Kauden ekat

Tapahtuipa kesäiltana kerran…

_MG_1315.jpg

_MG_1313.jpg

Mökkinaapurin ja pihalle yllätys-yövieraaksi pelmahtaneen ystävän kanssa syntyi ex tempore rapujuhlat. Sattui olemaan saksiniekkoja naapurin jääkaapissa ja kauaahan ne ei säily. Ei kun äkkiä kattaus kasaan – vähän punaista, vähän kynttilöitä näihin yllättävän pimeisiin heinäkuisiin iltoihin tunnelmaa luomaan ja tykötarpeet rapuleipien tekoon; sitruunaa, tilliä, voita, paahtoleipää ja tuiki tarpeelliset rapuveitset. Ei se muuta tarvitse…

_MG_1312.jpg

_MG_1318.jpg

_MG_1335.jpg

Sattui vieläpä kaunis kesäilta ja hitaasti mökin taakse hiipuva ilta-aurinko. Sauna odotti kuumana kylpijöitä ja kylmä siideri sammutti löylyjen jälkeisen janon. Ihan parasta!

_MG_1337.jpg

Olen jostain syystä kokenut tosi rankasti nämä kesän huonot kelit. En yleensä anna säiden masentaa, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä inhottavammalta pitkittynyt talven pimeys ilman lunta tai sateinen ja kolea kesä koettelee mielialaa. Vaikka kuinka yrittää, niin kyllä se vaan harmittaa. Siksipä onkin ihanaa, kun yhtäkkiä syntyy tällaisia mukavia hetkiä! Meillä on onneksi vielä liki pari viikkoa lomaa jäljellä, joten pidän toivoa yllä aurinkoisista päivistä ja niille suunnitelluista tekemisistä ja menoista!

Olipahan bileet!

Lauantaina vietettiin valmistujaisiani ja huhheijaa, olipahan bileet! Rakkaita ystäviä alkoi valumaan hieman ennen neljää paikalle ja viiden maissa oltiin jo kohoteltu kaikkien n. 15 vieraan  kanssa malja pienen puheen kera.

juhlat1.jpg

Terassi koristeltiin pallovaloilla ja mustalla viirinauhalla. Pöydälle leikkasin muovisesta pöytäliinasta pienet kaitaliinat ja pöytää koristi myös valkoiset hortensian oksat. Lisätuoleilla löytyi jokaiselle istuinpaikka ja viileää iltaa varten varauduin läjällä vilttejä sekä villasukkia!

Tarjoilut koostuivat näissä juhlissa kylmistä ruoista. Kenenkään juhlat eivät ole kivat niin, että isäntäpari huhkii keittiössä tai grillin ääressä näin suurissa juhlissa tuntitolkulla muille sapuskaa valmistaen. Niinpä katsoimmekin miehen kanssa viisaaksi valmistaa buffet sellaisista ruoista, jotka pystyimme valmistamaan aiemmin valmiiksi ja vain kantamaan ne esille h-hetkellä. Minä tein salaatit ja mies valmisti lihat. Yhdessä sitten värkättiin muut tarjoilut ja jälkkärikin vaan kasattiin ennalta tehdyistä paloista juuri ennen pöytään vientiä valmiiksi. Todella kätevästi kävi näin.

juhlat2.jpg

juhlat4.jpg

juhlat3.jpg

juhlat5.jpg

Ruoat nautittiin kertakäyttöastioista, joten tiskivuoreltakin säästyttiin. En yleensä perusta kertisastioista, ne sotii jotenkin tätä itselleni kovin rakasta kattausharrastusta vastaan, mutta onhan se nyt selvää, että tällaisissa bileissä ne nyt vain on kaikista järkevimmät. Lauantai ei asteiden puolesta kohonnut huippulukemiin, mutta meidän pienellä ja suojaisella pihalla, jossa on korkeat aidat tuulelta suojaten ja johon aurinko porottaa esteettömästi klo 14-20 välisen ajan, oli pihalla hetkittäin suorastaan kuuma! Mieletön sää siis tuli sittenkin juhlien ajaksi, vaikka torstaina vielä satoi rakeita valkaisten koko maan!

Lahjoja ei todellakaan näihin juhliin toivottu, mutta sain aivan ihania kukkia ystäviltäni. Koti täyttyi ruusuista ja kimpuista, upeasta orkideasta ja sainpa mökillekin viemisiä mustikantaimenen muodossa! Rakas ystävä muisti myös kauniilla ja yksinkertaisella Iittalan Vitriinillä. Siihen kelpaa sormukset laittaa yön ajaksi säilöön.

juhlat7.jpg

Sain lisäksi äidiltäni lahjakortin, joka käy kokonaiseen kauppakeskukseen. Käyttökohdetta täytyykin miettiä huolella. Olen pitkään himoinnut uusia korvakoruja tai kosmetiikkalaukkua – ehkä päädyn johonkin tuollaiseen. Miehen kanssa sovimme suoraan, että tätä ”väli-valmistujaista” ei tarvitse muistaa. Ehkä tuoreessa mökkiostossa on ihan tarpeeksi nyt lahjaa meille molemmille ja vähän enemmänkin.

juhlat8.jpg

juhlat6.jpg

Juhlat jatkuivat railakkaina melkein aamuneljään ja pari jäi vielä yöksikin! En muista koska viimeksi olisi itsekin tullut noin reippaasti kallisteltua lasia, joten olo oli kyllä aika rapsakka eilen aamulla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä kamalammaksi dagen efterit muodostuu ja niinpä olotila on vielä tänäänkin ollut heikohko. Kärsi ruumis – sillä olethan sinä iloinnutkin! 🙂

Elämässämme on kyllä aivan mahtavia ja ihania ystäviä! Näiden ihmisten kanssa on pidetty yhtä joko jo vauvasta lähtien tai vähintään teinivuosista. Kyllä parinkymmenen vuoden ystävyyden aikana on koettu ihan älyttömän upeita hetkiä ja lauantainen juhla oli yksi niistä. Saamme kyllä olla todella onnekkaita näin ihanasta kaveripiiristä. Olemme sekaisin toistemme lapsien kummeja, kaasoja ja bestmaneja, osa sukua, osa naimakauppojen myötä sukua, osa sydänystäviä jo lapsuudesta saakka. Mikäs tuollaisen porukan kanssa on viettää elämän huippuhetkiä. Näitä tällaisia on sitten ihana muistella joskus kiikkustuolissa.

Ihana juhlapäivä siis takana, mutta nyt suunnataan ajatuksia jo ensi viikonloppuun ja mökkihommiin!

Valmistujaisvalmisteluita

Oli syksy 2014. Valmistuin markkinointiviestinnän ammattitutkinnon suorittaneena visualistiksi ja suunnitelmissa oli vaihtaa alaa. Kah, kun elämässä ei aina mene kaikki suunnitelmien mukaan ja hyvä niin. Olen aina uskonut siihen, että asiat menevät juuri niin kuin niiden kuuluukin. Minun ei ilmeisesti kuulunut vaihtaa alaa. Minun kuului jäädä työpaikkaani ja saada mahdollisuus kouluttautua lisää ja tehdä uudenlaisia aluevaltauksia.

Siinä syy, miksi huomenna juhlitaan taas. Valmistujaiset Part II.

1.jpg

Suoritin parissa vuodessa näyttötutkintona painoviestinnän perustutkinnon. Hieno tittelini on ulkoasuntoteuttaja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pari vuotta on tahkottu graafisen suunnittelun perusteita; taitto-ohjelmaa, typografiaa, valokuvausta, kuvien käsittelyä, painomenetelmiä, grafiikkasuunnittelua, vektorigrafiikkaa, animointia, verkkojulkaisuja ja pintaraapaisun verran koodaustakin ihan vain muutamia mainitakseni. Kehityskaari on ollut huikeaa ja olen oppinut ihan älyttömästi parissa vuodessa uusia taitoja! Mutta tämä ei riitä. Nälkä on kasvanut syödessä ja halu kehittyä ja oppia lisää on suuri ja siksipä jatkan opintoja media-alan ammattitutkinnon parissa myöhemmin syksyllä. Ei siis kahta ilman kolmatta!

Onnea on työnantaja, joka näkee tilanteen molempia osapuolia hyödyntävänä ja tukee jatkuvaa kehitystäni suoden mahdollisuuden opiskella vieläkin lisää! Aika harva työnantaja mahdollistaa saman työntekijän suorittaa vuosi toisensa jälkeen tutkintoja liukuhihnalta. Ei tämä aina helppoa ole ollut, vuosikaudet (nyt läjässä 5 vuotta ja vielä lisää tulee!) kestäneen työn ja opiskelun yhdistäminen kysyy joskus voimia, stressinsietokykyä ja hemmetinmoista multitaskaustaitoa, mutta on se tietysti palkinnutkin. Isosti. Ja vaikka tuoreessa muistissa on myös ihan kamalan pitkät päivät, tulipunaisena hakanneet stressikäppyrät, 24/7 ajatuksissa pyörineet asiat ja tuska siitä, kun ei osaa mitään, ei tajua mitään, eikä saa aikaiseksi mitään, homma painuu kuitenkin ehdottomasti kokonaisuutena pelkästään vain plussan puolelle. Jotenkin noista kaikista selvittiin ja palkinto on nyt tässä: tutkintoni meni läpi täysillä kiitettävillä arvosanoilla! Wupii!

3.jpg

Huomenna on virallinen valmistujaispäivä ja vaikka oma todistukseni tuleekin tutkintotoimikunnalta vasta kesäkuun puolivälin jälkeen, on viralliset arvosanat jo annettu ja hyväksytty ja bileet voi pitää! Ihana saada taas ystävät juhlimaan saman katon alle. Piha on puunattu ja terassi on valmiina vastaanottamaan vieraat. Musalistat on koottu ja menuut mietitty. Juomat on kylmässä ja tarjoiltavat likipitäen väsätty. Enää puuttuu kaikki rakkaat ihmiset ja pieni pilkahdus aurinkoa kruunaamaan päivän. Just nyt olo on onnellinen. On kai ihan okei sanoa, että on ylpeä itsestään? Nyt nimittäin tuntuu ihan hemmetin hyvältä..! 🙂

Toivottelen ihanaa ja onnentäyteistä valmistujaispäivää huomenna kaikille ylioppilaille ja ammattiin valmistuville. Olkoon kaikki hekin ylpeitä itsestään ja saavutuksistaan! <3 Ei ne nimittäin ilmaiseksi tule.

Voihan vappu!

Vappu vieköön! Ei tarvitse paljoa grilliä pestä tai puutarhatuoleja pyyhkiä varastopölyistä!

Luontoäiti järjesti täksi vapuksi vähän toisenlaisen juhlasään, paremman kuin jouluna konsaan! Maisema on kyllä todella talvinen ja me teimme jo lumityötkin takapihalla, huh. Taitaa rokottaa aika monen piknik-intoilua, mutta ei haittaa meitä! Onnea on lämmin koti, ruoka, joka kypsyy pannulla tai uunissa ja ihanat ystävät keittiön pöydän ääressä! Olisihan auringonpaiste toki kelvannut ja kupliva juoma lasissa maistunut vähän makeammalta terassilla istuskellen, mutta näin tällä kertaa.

_MG_0269.jpg

Itse valmistetut vappumunkit onneksi sulaa suuhun ja pöytä on katettu musta-valkoisen koreaksi. Me vietämme vapun sisätiloissa, mutta tytär lähtee kavereineen säätä uhmaten katsomaan Mantan lakitusta – ekaa kertaa saa vappuna lakin päähänsä painaa, joten onhan se erityistilanne!

_MG_0271.jpg

Vappupäivän piknik on vielä vähän auki, ei toisaalta haittaisi yhtään, vaikka vapunvietto jäisi yhteen päivään ja Ulliksella skumppalasin nostelu vaihtuisikin hikitreeniin salilla ja loppupäivän löhöilyyn sohvalla. Jospa kerrankin jättäisi kuitenkin suunnitelmat auki ja lipuisi menon mukana, meni se sitten minne vaan.

vappu.jpg

Kohti vapunviettoa

Vappu on yksi niistä juhlista, vähän kuin Uusi Vuosikin, joka ei itselleni ole ollut koskaan erityisen tärkeä. Pidän kyllä kovasti erilaisista juhlista ja teemoista (kuten kaikki jo varmaan tietääkin!), mutta mitään erityistä ei itselleni noihin juhlapyhiin liity. Uusi Vuosi on enemmänkin symbolisesti itselleni merkittävä, silloin käyn läpi vähän mennyttä vuotta ja mietin mitä seuraavalta toivon. Vappu taas on riehakas kevään juhla, jolloin on ihana aloitella grillikautta, nauttia toivottavasti jo keväisimmistä keleistä ja tavata ystäviä.

_MG_0167.jpg

Vilukissana ja mukavuudenhaluisena en pidä kovin paljoa piknikeistä. Minulle viltillä kylmässä maassa istuminen syöden kertakäyttöaterimilla Tupperwaren antimia ei ole mieleistä puuhaa. Ennemmin sitten istun terassilla tilaten lämpimän ruoan ravintolasta ja juoden hyvää skumppaa kunnon lasista. Ihan kaikista mieluiten vietän vappua kuitenkin kotona tai ystävien luona hyvällä porukalla takapihalla grillaillen, syöden pöydän ääressä skoolaten ja tarpeen tullen sisään lämpimään sohvan ääreen kerääntyen ja lautapelejä pelaillen.

Ja näin vappuaatto useimmiten meillä sujuukin, myös tänä vappuna. Ystäväpariskunta tulee kylään ja syömme pitkän kaavan mukaan. Alkuun voisi maistua ihanat ribsit ja sitten grillaamme hyvät pihvit. Niiden lisukkeena ajattelin tarjota kauden ekat uudet perunat ja pitkästä aikaa voisi tehdä jonkun ihanan kermaisen pippurikastikkeen pihvin kylkeen. Jälkkäriksi teen ystäväni lempparia, tiramisua ja yöpalaksi ajattelin varautua ihan vaan nakeilla ja perunasalaatilla.

_MG_0182.jpg

Vappupäivänä käymme usein Ullanlinnanmäellä, sillä ystäviimme kuuluu paljon sellaisia, joille vappupäivän piknik on juurikin koko se vapun ydin! He istuvat miellään tuhansien muiden tavoin Ulliksen nurtsilla erilaisin viltein ja tuolein varusteltuna eväitä syöden ja kylmää kuplajuomaa nauttien. Ja vaikka juuri totesin, ettei piknikit ole ehkä oma kuppi teetä, menemme silti joka vuosi tuonne, sillä on ihana nähdä ystäviä ja onhan se tietynlainen perinne käydä vähän fiilistelemässä iloista vappuhulinaa kaupungissakin.

_MG_0185.jpg

_MG_0180.jpg

Vappu on koristeidensa puolesta minusta hassu ja pirteä juhla kaikkine värikkäine ja hieman mauttomine karnevaalikamoineen! 🙂 Ei ehkä vastaa täysin omaa linjaa, mutta vappuna ei sovi pingottaa liikaa!

Tykkään kovasti ilmapalloista ja serpentiineistä, niistä tulee iloisen juhlava fiilis! Tänä vuonna päädyin kuitenkin värikkäiden pallojen sijaan mustiin ja niiden kanssa ajattelin ripustaa valkomustaa serpentiiniä. Kattaus saa myös noudattaa samaa musta-valkoista väriskaalaa, mutta vielä on kysymysmerkkinä mihin tuo kattaus tehdään – ulos terassille vai keittöön säältä suojaan? Haimme juuri eilen varastosta pihakalusteet, mutta kesäkeittiö on vielä pressun alla ja grillikin vaatii talven jäjiltä vuosihuoltoa, jos sitä mielii vappuna käyttää. Kerkeehän tässä toki vielä.

_MG_0187.jpg

Kattausta ja keittiöön laitettavia ilmapallo/serpentiini -koristeiden lisäksi ripustin olkkarin ikkunaan jo varmaan neljättä vuotta putkeen samat askartelemani pastelliset paperiviirinauhat. (Älkööt kukaan huomatko ikkunoitteni likaisuutta…!)

Maljakkoon ostan värikkäitä kukkia ja siinä alkaakin olemaan vappukoristelut kohdallaan! Pakko tähän loppuun vielä laittaa ilta-auringon oma taideteos, kun se heitti kauniit varjot ikkunaviiristä seinälle.

_MG_0192_.jpg

Minkälaisia vappusuunnitelmia teillä on?

Pitkäperjantaina – kattaus ja ruoka

Nyt on kupu täynnä! Alkuilta meni herkutellessa pääsiäiskattauksella koristellun ruokapöydän ympärillä.

_MG_9969.jpg

_MG_9983.jpg

Alkuruoaksi olin valmistanut paholaisen munia – pienellä twistillä tosin, sillä kala-allergikkona jäi meikäläisen munista anjovikset pois.

Kylläpä maistuivatkin hyviltä salaattipedillä maustekurkkujen kanssa! Pääsiäiseen kuuluu ehdottomasti kananmunat ja nämä ovat oiva vaihtoehto alkuruoaksi.

_MG_9952.jpg

Pääruoaksi nautimme kanaa ja pastaa valkoviinikastikkeessa. Ihanan sitruunainen kastike, vaikka kermaakin siihen lorautin oikein kunnolla! Kun lasissa oli vielä samaista valkoviiniä kuin ruoassakin, oli makupari aika hyvä.

Tuollaista isoa annosta ruokaa, joka tarjoillaan samasta astiasta, on tosi vaikeaa saada kauniisti esille. Yhden ihmisen annoksen saa aseteltua nätisti lautaselle, mutta koska halusin tällä kertaa rennomman otteen ruokailuun, on minusta kiva tällöin kantaa ruokapadat suoraan pöytään, josta jokainen vuorollaan ottaa. Siitä jos mistä tulee sellainen ”yhdessä tässä perheen kanssa syödessä” -fiilis.

_MG_9990.jpg

Jälkkäriksi kannoin pöytään Chocolate Poke Caken. Tuon leivoin eilen ja herramunjee, kun oli tuhtia kakkua! Ihan pienen pieni pala tätä kakkua riittää tukahduttamaan isommankin makean nälän. Pohjana on suklaakakkua, välissä kondensoidusta maidosta ja sulatetusta suklaasta tehty soosi ja päällä tummasuklaakuorrute – sepelvaltimot meni justiinsa tukkoon pelkästä ajatuksesta! Vähän lohduttaa ajatus, että kävin sentään tekemässä kunnon treenin tänään aamulla salilla. 🙂 Hyvällä omallatunnolla menen juuri santsaamaan vielä palan…

Oikeasti tämä kakku ansaitsee ihan oman postauksensa! Reseptin käänsin jenkkiläiseltä sivustolta ja jaan sen teillekin myöhemmin jahka näistä pyhistä ollaan selvitty.

_MG_9916.jpg

Loppuilta menee vähän kuin jouluaaton iltana. Raukeana, masu täynnä sohvalla köllien. Sytytin kynttilät, katsomme boksista menneiden viikkojen ohjelmia joita ei ole kerennyt vielä katselemaan ja vain olemme. Taidanpa käydä kaatamassa lasiin vielä kylmää valkkaria ja nostamassa juustot huoneenlämpöön. Eiköhän tuonne kupuun vielä sellaisia saa ängettyä…?

_MG_9940.jpg

_MG_9935.jpg

Rentouttavia pääsiäisenpyhiä…

Pääsiäinen kuin toinen joulu

Pääsiäinen on meidän perheessä vähän kuin vuoden toinen joulu.

Sitä aletaan fiilistelemään hyvissä ajoin ja sen suunnittelemiseen saa kulumaan aikaa hetken jos toisenkin. Pääsiäinen ei ole samalla lailla kulutusjuhlan riemua kuin joulu, mutta meillä juhlistetaan pääsiäistä kiirastorstaista toiseen pääsiäispäivään asti hyvällä ruoalla ja juomalla, leipomalla ja valmistamalla pääsiäiseen kuuluvia herkkuja sekä nauttimalla yhdessäolosta perheen ja sukulaisten kanssa ystäviä ja hauskanpitoa unohtamatta.

_MG_9692_2.jpg

Ihan samanlaista koristemäärää ei pääsiäiseemme kuulu kuten jouluna, mutta rairuohot kylvetään joka vuosi. Lisäksi erilaisia kevät- ja sipulikukkia on kotona ja aina sieltä löytyy myös pajunkissoja ja jotain pääsiäismunakoristeita. Itse tehtyjä tottakai. Näitä aletaan miettimään hyvissä ajoin, jotta ne saa ajoissa esille fiilistelyä varten. Kovin runsasta ei koristelu ole, mutta jo pienillä jutuilla saa haluttua tunnelmaa kotiin. Pääsiäinen on ehdottomasti joulun tavoin aikaa jolloin levätään, ladataan akkuja ja vietetään aikaa tärkeimpien kanssa.

Meillä tuohon kaikkeen yhdistyy myös tietysti kulinaristiset nautinnot. Miten sopivasti tämä kesäkunto-projekti ajoitettiinkaan, sillä se päättyy palmusunnuntaina. Ihan täydellinen ajoitus, sillä pääsiäistä en olisi suostunut kituuttamaan ilman siihen kuuluvia herkkuja. Makeaan herkkupuoleen meillä kuuluu aina pasha. Sen teen itse ja se on tyttären suurinta herkkua. Koska pääsiäiseen kuuluu myöskin mielestäni suklaa, teen useimmiten jonkun suklaisen kakun pääsiäisherkuksi. Tänä vuonna kokeilen uutta reseptiä, johon törmäsin dieetin ekalla viikolla. Uskokaa tai älkää, mutta se über-suklainen kakku on siitä hetkestä lähtien pyörinyt mielessäni joka päivä! Ei ole helppoa ollut tällä dieetillä, kun verkkokalvoille on palanut kuva sulasta suklaasta ja upottavan pehmeästä kakkutaikinasta! Leivon usein vielä jonkun muunkin herkun pyhien ajaksi ja tänä vuonna ajattelin sen olevan joku kuivakakku pienellä twistillä. Tykkään valtavasti kuivakakuista ja joku sitruunainen herkku maustetulla kuorrutuksella voisi toimia hyvin.

Suolaiselta puolelta pääsiäiseemme kuuluu aina jokin kanaruoka – tämä on jäänyt ihan lapsuudestani perinteeksi, sillä mummini valmisti aina pääsiäisenä kanaruokaa isossa savipadassa. Me vietimme jo silloin pääsiäistä aina suvun kesken. Miehen myötä pääsiäisen menuun on tullut mukaan karitsa. Sen kanssa ihan lyömätön yhdistelmä on kermaiset valkosipuliperunat. Tänä vuonna voisi vielä tehdä lisäksi jonkun aivan ihanan kastikkeen kyytipojaksi!

_MG_9702.jpg

Me kestitämme vieraita koko pääsiäisen ajan. Porukka vaihtuu ruokapöydän ympärillä, mutta lankalauantain ilta on aina pyhitetty ystäville, hauskanpidolle ja tanssimiselle! Olemme viimeiset 10 vuotta ainakin käyneet salsa-festareilla, jotka järjestetään täällä Helsingissä. Salsahan oli aika iso osa elämääni vielä 2010 voitettuani silloisen parini kanssa SM-kultaa. Tätä nykyä salsa on enää satunnainen ilo ja käymme tanssimassa joitain kertoja vuodessa. Kuitenkaan salsa-festareita emme ole missanneet ikinä! Eikä tänäkään vuonna tule poikkeusta siihen. Lauantaina suuntaamme kohti hyvää ravintolaa, jossa nautimme ensin illallisen ystävien kanssa ja siitä sitten romminhuuruisiin tansseihin laittamaan korkkareilla koreasti!

Odotan joka vuosi pääsiäistä melkein yhtä paljon kuin joulua. Pääsiäinen on jollain tapaa rennompi juhla kuin joulu, vaikka meidän perheessä sekin vietetään löysin rantein turhia pingottamatta. Joulu on kuitenkin ihan toisella tapaa koko vuoden kruunu ja siihen ladataan joka tavalla enemmän panoksia ja odotuksia. Siinä missä joulu on rauhoittumisen aikaa ja vähän sellainen arvokas ja lämminhenkinen juhla, tuo pääsiäinen kevään ja auringon ja kaikenlaisen ilonpidon tullessaan. Jos joulu tuo valoa keskelle pimeintä vuodenaikaa, on pääsiäinen vähän kuin se valo itse.   

_MG_9700.jpg

Koska itse rakastan juhlia – isoja tai pieniä – niiden suunnittelua ja järjestelyä, erilaisia illanistujaisia ja kaiken maailman koristeluiden, teemojen, kattausten ja ruokalistojen suunnittelua ja ennen kaikkea toteuttamista, olen aika hyvä paisuttamaan kaikkea juhlimisen arvoista ja viemään sen vähän kuin nextille levelille! En tiedä miten muutoin ihmisen arki eroaisi kaikista niistä juhlanarvoisista hetkistä, jos ei sitä juhlaa ihan oikeasti sitten rakentaisi kunnolla. Palkitsevinta juhlien järjestämisessä on nähdä muiden viihtyminen. Onhan juhlat aina juhlat. Sitä paitsi, en kyllä keksi ketään, joka ei pitäisi juhlista…!

Tänä vuonna meidän pääsiäinen ei revittele raikkailla keväisillä väreillä, eikä myöskään viime vuosien tapaan mustavalkoisilla koristeilla. Tänä vuonna haluan pehmeämpää, luonnonmukaisempaa lookkia ja pääsiäisen kattausta virittelin jo vähän kuvissa näkyvien juttujen ympärille. Vinkkivitonen muuten tulossa pikapuoliin näissäkin kuvissa nähtyihin koristeisiin…

Varaslähtö Uuteen Vuoteen

Me juhlimme tänä vuonna Uuden Vuoden päivää aiemmin. Olemme saaneet kutsun massiivisiin 40-vuotisjuhliin, joita viettää kaksi kaveriamme. Nämä ovat todennäköisesti hienoimmat ja ökyimmät bileet, joihin koskaan menen!

Bileitä varten on varattu yksi Helsingin ykkösravintoloista pelkkään yksityiskäyttöön, sinne ei ulkopuolisia tule koko illan aikana. Vieraita bileisiin on tulossa 350-400 henkeä ja lavalle kiipeää illan aikana eturivin artisteja! Kutsuvieraiden joukossa on silmäätekeviä tyyppejä, julkkiksia ja ehkä jopa maailmallakin tunnettuja henkilöitä. Voi pojat!!

_MG_1537.jpg

Olen melkoisen fiiliksissä näihin bileisiin menemisestä! Onneksi pienen (luonnollisesti!) asukriisin jälkeen vaatekaapista löytyi kiva asu. Lähden kokomustassa asussa jota piristää nämä syksyllä hankitut korkkarit.

_MG_1534.jpg

Koruiksi laitan kultaa – Michael Korsin kellon ja rannekorun. Korviin laitan pitkät, kultaisilla ketjuilla ja mustilla kivillä varustetut korvikset.

Hiuksiin lisään vähän pituutta lisäkkeillä ja ne kiharran isoille kiharoille ja sitaisen sivuponnarille. Mitään liian laitettua kampausta en halua ja tuollainen sivuponnari on trendikäs. Katsotaan jos saan otettua myös tänne blogiin pari kuvaa asustani. Sitten enää pikkulaukku mukaan ja varuiksi ballerinat, jos jossain kohtaa täytyy hypätä noista liki 10 sentin koroista matalampiin. Todennäköisesti tanssin jalkani rakoille ja päkiät turvoksiin jo ekan tunnin aikana!

_MG_1539.jpg

_MG_1541.jpg

Me lähdemmekin tästä etkoille kaupunkiin, jossa treffataan ystäviä. Sitten suunnataan bileisiin, ou jee!!!

Hauskaa perjantai-iltaa kaikille! Katsotaan selviänkö tänne blogin puolelle vielä huomenna toivottelemaan Uudet Vuodet, vai viekö tämä ilta mehut seuraavaltakin päivältä…! 😉

Meidän joulu

Joulunpyhät on nyt juhlittu. Meillä oli oikein leppoisa ja iloinen joulu. Tätä aiemmin en oikein ole blogin ääreen päässyt, päivät ovat soljuneet mukavasti välipäivien tunnelmissa lomaillen, vähän joulun jälkimainingeissa.

IMG_1281.jpg

Aatto vietettiin kotona. Jouluaattoaamu alkoi saunalla ja telkkarista tulleen Joulupukin Kuumalla Linjalla. Keittelin puurot ja käytiin hautausmaalla. Siellä oli aivan kamala tuuli ja sade ja hyvä, jos saatiin kynttilät sytytettyä! Kyllä kelpasi kuuma glögi, kun päästiin takaisin kotiin. Pikkuhiljaa koti täyttyi sukulaisista ja iltapäivällä käytiinkin ruokapöytään.

IMG_1372.jpg

IMG_1382.jpg

IMG_1383.jpg

IMG_1376.jpg

Lahjat jaamme aina ruoan jälkeen. Olinkin ollut tänä vuonna tosi kiltti!

Paketeista paljastui kaikkea ihanaa, kuten uudet salihanskat rikkinäisten tilalle, toivomani leivontakirja, keittiöpyyhkeitä, suklaata ja kakkuvati. Kakkuvateja tuli itse asiassa kaksi! Toisistaan tietämättä kaksi henkilöä oli sen hankkinut, mutta onneksi toisen sai palauttaa ja nyt minulla onkin lahjakortti ja voin rauhassa miettiä mitä sillä itselleen ostaisi joululahjaksi jälkikäteen. Muutama kirjakin paketeista tuli, ihania pörrösukkia sekä hopeiset kakkulapiot.

IMG_1414.jpg

Lahjojen jälkeen nautittiin vielä jälkiruoka ja sitten loppuaattoilta kului vain jutustellessa.

Joulupäivänä menimme syömään äitini luokse. Siellä oli pöytä katettu kauniisti ja kyllä se jouluruokakin vielä maistui. Taisi kuitenkin olla aaton mässäilystä vatsa vielä täysi, sillä tuntui, että täyttyi jo ekasta haarukasta! Äidin luona on niin jouluista, vai mitä sanotte tästä tunnelmasta…?

20161225_163410_2.jpg

20161225_162719_2.jpg

20161218_173621_2.jpg

Joulunpyhät on meillä yhtä juhlaa, sillä Tapaninpäivänä on vielä minun synttärit. Ilta alkoi maljannostolla ja sen jälkeen kokoonnuimme vielä kerran joulupöytään syömään kaikki jouluruoat pois.

IMG_1493.jpg

IMG_1497.jpg

Jos ei jouluaattona tuo vaarini, kohta 110-vuotias kynttelikkö ole pöydässä, niin viimeistään toisena joulupäivänä. Se kruunaa kyllä koko pöydän!

_MG_1448.jpg

_MG_1475.jpg

Nyt on jouluruoat nautittu tältä vuodelta. Eilen me leivottiinkin jo pizzataikinat ja tehtiin herkulliset pizzat iltaruoaksi! Yllättävän vähän joutui pistämään jouluruokaa bioskaan, lähinnä jotain pikkusillejä tms. joiden syöminen olisi jo arveluttanut. Kinkkukin nakerrettiin liki luuhun asti!

Pari päivää tässä ollaan vaan möllötetty joulun jälkimainingeissa ja katseltu leffoja. Tämä viikko meneekin ihanasti vielä lomaillessa!

Toivottavasti teillä oli ihana joulu!

Aaton kattaus ja jouluntoivotus

Rakkaat lukijani,

on tullut aika hiljentyä joulun viettoon, sulkea koneet, puhelimet ja muut ja keskittyä siihen kaikista tärkeimpään – yhdessäoloon perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Vilautan sitä ennen teille vielä meidän tämänvuotisen kattauksen aattoiltaa varten.

_MG_1336.jpg

_MG_1311.jpg

_MG_1307.jpg

Harmaan pöytäliinan kaverina on valkoinen, lumihiutaleilla koristeltu kaitaliina. Yhdessä valkoisten astioiden kanssa kattauksesta tulee raikas, kristallisten kynttilänjalkojen -ja lasien kanssa juhlallinen. Pitkät kynttilät kruunaavat pöydän. Kangasservietit laitoin rullalle ja koristeeksi hopeisen serviettirinkulan, jotka ovat mielestäni kyllä todella kauniit.

Pöydän ylle tein havukranssin, jonka ympärille kiepautin valot. Se näyttää tosi tunnelmalliselta, eikä pääse näissä kuvissa oikeuksiinsa. Siitä tulee myös ihana jouluntuoksu havujen myötä! Kranssi näyttäisi olevan aika ylhäällä, mutta pöydän ääressä istuessa se on juuri passelissa korkeudessa, eikä pääse pitkät kynttilätkään sitä lieskoillaan nuolemaan.

_MG_1323.jpg

_MG_1334.jpg

Meillä nautitaan kalapöytä ensin, lautasia ja aterimia on siksi aina tuplat. Tuollainen tupla-astioilla kattaminen tuo muutenkin pöytään vähän näyttävyyttä ja kerroksellisuutta.

Itse kala-allergikkona syön muuta muiden nauttiessa graavilohta, mätiä, savukalaa ja jotain pikkukaloja. Omalle lautaselle eksyy täytettyjä kananmunia, pororieskarullia, leipäjuustoa ja muuta sellaista. Kun kalapöydästä ollaan selvitty pienen tauon kera, on aika nostaa joulun kunkku pöytään – kinkku. Paistoin sen tänään aamuviideltä. Heräsin miehen töihinlähdön ääniin ja työnsin kinkun uuniin ja painuin vielä pehkuihin pariksi tuntia. Kinkun kanssa meillä nautitaan vielä uunissa hetken muhiva porkkanalaatikko, mummin puolelta perinteenä tuleva italiansalaatti sekä uutuutena tänä vuonna Jamie Oliverin roasted potatoes.

_MG_1351.jpg

Aatonaatto alkaa kääntyä kohti iltaa. Minä tartun vielä imurinvarteen ja sitten se on siinä! Nostan jalat pöydälle, juon lasin kylmää valkoviiniä ja henkäisen joululoman kunniaksi. Aattoaamuna käydään joulusaunassa, katsotaan Joulupukin kuumaa linjaa ja sitten nautitaan keittämäni riisipuuro. Aamupalan jälkeen viemme isälleni ja vaarilleni kynttilät haudoille. Ei tämä toinen joulu ilman isää tunnu yhtään sen helpommalta, mutta yritän nauttia kaikista niistä, jotka vielä pöydän ääressä on. Kieltämättä vähän haikealta kuitenkin tuntuu…

Hautausmaan jälkeen haemme muun porukan meille ja kun mieskin vihdoin pääsee puolen päivän jälkeen töistä joulun viettoon, se joulu tosiaankin voi vihdoin alkaa!

_MG_1313.jpg

Minä julistan kohta jokavuotisen joulurauhan perheeseemme – ei enää kiirettä, ei juoksua, ei stressiä. Ei pahantuulisuutta, ei kiukuttelua, ei hermoilua turhasta. Ainoastaan hyvää mieltä, naurua ja rentoa oleilua täysin kiireettä.

Tämän alla olevan kuvan myötä toivotan kaikille teille hyvää ja rauhallista joulua. <3

_MG_1180.jpg