Jakkara jokaiseen kotiin – Pentti

Vähän ennen joulua kotimme sai uuden asukin – Pentin. Jos sinä ihastut ajatukseen omasta Pentistä, nyt kannattaa lukea silmä kovana!

Kun kuulin mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä* kotimaisen käsityöyrityksen Penttistoren kanssa, olin melkoisen onnellinen. Olin pitkään kaivannut pientä jakkaraa ja nyt meille tuli kolmijalkainen, käsintehty jakkara monipuoliseen käyttöön. Minä valitsin neljästä eri kokovaihtoehdosta pienimmän, Mini-Pentin. Se on syliinkin sopiva.

_MG_1697.jpg

Baarijakkaraksi saarekkeen ympärille sopivin on Pitkä-Pentti (korkeus 65 cm). Väli-Pentti (k. 46cm) toimii normi tuolin korkuisena vaikka ruokapöydän ääressä tai eteisessä, kun taas Pikku-Pentti (k. 36 cm) sopii vaikka saunajakkaraksi tai takan sytytykseen. Meidänkin kotiin valikoitunut Mini-Pentti on taas oiva lapsille, matalalla 26 sentin korkeudellaan.

Itse halusin tuon kaikista matalimman mallin nostamaan kukat tai lyhdyt lattialta, se toimii tosi kätevästi juuri sellaiseenkin. On sitä keretty jo käyttämään vara-istuimena peli-illan aikana tai pienenä portaana kaivaessani yläkaapista tavaraa. Mini-Pentti palvelee myös täydellisesti pienenä laskutasona sohvan vierellä. Sille voi myös laskea väsyneet jalkansa kuin rahille.

_MG_1651.jpg

_MG_1618.jpg

_MG_1607.jpg

Penttien takana toimii Mikko Mäkipää. Ensimmäinen Pentti-jakkara syntyi vuonna 2013 juuri valmistuneeseen saunaan ja sen suunnitteli Mikon isän serkku, Pentti Mäkipää, joka opetti Mikolle jakkaroiden valmistusprosessin. Myöhemmin sitä hiottiin lisää ja Nummelalaisen puusepän, Ramin tullessa mukaan, sai jakkara nykyisen keveämmän ilmeensä.

Jälki jakkarassa on ihailtavan kaunista. Täysin ruuvittomana se on vielä hitusen enemmän esteetikon silmää hivelevä. Puussa näkyy kädenjälki ja ihailin sitä itse pitkään jakkarassani.

_MG_1627.jpg

_MG_1634.jpg

Mikko sanoo, että puun työstäminen on terapeuttista, mutta vaatii myös nöyryyttä  – pienikin keskittymisen herpaantuminen ja tuntien työ voi valua hukkaan. Jakkaroissa käytetty puu, tervaleppä tai haapa käytetään oksineen päivineen, sillä oksatkin ovat osa elämää. Ylijäämästä valmistetaan seinäkoukkuja, sillä tuotantoprosessissa ajatellaan myös ekologisuutta.

Jakkaroiden tärkeydestä tekijöilleen kertoo sekin, että tapana on edelleen toimittaa jakkarat henkilökohtaisesti perille. Pentti on kauniilla ulkomuodollaan ja kätevyydellään lunastanut paikkansa ainakin meidän kodissa. Mikko kertookin, että Pentti hankitaan loppuelämäksi ja toivoo, että joskus vielä joku perii oman Penttinsä. Kaunis ajatus.

_MG_1625.jpg

Nyt olenkin todella innoissani saadessani kertoa, että saan arpoa teidän lukijoitten kesken yhden vapaavalintaisen jakkaran! Voittaja saa siis itse valita jakkaran koon neljästä aiemmin mainitusta koosta ja värin, jonka rajana on melkein vain taivas. Lisämateriaalia Penteistä voit käydä kurkkaamassa Penttistoren Facebook-sivuilta.

Osallistut jakkara-arvontaan jättämällä tähän postaukseen kommentin erottuvalla nimimerkillä, jossa ilmoitat toivomasi Pentin koon ja värin. Arvonta on käynnissä aina sunnuntai-iltaan 15.1. klo 23:59 asti

EDIT!! ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!!

*yhteistyössä Penttistore

 

Keittiön tunnelmia

Kesämäinen ilme alkaa karsiintumaan myös keittiöstä. Vähän suretti pyyhkiä liitutaulusta Summer -teksti pois. Ei kuitenkaan tehnyt mieli sitä syksyä siihen tilalle kirjoittaa. Sen sijaan viikon ruokalista tuntui paremmalta.

k%C3%B6%C3%B6kki%203.jpg

Nostin ensimmäisen yrtin jo sisälle, vaikka olisihan tuo rosmariini kesäkeittiössäkin vielä hyvin elellyt. Vietämme kuitenkin huomattavasti paljon enemmän aikaa taas kotona sisällä kuin takapihan terassilla, niin jää yrtitkin vähän huonolle hoidolle siellä. Sitä paitsi rosmariini tuoksuu niin hyvältä, mielelläänhän sitä keittiössäkin tuoksuttelee.

k%C3%B6%C3%B6kki.jpg

Olen muuten jo vuoden päivät haaveillut jatkettavasta keittiönpöydästä. Pöytä saisi normaalisti olla neljän hengen kokoinen ja jatkopalalla siitä saisi 6:lle sopivan. Joku puinen, elämää nähnyt pöytä voisi olla ihana. Sellainen, joka pitäisi vaikka itse maalata valkoiseksi.

Tuoleista sen sijaan en luovu. Nuo valkoisethan ovat kotoisin isovanhempieni Kalliossa 50-luvulla sijainneesta kodista. Ne olivat ”varatuoleja” isosta ruokahuoneen kalustosta. Kunnostin ne poistamalla kamalan ja ruskean, pahasti lohkeilleen lakkakerroksen ja maalasin ne valkoisiksi. Samalla verhoilin istuintyynyt vihreästä kauhtuneesta sametista tyylikkääseen mustaan. Mustat tuolikaunottaret ovat taas Tori.fi -löytöni. Tykkään tosi paljon eriparituoleistani.

k%C3%B6%C3%B6kki%202.jpg

Vaikka pöytää olenkin haikallut pitkään, aika sen hankkimiseen ei ole nyt. Nyt keräillään taas matkabudjettia kasaan, ja siitä kertoilen teille huomenna enemmän!

Kivaa uuden viikon alkua kaikille!

2016 Sisustusprojektit

Tälle vuodelle olen kaavaillut muutamaa eri projektia kodin kunnostus- ja sisustuspuolella. Kunhan edessä siintävästä matkasta ollaan selvitty, voisikin ottaa ensimmäisen kohteen käsittelyyn; keittiön.

Teimme keittiöön mini faceliftin pari vuotta sitten uusimalla lieden, vaihtamalla tasot ja rappaamalla välitilan. Kuitenkin toinen välitilan seinä juurikin sen lieden takaa jäi laatoille. Olisi pitänyt tehdä tuokin seinänpätkä samalla, mutta korjattakoon asia nyt. Olen myös miettinyt keittiön kaapinovien väriä. Tähän asti vaaleanharmaa väri on miellyttänyt kovasti, mutta kyllähän valkoinen toisi ihanaa raikastusta! Samalla vetimet voisi uusia, niistäkin on jo visio. Jos olisi mahdollista, minähän kiskoisin yläkaapit samantien veks, mutta valitettavasti kaappien antama tila on enemmän tarpeen näin pienessä köökissä, kuin kauniit avohyllyt.

Uusia keittiökuvia en näillä päivänvaloilla ole saanut napsittua, joten muistellaan näiden kuvien kautta keittiön lisäksi loppukesää ja ihanaa valoa…

keitti%C3%B6%201.jpg

Toinen projekti on ehdotomasti tuulikaappi. Sitä tilaa ei ole tässä blogissa esitelty kertaakaan. Eikä esitellä, ennen kuin kaatopaikka saa freshimmän ilmeen. En vain tiedä miten n. yhden neliön tilaan sullotaan kolmen kenkäfriikin kengät, kun nytkin mielestäni tila on jo käytetty ihan maksimaalisesti hyödykseen. Tätä ei voi ottaa ekaksi projektiksi tänä vuonna, sillä tämä pähkinä tarvitsee aikaa tullakseen ensin ratkaistuksi ja sitten vasta sisustetuksi. Onneksi idea tämän tilan uusimiseen tuli mieheltä itseltään…:)

keitti%C3%B6%202.jpg

Yläkerran lattiat ovat myöskin to do -listallani hyvin korkealla. 1,5 vuotta sitten tehty alakerran remppa vei kaikki remonttihalut (mieheltä), eikä lattianvaihtoprojektiin ole ollut intoa. Kesään mennessä lattiat on kuitenkin tarkoitus vihdoin yläkerrastakin uusia. Homma on vaan aika isotöinen ja vaatii ihan kamalaa justeeraamista kalusteiden kanssa. Katsotaan missä välissä kevään kuluessa tämä saadaan tehtyä.

Remppapuoli alkaakin olemaan jotakuinkin tässä, mutta pari kalustehaavetta sen sijaan löytyy. En kyllä tiedä miten nämä haaveet perustelisi miehelle, nykyisissä kun ei ole varsinaisesti muuta vikaa, kuin mitoitus ja materiaali. Kyse on olkkarin sohvapöydästä ja keittiön ruokapöydästä. Haluaisin vaihtaa molemmat korkeakiiltovalkoiset kalusteet valkoisiin ja mattapintaisiin puukalusteisiin. Keittiön pöytä voisi olla lankkumainen, elämää nähnyt ja ehdottomasti vähän leveämpi kuin nykyinen pöytä. Plussaa olisi jatkettavuus. Arkioloissa kuuden hengen pöytä kolmihenkiselle perheelle on liian suuri, niinpä pöytä voisi olla normikoossaan neljälle ja jatkettuna sitten kuudelle. Näin keittiöönkin jäisi aavistus enemmän tilaa arkieloon. Nykyistä pöytäähän olen kuuden hengen vakiomitassaan käyttänyt vain neljällä tuolilla. Kaksi varatuolia majailee muualla.

keitti%C3%B6%203.jpg

Haaveissani myös sohvapöytä saisi lähtöpassit juurikin materiaalinsa (korkeakiiltovalkoinen mdf-levy kromisilla jaloilla) vuoksi. Nuo materiaalit eivät vain enää istu kotiimme. Lisäksi muoto olisi kiva päivittää suorakaiteesta pyöreään. Se toisi kivaa pehmeää linjaa muutoin melko kulmikkaan oloiseen olkkariin.

Tässähän näitä haaveita taas olisi roppakaupalla…! Onneksi unelmointi on ilmaista. 🙂

 

Tuunaa uudesta vanha

Haaveilen asuvani puisessa vanhassa talossa, jossa on narisevat lautalattiat ja ikuinen remontintarve. Haaveilen, että talo sijaisee Helsingissä, mieluiten lähiössä keskellä palveluita. Ai miten niin mahdoton yhtälö? Puutalon sijaan asutamme uudistuotannon rivitaloasuntoa. Melko kaukana siis narisevista lautalattioista, mutta onneksi remontin aiheita ja pieniä tuunauksia voi keksiä talon iästä huolimatta.

Haaveilen myös lasiverannasta. Sellaisesta vähän kylmästä tilasta, jossa on vanhoja kalusteita ja paljon lämpimiä taljoja ja lyhtyjä. Halusin sellaisen vanhan puisen, elämää nähneen penkin eteiseemme, joka sekin on kaukana lasiverannasta, mutta johon halusin jotain vanhaa juurikin penkin muodossa. Miten uskomatonta, että niistä pyydetään netin myyntipalstoilla kolminumeroisia lukuja! Joku muukin on tajunnut ihmisten haluavan vanhoja penkkejä. Jotain muuta oli siis keksittävä ja koska pidän myös tuunaamisesta, mikä parempaa, kuin tehdä itse!

IMG_3267.jpg

IMG_3266.jpg

Ostin Prismasta tavallisen kamalan, susiruman, mäntyisen saunapenkin huimaan 23,90 hintaan ajatuksenani tuunata siitä vanha ja kulahtanut. Kokosin penkin, vein sen ulos terassille ja näytin sille vähän sahaa ja vasaraa.

Pahoinpitelin penkkiparan sellaiseksi, kuin se olisi voinut ajansaatossa mennä; kolhuja, klommoja, naarmuja ja rispaantuneita reunoja. Ihan pieni ohokin pääsi suusta, kun penkistä lohkesikin vähän isompi pala. No, ei se haitannut, vanhoista penkeistähän on lohjennut paloja. Mies katseli touhuani ikkunasta ja pyöritteli päätään. Hän se vain ei ikinä totu näihin päähänpistoihin ja kysyi voiko olla avuksi heittämällä penkin vaikka katuun pari kertaa. Just.

IMG_3268.jpg

IMG_3269.jpg

Itselläni oli ihan selkeä visio valmiista ja kun olin mielestäni runnellut penkkiä tarpeeksi, otin palan hiomapaperia ja hioin karuimmat jäljet vähän sileämmiksi, ettei ihan tikkuja tarttuisi vaatteisiin ja ihoon.

IMG_3270.jpg

En tähän hätään kerennyt hankkimaan mitään puuvahoja tai kalustemaaleja, sillä inspis kun iskee, homma on tehtävä välittömästi. Kellarista noudettu seinämaali saisi ajaa asian.

Halusin pinnasta sellaisen hieman läpikuultavan, joten blandasin maalia vedellä niin, että siitä tuli ihan ohutta litkua. Melko ärsyttävää koostumukseltaan varsinaiseen maalaustyöhön, kun sitä tippui pensselistä muuallekin, kuin penkille, mutta toimi, kuten olin ajatellut. Vetelin maalikerroksia useamman kerran ja litkun nopea kuivuminen mahdollisti uuden kerroksen aloittamisen, kun edellisen oli saanut valmiiksi.

IMG_3276.jpg

IMG_3277.jpg

Vanhennusprokkis onnistui mielestäni ihan täydellisesti! Pinnasta tuli kuin tulikin sen näköinen, kuin olisin pelastanut penkki-raasun jostain vanhasta ladosta. Maalikerrosten kuivuttua näytin penkille vielä hiomapaperia kevyesti ja hioin maalipintaa paikka paikoin rikki. Vanhoissa penkeissä kun on maalitkin vähän lohkeilleet.

Paras palkinto työstäni tuli, kun kaveri tuli meillä käymään ja heti ekaksi kysyi, mistä sä olet ton vanhan raadon löytänyt? 🙂

IMG_3279.jpg

IMG_3289.jpg

IMG_3292.jpg

Penkin lopullisen ilmeen ja sijoituspaikan näette piakkoin!

Eteisen refreshaus saadaan päätökseen toivottavasti tänään illalla, kun peililiukuovet saapuvat viimein. Enää toivotaan, että pelkkien nettikuvien ja omien mittauksien perusteella tilatut ovet livenä niitä näkemättä ovat kaikin puolin hyvät!

No, mitä pidätte? Oliko onnistunut tuunaus?

Sisustusprojekti: huonekalut

Nyt päästään uuden postaussarjani ekaan osaan, jonka aiheena on huonekalut. Kerrattakoon vielä, että kyseessä on siis äitini uusi asunto, johon hankitaan kokonaan uusi kalustus.

Ihan ensimmäiseksi totesimme äitini muuttavan n. puolet pienempään asuntoon ja kaikki olemassa olevat kalusteet ovat mitoitettu suurempaan kotiin; 2 isoa sohvaa raheineen, melkein 3-metrinen tv-taso, 6 hengen ruokapöytä, leveä parivuode, ihan vain muutamia mainitakseni. Oli selvää, että noista mikään ei olisi mittasuhteiltaan sopiva tai edes järkevä uuteen kotiin. Koska olimme mitanneet uuden asunnon lattiasta kattoon ja olin piirtänyt 3D -mallinnoksen, oli helppo lähteä suunnittelemaan minkä kokoisia kalusteita olisi järkevä hankkia ja minkä kokoinen mahtuisi mihinkin, asunnon luontainen huonejärjestys huomioiden.

Lähdimme liikkeelle ihan ensimmäiseksi sohvasta. 🙂 Sitä valitessa piti pitää mielessä muutama tärkeä kriteeri; harmaa väri, kangasverhoilu, mahdollisuus muuntaa sohva vuoteeksi sekä plussaa olisi vielä sohvan alta löytyvä säilytystila. Näihin kriteereihin ei montaa mahtunut, mutta muutama vaihtoehto kuitenkin, joista lähdimme valintaa tekemään. Seuraava pehmoinen ostos listalla oli tietenkin sänky. Sänky oli järkevää vaihtaa pienempään ja koska sängyssä vietetään aika paljon aikaa, sen laadusta on turha tinkiä. Kyseinen kaluste onkin jo hankittu syksyn hurjista alennusmyynneistä, josta sängyn sai 60% edullisemmin! Myöskään käyttömukavuudesta ei haluttu tinkiä ja niinpä sängyksi valikoitui korkea jenkkisänky. Päätyä sänkyyn ei tule, vaan se muutetaan ”sohvamaisemmaksi” runsaalla määrällä sisustustyynyjä. Tässä  vähän kuvakollaasia saman kaltaisista tuotteista, joita toivelistalla oli.

huonekalut%201.jpg

Ruokapöydän vaatimuksia oli lähinnä koko (siinä pitäisi mahtua ruokailemaan 4 ihmistä, hätätilanteessa jopa 6), musta väri sekä siro ulkomuoto. Ruokatuolit löytyi ennestään ja niiden melko moderni ulkonäkö kromisine jalkoineen haluttiin yhdistää ihan toisenlaiseen materiaaliin. Niinpä listalle valittiin puisia pöytiä kahden eri tyylin yhdistämiseksi.

Sohvapöydäksi taas etsittiin sarjapöytää. Se todettiin kaikista kätevimmäksi pienehköön tilaan. Ne saisi liki päällekkäin tilan säästämiseksi tai tarpeen tullen erikseen lisälaskutilan saamiseksi. Tässä taas muutamia hyviä vaihtoehtoja kollaasin muodossa.

huonekalut%202.jpg

Makuuhuoneen puolella huomattiin tarve lisätilalle ja oiva ratkaisu tähän on lipasto, joka toimittaa samalla myös yöpöydän virkaa. Tärkeä ostos on niin ikään myös tv-taso, jonka ulkomuodon tulee olla mahdollisimman virtaviivainen ja yksinkertainen, eikä siihen haluta ylimääräisiä lokeroita, joista näkyisi mitään tavaraa. Kaapinovien sijaan toiveena on laatikot.

Näistä edellytyksistä alettiin rakentamaan kodin huonekalukokonaisuutta ja tähän mennessä kaikki mieluisat kalusteet ovat löytyneet ja ovat jo hankittuinakin. Mitä kotiin sitten lopulta valikoitui – se selviää myöhemmin! On ollut kiva tehdä vertailuja ja selata kymmeniä verkkokauppoja ja olemme toki ravanneet aika monta huonekalukauppaakin läpi. Koska kerralla tehdään iso määrä hankintoja, on hintojen kanssa oltava tarkka. Olemme käyttäneet myös paljon aikaa hinta -ja laatuvertailuun ja kalusteiden tulee luonnollisesti kestää aikaa sekä katsetta.

Seuraavaksi mietitäänkin sitten valaistuspuolta!

 

Kuvat lainattu, kollaasin 1 kuvat täältä, täältä ja täältä, kollaasin 2 kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä.

Tuolirakkautta – Tolix

Mikä noissa viehättää? Rautaiset, vähän vanhanaikaisen näköiset tuolit kylmällä materiaalillaan. Niin industriaaliset. Jotenkin kovat.

Ja voi vitsi, miten paljon haluaisin nuo tuolit keittiöön! En ole oikein varma väristä, varmaan sekottaisin paria eri väriä keskenään. Rosteria ainakin. Himo ei laannu ainakaan näitä upeita kuvia katsellessa. Katsokaa nyt tekin!

tolix%201.jpg

Tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa on muutenkin kaikki paikallaan; massiivipuupöytä, liitutaulu, rouhea tiiliseinä, industriaaliset valaisimet… Vähän yrttejä ja pippurimylly, pellavaiset kangasservietit. Aika täydellinen stailaus. Oikeanpuoleinen on taas vähän kliinimpi ja fiinimpi lasivalaisimineen, mutta tuolit toimii täydellisesti tyylinsä mukaisesti molemmissa teollisen näköisissä ympäristöissä.

TOLIX%202.jpg

Massiivipuu ja metallituoli tekevät muuten todella toimivan kokonaisuuden yhdessä! Ja ai että! Entäpä nämä mattamustat Tolixit – olisivat kyllä aika herkut!

Ehkäpä joku päivä tästäkin sisustusunelmasta tulee totta…

 

Kuvat Pinterest -kansiostani ”Dining”. Alkuperäiset lähteet täällä, täällä, täällä ja täällä.

Kenkäkaapin tuunaus

Eteisen kenkäkaappi on ikuisuuden vanha. Ostettu Ikeasta joskus vuonna miekka ja kivi ja maalattu jo kertaalleen alkuperäisestä petsinvärisestä valkoiseksi.

Tahdoin kaapista mustan siitäkin huolimatta tai ehkä juuri sen takia, että ainoat mustat kalusteet kotonamme ovat keittiön kaksi pinnatuolia. Kaappi sijaitsee niiden kanssa samassa avotilassa.

kaappi%201.jpg

Minusta siitä tuli ihan törkeän hyvä! Kannatti ehdottomasti maalata se mustaksi!

Poistin kaapin päältä aurinkopeilin, joka on jo edesmenneiden isovanhempieni kotoa. Siihen liittyy paljon muistoja, mutta se ei ihan ole ollut paikallaan tuossa kaapin päällä. Etsin sille vielä jonkun sopivamman paikan myöhemmin. (Ja ehkä myös suhautan sen sprayllä eriväriseksi. Peili on alunperin ollut kullanvärinen, joka sekään ei sovi kotiimme.) Peilin tilalle laitoin kehyksiin vanhan viskimainoksen, jonka ostin helmikuussa Lontoosta, Notting Hillistä.

kaappi%202.jpg

Maalina käytin Empiren kalustemaalia puolihimmeänä mustana. Alkydimaali on hyytelömäistä ja sitä ei tarvitse sekoittaa, sen kun pensseli purkkiin ja sutimaan. Tuon koostumuksensa ansiosta maali on todella helppo levittää. Ei aiheuta juurikaan valumia ja pinnasta tulee kauniin tasainen. Juuri levitettäessä se näyttää kiiltävältä, mutta muuttuu kuivuessaan puolihimmeäksi.

IMG_1899.jpg

Eteis/keittiöakselille on tulossa muitakin muutoksia. Jotain, mitä mietin jo viime kesän rempan yhteydessä, että pitäisikö tehdä, mutta jäi tekemättä kun en ollut varma. Nyt olen. Katsotaan missä kohtaa se homma etenee!

Mitä pidätte kaapin uudesta ilmeestä? 🙂

Uusia kulmia

Omaa huushollia tulee kyllä usein kuvattua aina samoista kulmista. Se kai kertoo vähän omista mieltymyksistäkin. Yritin löytää näihin kuviin sellaisia vähemmän nähtyjä kuvakulmia, vaikka samat mööpelithän niissäkin on. Vanha liinavaatekaappi on varmasti kuvatuin huonekaluni. Kesällä on ihana pitää pihanovea auki koko ajan, tuntuu, että olkkari jatkuu ovesta vielä vähän pidemmälle. Varsinkin nyt, kun olemme panostaneet terassiin ja sen sisustamiseen ihan uudella tavalla.

IMG_1657.jpg

Kun teimme ison remontin vuosi sitten kesällä, tuo sähkötakka oli yksi suurista sisustushaaveistani.

IMG_1648.jpg

Tuo lampaantalja takan edestä pitäisi varmaan jo ottaa pois kesän ajaksi, mutta en taida raaskia. Se on meidän koiravanhuksen lempipaikka ja hän petailee taljan joka ilta alleen käydessään siihen nukkumaan. Se muuten on tarkkaa puuhaa se petaaminen! Voi toista… <3

Nuo halot on tuossa takan kyljessä ihan nalliksi, niillä ei luonnollisesti ole käyttöä sähkötakassa, mutta ne toimii kivana koristeena ja tuo kivaa fiilistä.

IMG_1646.jpg

Oliivipuu on jo muuttanut terassille kesän ajaksi. Se on tehnyt hurjasti uusia lehtiä ja kerätköön siellä nyt paljon aurinkoenergiaa, jos vaikka tämä yksilö kestäisi talven, toisin kuin edeltäjänsä…

IMG_1630.jpg

Oliivipuu majailee yleensä vanhan pianoni vieressä, sekin 60-luvun aikalainen, kuten liinavaatekaappi. Näiden vanhojen kalusteiden välissä, samalla seinällä on hieman toisentyyppinen mööpeli, nimittäin tuo itsetehdy industriaalinen tv-kaluste tiilistä ja maalatuista mdf-levyistä.

IMG_1628.jpg

Sohvassamme on myös aavistuksen retrohtava 60-luvun ilme. Tuo sohva oli muuten sellainen, että sen kun näin, se oli pakko saada! Kivasti muuten edelliseen olkkari-postaukseeni kommentoikin lukija, että heillä on sama sohva, mutta tätä minun blogiani lukuunottamatta hän ei ole nähnyt kyseistä sohvaa ennen missään blogissa. Samaa voin sanoa itsekin, ei ole tullut vastaan minullekaan, vaikka ostopaikka oli niinkin tavallinen kuin Kodin 1. Lieneekö sitten liian tavallinen…? 😉

Mitä teidän tiistai-iltaan kuuluu? 

 

Ilta-auringon säteissä

Uusi mustavalkoinen asetelma kylpi sunnuntai-iltana upeissa ilta-auringon säteissä.

IMG_1591.jpg

En juurikaan polta kynttilöitä kesäaikaan, mutta nuo kaksi kaunista rautaista kynttilänjalkaa näyttävät kauniilta yhdessä vanhan kaapin päällä. Siinä ne ovat, Hay Lup designjalka ja Clas Ohlsonin halpisjalka sulassa sovussa. Valkoinen pitsilyhty on HM Homesta.

IMG_1589.jpg

Suloinen betonipöllö jäi käteen Bauhausista. Minä ja pöllöt, en tiedä miksi, mutta pöllöhahmot ovat jotenkin niin hellyyttäviä.

IMG_1590.jpg

Tiedättekö, että tuo vanha funkis-henkinen liinavaatekaappi, jonka tuunasin viime kesänä, on noussut yhdeksi rakkaimmaksi huonekaluksi. Katson sitä joka ainoa päivä ihaillen ja se sopii paikalleen kuin nenä päähän. Samalla ihastelen myös valmistujaislahjaksi mieheltäni ja hänen mummiltaan saamaani Milk-valaisinta. Ihan lyömätön yhdistelmä tuo valaisin ja kaappi.

Iso plussa muuten vielä kaapin koosta. Näyttää ulkoapäin sirolta, kun syvyyttäkään ei ole paljoa, mutta se vetää älyttömän määrän kristalliastioita, maljakoita ja muita lasiesineitä sisäänsä. Alalaatikot taas toimivat erilaisten piuhojen ja koriste-esineiden säilytyksessä – yksi minulle, yksi miehelle.

IMG_1593.jpg

Tuon mustan ison lattialyhdyn ostin terassille. Se päätyy sinne heti, kun alan rakentamaan ruukkupuutarhaa. Sitä ennen haluaisin kuitenkin kalustaa terassin kunnolla (ne aurinkovuoteet ja pieni sivupöytä puuttuu), jotta näen vähän tilankäyttöä.

Kivaa tiistaita, meikäläisellä on tänään vuorossa jalkatreeni. Tulen todennäköisesti itkien kotiin, sen verran hevi setti!

Oliivipuun paluu ja piano

Hyvää alkanutta viikkoa.

Lähtikö arki rullaamaan hyvin? Omalta osalta alku on vähän nihkeä. Viime yö meni migreenissä ja vähän sitä osasin odottaakin, sillä luettuani eilen illalla kirjaa ennen nukkumaanmenoa, silmissä alkoi yhtäkkiä viipottamaan keltainen viirinauha, joka vaan levisi koko ajan näkökenttään. En saanut kirjaimista enää selvää ja yritin käydä nukkumaan toivoen, että kohtaus menisi ohitse. Kuitenkin yöllä heräsin järisyttävään päänsärkyyn, joka jatkuu edelleen. Oikeanpuoleinen takaraivo on kuin moukaroitu ja nyt pitää vaan yrittää selviytyä työpäivä särkylääkkeiden voimalla. Ei kiva. Tuo migreeni on sitten pirullinen kumppani…

Viime kesänä ostamani oliivipuu talvehti hieman heikonlaisesti kuivassa ja lämpimässä huushollin sisäilmassa ja arvashan sen, kaikki lehdet pudottaessaan, että oliivipuun taru oli siinä. Konsultoin kuitenkin asiasta viherosaston myyjää, joka ystävällisesti vahvisti uumoiluni puun kohtalosta. En olisi halunnut heittää puuta roskiin, jos sillä olisi ollut vielä joku toivo elpyä.

IMG_1140.jpg

Hulluilla Päivillä oli oliivipuut tarjouksessa ja niinpä kiikutin uuden puun kotiin karvan alle 25 eurolla. Nököttäköön tuossa pianon vieressä siihen asti, että takatalven uhka on hälvennyt ja puun uskaltaa nostaa terassille. Puu tuleekin olemaan iso osa kaavailemaani ruukkupuutarhaa, meidän piha ja terassi kun kokee pienen muodonmuutoksen tänä kesänä.

IMG_1142.jpg

Tiedättekö, olin pitkään melko kyllästynyt pianoni mahonkiseen väriin. Jotenkin tuo punertavan tummanruskea sävy tökki ihan urakalla. Tuo väri on muuten mainio, se vaihtelee vuorokauden ajan mukaan ja joskus se on tosi punainen, joskus ruskea ja joskus melkein musta. Kun kirsikanvärinen laminaatti poistui kodistamme, pianon väri alkoi elämään ihan uutta elämää. Haaveilin pitkään vitivalkoisesta, korkeakiiltoisesta pianosta, mutta nyt luulen, etten vaihtaisi tuota mihinkään. Se tekee upean kontrastin muutoin valkoiseen nurkkaukseen.

IMG_1144.jpg

Sitä paitsi pianolla on suurta tunnearvoa, joskin on sillä kai ihan oikeastikin arvoa. Tuon pianon on ostanut jo edesmennyt ukkini joskus 60-luvun alussa isälleni helsinkiläisestä musiikkiliikkeestä. Minulla on olemassa siitä alkuperäinen aitoustodistuskin vielä tallessa. Piano on kulkeutunut isäni lapsuudenkodista vanhempieni kotiin ja sieltä viimein tänne meidän kotiimme joskus 13 vuotta sitten. Olen itse soittanut tätä pianoa mummini ja ukkini kotona jo 5-vuotiaasta lähtien, kun aloin soittamaan klassista. Tuo piano merkitsee minulle siis aika paljon.

Samaan hengenvetoon totean, että piano on myöskin ainoa huonekalu, josta emme ole päässeet miehen kanssa kaikkien näiden vuosien jälkeen vieläkään yhteisymmärrykseen. Häneltä jos kysyisi, piano päätyisi polttopuiksi ja tilalle tulisi todennäköisesti joku susiruma mekanismituoli. Onneksi tässä kohtaa meikäläinen määrää kaapin pianon paikan.

Kivaa päivää teille!