksestä parikin eri versiota, mutta itse olen kuullut sitä, että kynttilöillä merkittiin turvallinen majapaikka. Onneksi tänä päivänä meille kaikille koti on juuri sellainen…

Rauhallista Itsenäisyyspäivää.

 

Isäinpäivän fiiliksiä

Ei tämä olotila vuodessa ole kummemmaksi muuttunut – Isäinpäivä ilman isää tuntuu aivan yhtä kurjalta, kuin viime vuonna ekaa kertaa.

Menetin ukkini ollessani 10-vuotias, vaarini kolmisen vuotta sitten ja isän vuosi sitten. Tänään tuntuu, ettei juhlittavia paljoa ole jäljellä… Onneksi kuitenkin tytär voi juhlistaa vielä kahta tärkeää ihmistä elämästään. Mieheni, lapseni isä saakin tänään kaiken huomion! Ja lähtee meiltä toki soitto 500 kilsan päähän appiukollekin, tyttären vaarille!

IMG_2144.jpg

Meillä on tänään koira-herran trimmaus edessä. Iltasella kotiuduttamme käymme viemässä kynttilät hautausmaalle Isäinpäivän kunniaksi. Sitten keitellään vielä kahvit ja nautitaan eilen leipomiani brownieita ja eiköhän me tuolle meidän perheen päälle jokin pakettikin ojenneta! 🙂

Mukavaa talvista Isäinpäivää. Lämpimiä ajatuksia omalleni – missä ikinä oletkaan. <3

Pöytäkattaus Pyhäinpäivään

Kaikkihan jo varmaan tietävät, että rakastan kattauksia. Niitä on niin ihana tehdä! Ruokakin maistuu niin paljon paremmalta kauniisti katetun pöydän ääressä. Se ei maksa yleensä kuin vaivan ja kattauksissa on vain mielikuvitus rajana. Tähän kattaukseen halusin vähän jo joulundototuksen tunnelmaa vihreiden havunoksien myötä.

Tämä kattaus syntyi valmiiksi jo eilisiltana, sillä inspis syntyi silloin.

_MG_0118.jpg

_MG_0117.jpg

Pöydällä on uusi harmaa liina. Tilasin sen HM:ltä joulua silmällä pitäen, mutta haettuani sen eilen postista, silitinkin sen heti käyttöön. Tämän kattauksen kruununa on kuitenkin tuo kaunis vihreä kimppu. Kampin keskuksessa on aivan ihana kukkakauppa, sieltä löytyy paljon yksittäisiä erikoisempia oksia ja lehtiä sun muita. Halusin ehdottomasti vihreän kimpun ja siihen valikoitui aivan upeita havuoksia, eukalyptuksen oksa sekä vihreä isompi lehti. Hintaa kimpulle tuli vaivaiset 5 euroa. Minusta se on talvinen ripauksella joulua ja juhlaa, mutta ei vielä huuda aattoa ja tonttuja.

_MG_0099.jpg

Servieteissä on pieniä valkoisia lumihiutaleita, sopii kuin nenä päähän tähän ihanan valoisaan talvimaisemaan. Kevyitä lumihiutaleita leijailee nytkin parhaillaan ikkunan takana. Onpa kertakaikkisen ihana fiilis!

_MG_0136.jpg

Me lähdemme kohta haudoille, kuten Pyhäinpäivään kuuluu. Viemme sinnekin talvisempaa tunnelmaa havunoksilla.

Käyn sytyttämässä kynttilän isälleni ja vaarilleni, molemmat kun olivat tärkeitä miehiä elämässäni. He lepäävät lähellä toisiaan ja se on jotenkin lohdullinen ajatus jollain tapaa.  Samalla sytytän kynttilän ajatuksissani kaikille muillekin täältä jo poistuneille.

_MG_0106.jpg

_MG_0108.jpg

Illan vietämme ystäväpariskunnan kanssa hyvää ruokaa ja toistemme seurasta nauttien.

Tunnelmallista Pyhäinpäivää.

Halloween-kattaus

_MG_0040.jpg

Amerikkalaiset osaa tehdä kaikista juhlapyhistä jotenkin niin suurta ja massiivista. En pidä sitä yhtään huonona asiana. Heillä on loppuvuosi yhtä juhlaa – ensin tulee Halloween, joka saa aikuisetkin pukeutumaan ties miksi, lapset juoksentelevat kaduilla naamiaisasuissaan tarjoamassa ovelta ovelle karkkia tai kepposta. Koko naapurusto muuttuu hulluttelevan pelottavaksi ja talot ja ihmiset ovat kuin kauhuelokuvista suoraan. Kurpitsalyhdyt koverretaan ajoissa valmiiksi ja talo koristellaan hämähäkinseiteillä ja pihat hautasmaita muistuttaviksi alueiksi. Juhlaan panostetaan niin ajallisesti kuin rahallisesti.

Sitä seuraa Kiitospäivä – perheen ja suvun yhteinen juhla juuri ennen joulua, jossa keskitytään yhdessäoloon, hyvään mieleen ja siihen, että ollaan aidosti kiitollisia kaikesta hyvästä, jota elämässä on ja niistä kaikista läheisistä siinä pöydän ympärillä. Sitten päästäänkin jo jouluun…

_MG_0041.jpg

_MG_0023.jpg

Suomeen ei Halloween ole vielä rantautunut samassa mittakaavassa. En tiedä tarvitseeko sen edes, joskin huomasin hipeltäväni erilaista Halloween rekvisiittaa Stockan tavaratalossa. Toiset arvostelevat Halloweenin olevan ”taas vain yksi kaupallinen teko-juhla”. Minusta mikään hetki, juhla tai pyhäpäivä ei ole koskaan ylimääräinen, jos se tuo ihmisten elämään iloa millään muotoa. Ei kai kenelläkään sitä voi liikaa elämässä olla, joten pyh, tuollaisille arvosteluille! Ennemmin överit, kuin vajarit!

Meillä piti tänä vuonna olla amerikkalais-tyylinen Halloween-juhla kaikkine kliseineen. Kerkesin jo aloittelemaan juhlan suunnittelua, kun erinäisistä syistä juhlat peruuntuivat. Kylläpä harmitti! Olisi ollut ihana viettää oikein synkkä, hämähäkinseittien ja kynttilänvalon sävyttämä Halloween-ilta, mutta joskus ei mene vain suunnitelmat yksiin. Ehkä ensi vuonna…

_MG_0037.jpg

_MG_0017.jpg

_MG_0025.jpg

Isojen juhlien sijaan vietämme rauhallisen illan kotona. Sekin kelpaa kyllä, eilen en jaksanut mennä edes jumppaan kiireisen työviikon jälkeen, joten rento hengailu kotona sopii passelisti! En kuitenkaan ihan täysin ollut valmis hylkäämään Halloweenia. Tigerista ostetut kynttilät ja hämähäkit toivat kuuden euron sijoituksella oikein kivan Halloween-tunnelman tähänkin kattaukseen. Euron hämähäkkejä lukuun ottamatta rekvisiitta palaa kaikki poiskin, joten ylimääräistä krääsääkään ei kotiin jää. Minä tykkään kattauksesta, sopivan synkkää, joskin tunnelmallista.

Nyt vielä ulos lyhdyt palamaan ja odottamaan, josko oven taakse ilmestyisi jotain kauhistuttavia vieraita illan mittaan…! Niitä pikkuisia naapuruston Halloween-juhlijoita varten varauduimme herkuilla. Ennemmin treat, kuin trick. En usko, että vessapaperi koristaisi etuovemme kirsikkapuuta mitenkään nätisti… 😉

_MG_0045_1.jpg

Kauhistuttavaa Halloween-iltaa kaikille!

Nuoren naisen kakkupäivä!

Aika harvoin arkena tulee kakkua syötyä, mutta tänään on erikoispäivä. Rakas tyttäremme täyttää 19 vuotta, kyllä sen siivellä voi yhden kakkupalan nauttia! En kyllä tiedä missä välissä tuo pieni tyttö kasvoi nuoreksi naiseksi… vuodet ovat kuluneet aivan hurjaa vauhtia!

Tänään meillä tarjoillaan pienillä kahvikutsuilla naked cake -henkistä herkkua. Välissä on valkosuklaa-vaniljamoussea sekä tuoreita vadelmia. Koristeena on rosmariininoksia, marenkeja sekä rutkasti tomusokeria. Halusin pitää kakun ilmeen tosi nudena ja herkkänä.

_MG_9976.jpg

Olen hurjan ylpeä tuosta ainokaisestamme. <3 Jotenkin olemme onnistuneet kasvattamaan hänestä itsenäisen ja empaattisen ihmisen. Sellaisen, joka huomioi aina muita, on ehdottoman luotettava ja seisoo rohkeasti omien mielipiteittensä ja uskomustensa takana. Hänellä on isänsä rauhallisuus ja minun päämäärätietoisuus. Joka asiassa läsnä oleva pedanttius on hänen tunnistettavin piirteensä. Ovet ovat auki elämään – näillä piirteillä pääsee varmasti kauas!

_MG_9995.jpg

_MG_9996_2.jpg

Muistan kirjoittaneeni hänen rippijuhliinsa liittyen rimpsun, joka on siitä asti jäänyt mieleen:

Me olemme antaneet siivet ja juuret.
Siivet, joilla lentää maailman tuuliin,
juuret, jotta tietäisit minne palata.

Hyvää syntymäpäivää, rakas.

Rapujuhlien aikaan

Tämän kauden ekat ja näillä näkymin myös vikat rapujuhlat vietettiin mökillämme viime lauantaina. Nämä juhlat ovat kyllä loppukesän parhainta antia! Mahtava viettää iltaa ystävien kanssa, kun puitteet ja tarjoilut on kohdallaan. Vielä sattui ihanan lämmin ja aurinkoinen viikonloppu kohdalle – mikä onni!

IMG_8014.jpg

IMG_8052.jpg

IMG_8009.jpg

Rapujuhliin kuuluu tietenkin teemaan sopiva kattaus ja koristukset. Meillä mentiin perinteisellä puna-valko-värityksellä, eihän ne ole edes rapujuhlat ilman näitä värejä!

Me syömme mökkioloissa ravut kertsilautasilta, mutta niiden huonoihin puoliin kuuluu pahvin (olkoonkin muovitettu pinta) nopea hajoaminen rapunesteistä. Viime vuonna oli aika ikävä hinkata pöydästä myös pöytäliinan läpi menneitä liemiä, joten tänä vuonna kattasin suuret punaiset katelautaset kertsien alle. Miten kätevää ja myös kaunista! Pöytäliinaksi valikoitui punaisten katelautasten vuoksi valkoinen liina, jota piristettiin punaisilla tuikkukipoilla ja punaisilla servieteillä.

IMG_8019.jpg

Halusin suuresta ruokailualueesta vähän intiimimmän tuntuisen, sillä tämänvuotiset rapujuhlat olivat vain 5-henkiset. Kaikki ylhäältä alaspäin tuleva pienentää tilaa ja tuo sen lähemmäs, joten ripustin punaista serpentiiniä suuresta aurinkovarjosta pöydän ylle roikkumaan. Pieni lisä – suuri vaikutus.

IMG_8013.jpg

Juomana rapujen kanssa tietenkin raikas valkoviini sekä kohmeinen kirkas snapsi! Lauluvihkoja ei myöskään rapujuhlista sovi unohtaa ja niin raikasi iloisesti Helan Går ja kaikki muutkin rapulaulut meidän mäellä!

IMG_8055.jpg

IMG_8046.jpg

IMG_8051.jpg

IMG_8060.jpg

Rapujahan nautitaan vain alkuruoaksi, joten masun täytteeksi grillasimme tuhdit pihvit. Lisukkeena grillatut bataattikiekot ja fetasalaatti. Oi nam! Emme yleensä nauti rapujuhlissa jälkkäriä, mutta tällä kertaa olin vähän sitä vailla. Suussa sulavan herkun paikan voitti päässäni käydyn mittelön jälkeen aina ihana juustokakku. Tällä kertaa pienellä vadelmaisella twistillä. Harmi vaan, että nuo herkut vetäisimme parempiin suihin ennen kuvia!

Loppuilta sujui rennosti saunoen, jutellen, ikivanhoja biisejä kuunnellen ja ihan vaan iltaa istuen pihapöydän ääressä. Miten kesäinen sääkin meitä vielä helli! Ihan täydellinen juhlasää!

IMG_8027.jpg

Meillä oli aivan mahtavat rapujuhlat! Vietetäänkö teillä niitä?

PS: Vielä on huomiseen pe klo 23.59 asti aikaa osallistua Habitare-messulippujen arvontaan täällä.

Ylioppilasjuhlat takana

Huhheijaa, mikä viikonloppu! Aikamoinen puristus alkoi jo torstaina valmisteluin ja jatkui pitkään aina perjantai-iltaan saakka. Sain unta ehkä kahdelta yöllä ja kello soi viideltä lauantaina, jolloin alkoi hiusten ja meikin laitto niin itselle, kuin tyttärelle. Jännittynein tunnelmin oltiin koulussakin, odotettiin vain h-hetkeä, eli sitä lakkia tytön päähän. Ja voi sitä riemua ja ylpeyden tunnetta… <3

IMG_7173.jpg

Juhlat alkoivat kotonamme kello yhdeltä, kerettiin juuri koulusta kotiin ja ottamaan puistossa ylppäri-kuvat. Yläkuva on yksi suosikeistani, vaikka siinä ei tytön kasvot näykään. Tuo syntyi pienen nauruhepulin ja pelleilyn seurauksena, josta nappasin pikaisesti kuvan. 🙂 

Seuraava ”kattaus” alkoi kolmelta. Viimeiset vieraat saapuivat ripotellen viidestä eteenpäin ja viimeisiä viihdytettiin aamuyön pikkutunneille saakka. Kyllä kaaduttiin väsyneinä, mutta onnellisina onnistuneista juhlista sänkyyn! Oli aivan ihana päivä – sukulaisia, ystäviä, kummeja ja naapureita! Syötiin hyvin ja juotiin aika monet maljat ylioppilaan kunniaksi!  Laulettiinpa kaveriporukalla Gaudeamus Igiturkin ja kajahtipa kolminkertainen hurraa-huutokin tyttärelle ja hänen lakitetuille ystävilleen ennen kuin lähtivät kaupungin yöhön. 🙂

Koristeet olivat näissä juhlissa vähissä – vain pienet kukkakimput jokaisessa pöydässä. Halusin myös ehdottomasti tehdä onnitteluviirin ylioppilaan kunniaksi.

IMG_7228.jpg

IMG_6969.jpg

Juhlastressiä vähensi apuun palkattu kokki ja hänen ansiostaan pystyimme miehenkin kanssa keskittymään juhlintaan, eikä tarvinnut koko ajan olla huolissaan kahvipannusta tai ruokien tilanteesta. Tarjolla meillä oli kolmea eri salaattia; perunasalaattia, meloni-mansikka-mozzarellasalaattia sekä broileri-feta-pastasalaattia. Näiden lisäksi tarjosimme lohileipiä sekä paahtopaistia piparjuurikastikkeen kera.

saldut.jpg

IMG_7188.jpg

IMG_7189.jpg

Makeassa pöydässä oli mustaherukkajuustokakkuja, mantelikrokantti-vaniljakreemikakkuja, ylioppilaskeksejä, mansikoita sekä valkosuklaaseen dipattuja vaahtokarkkeja vadelmakoristeella.

kakut.jpg

Kurkunkostuke ei näistä bileistä loppunut kesken, sen piti huolen aiemmin toukokuussa tekemämme Tallinnan reissu. Skumppaa taisi kulua pari laatikollista, viiniä pullottain ja tölkkien määrää ei edes laskettu. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa…. ! 🙂 En tosin tiedä olivatko kaikki samaa mieltä seuraavana aamuna… 😉

IMG_7231.jpg

Kesäkeittiö toimikin meillä baaritiskinä. Siihen sai kätevästi vuokratut skumppalasit, isot limpparipullot, viinit ja skumpat suurissa kulhoissa ja muovisissa sangoissa, jotka toimittivat coolerin virkaa, eivätkä ne vieneet tilaa sisällä keittiön pieniltä tasoilta.

Lisäistuimia sain lainaamalla valkoisia tuoleja ja kätevää laskutilaa pienellä pöydällä, johon laitoin kaikki astiat. Siiitä oli näppärä napata lautaset, aterimet, kahvikupit ja lasit, josta suunnata kohti ruokatarjontaa.

sivup%C3%B6yt%C3%A4.jpg

Päivä ja koko ilta sujahti ihan älyttömän nopeasti ohitse! Paikalla oli niin paljon tärkeitä ja ihania ihmisiä, enkä tiedä kerkesinkö vaihtamaan sanaa edes kaikkien kanssa! Koko juhla meni kuin jossain onnellisessa sumussa – muistan paljon naurua, hyväntuulisia ihmisiä, onnitteluita, hymyjä, liikutusta ja lasien kilistelyä ja skoolauksia! Ihanien muistikuvien lisäksi kamerassa on monta sataa valokuvaa juhlahumusta, pianon päällinen tulvii onnittelukorteista ja suuri lattiamaljakko pursuu upeista ruusuista!

IMG_7457.jpg

En tiedä miten kuvata tätä ylpeyden määrää tyttärestämme. Melkein halkean siitä, miten ihana, kaunis, fiksu, hyväkäytöksinen ja jalat maassa tukevasti seisova nuori nainen hänestä onkaan kasvanut. Ja miten hän teki paljon töitä saavuttaakseen tuon valkoisen lakin päähänsä.

Tämä postaus on omistettu rakkaalle tyttärellemme – meidän ainokaiselle, upealle lapsellemme. <3

Ylioppilasjuhliin valmistautumista

Onko oikeastaan mitään kauniimpaa yhdistelmää, kuin valkoinen kukka ja vihreä lehti? Ei minusta. Takapihalla kukkii valtavat tuomipensaat ja oli aivan pakko taittaa pari oksaa myös olkkaria koristamaan. Laitoin oksat pyöreään kristallivaasiin, joka on lahja vanhemmiltani. Sain sen pari vuotta sitten valmistujaislahjaksi.

IMG_6945.jpg

IMG_6939.jpg

IMG_6948.jpg

Viikonloppuna kotiin tuli lahjana myös ihastuttavia valkoisia eustomia. On kyllä yksi lempparikukistani ja löytyipä tätä violettina myös hääkimpustani aikoinaan.

IMG_6960.jpg

Minkähänlainen kukkameri on kotonamme tulevana lauantaina tyttäremme ylioppilasjuhlissa? Ainakin ruusuja luulisi tulevan, onhan se aika perinteinen lakkiaiskukka. Maljakot vaan valmiiksi riviin…!

Pientä juhlastressiä alkaa kieltämättä pukkaamaan, vaikka syytä siihen ei varsinaisesti olekaan – kaikki on muistettu huolehtia jo suunnitteluvaiheessa, mutta toteutushan se tässä on vielä edessä:

-vuokra-astioiden haku
-lainattujen lisätuolien ja astioiden haku
-kaupassakäynti
-ruokien etukäteisvalmistelu, leipominen
-kakkujen nouto leipomosta
-kukkien nouto kukkakaupasta (kukituskukat koululle, pöytäkoristeet)
-koristelu ja muu järjestely esillelaittoineen (ylimääräiset istumapaikat, pöytäliinat jne)
-juomien kylmäänlaitto, baaripöydän rakentaminen
-noutopöydän rakentaminen (keittiötasojen raivaus tyhjiksi, tarjoiluastioiden esillelaitto)

Listaa olisi vielä voinut jatkaa muilla yksityiskohtaisemmilla jutuilla, mutta tärkeimmät taisi olla tuossa.

IMG_6958.jpg

Ehkä pientä jännitysmomenttia varsinaiseen juhla-aamuun tuo tuoreen ylioppilaan meikkaus ja kampauksen laitto. Olen aika velho tekemään kampauksia, laitan usein ystävien hiukset ja meikin, jos olemme lähdössä ulos, mutta ei tässä mitään ammattilaisia olla! Vaikka meikki ja kampaus on suunniteltu ja kokeiltu, niin toivoa sopii, että yhtä putkeen menee myös itse lakkiaisaamuna. Ennen tytärtä on pitänyt kuitenkin puunata omakin naamataulu ja kuontalo juhlakuntoon! Meikäläisen kello soikin jo aamuviideltä, että keretään kaikki tekemään. Huh.

Ylioppilasjuhlien suhteen teimme pari viisasta päätöstä heti alkuun. Tykkään leipoa, mutta nyt päätimme säästää aikaa ja ennen kaikkea hermojani ja tilata gluteenittomat kakut valmiina, eikä alkaa tekemään niitä itse 60:lle hengelle. Olemme myös palkanneet juhliin avuksi kokin, joka tekee osan ruokavalmisteluista juhla-aamuna sekä huolehtii tarjoiluista muutenkin koko juhlapäivän ajan. Ehkä paras päätös ikinä! Ei siitä omasta juhlimisesta tulisi muuten yhtään mitään ja minä kyllä katson, että ylpeinä vanhempina päivä on myös meille tärkeä ja sitä pitää saada juhlistaa, eikä seisoa keittiössä tiskivuoren, kahvinkeiton ja ruokien keskellä.

IMG_6967.jpg

To Do -lista odottaa tekijäänsä ja huomenna aloitetaankin ekat valmistelut. Asupuoli on myös vihdoin kunnossa – sekin on erittäin tärkeä osa suuressa päivässä (en edes viitsi lähteä purkamaan yksityiskohtia maailmalta epäonnistuneesti tilatuista mekoista ja kengistä…!). Nyt kuitenkin mekot ovat valmiina hengareissa, kengät seisoo rivissä sisäänajettuina ja isännänkin kauluspaita solmioineen on silitetty. Koko perhe on valmiina juhlistamaan tyttäremme tähänastisen elämän suurinta saavutusta. <3

Onko teillä tulevana lauantaina syytä juhlaan lakkaisten tai valmistujaisten muodossa?

Äitienpäivä

Aurinkoista äitienpäivää kaikille!

IMG_6718.jpg

Miten ihana sää tänäänkin! Kelpaa juhlistaa Äitienpäivää auringonsäteissä. Me suuntaamme mökille haravoimaan ja öljyämään terassia. Tätä säätä on turha tuhlata neljän seinien sisällä ja mikäs siinä on samalla ulkohommia tehdä ja hankkia vähän rusketusta talven jäljiltä kalman kalpeaan ihoon. Eiköhän se grillikausikin mökillä korkata – kotona olemme sen jo kerenneet tekemään.

Meillä muistetaan tänään mummit ja äidit kukkasin ja kortein. Itse sain silmät avattuani nämä upeat lempparivärissäni olevat kukat. Lisäksi minua lahjottiin upealla ja äänekkäällä lahjalla, kerron tästä toiste lisää! 🙂

Äitienpäivänä tulee aina mieleen miten helposti sitä pitää itsestäänselvyytenä sitä itselle tärkeää ihmistä, äitiä. Toivon, että olen kuitenkin aina osannut näyttää, että pidän rakkaimpieni puolta; huolehdin, muistan, autan ja olen siinä jos tarvitaan. Ihan niin kuin äitini on tehnyt minulle. Aina.

IMG_6722.jpg

Kaunista ja aurinkoista Äitienpäivää. <3