Uudet hiukset!

15 senttiä vaaleita kutrejani leijaili lattialle kampaajan saksista. Hui! 🙂

Nyt on huomattavasti lyhyempi, hyväkuntoisemman näköinen hiusmalli tämän rouvan päässä, latvat heilahtelevat olkapäillä uusilla raidoilla varustettuna. Pelkäsimme uusien raitojen hätkähdyttävän vähän liikaa tasavaaleaan tukkaan tottunutta, joten lähdimme aika varovaisesti liikkeelle parin-kolmen asteen verran tummemmalla sävyllä. Ensi kerrallahan voi laittaa vähän tummempaa, jos siltä tuntuu.

Mitä tuumaatte tästä lookista? 🙂

uusi%20vs%20vanha%20tekstit.jpg

Latva on nyt tosi napakka! En muista koska viimeksi hiukset olisivat näyttäneet läpikohtaisin näin hyväkuntoisilta, joten oli kyllä täysin oikea päätös leikata niitä runsaasti! Tuntui, kuin hiukset olisivat paksuuntuneet leikkauksen myötä. Todella onnistunut muutos mielestäni! Hiukset leikattiin aavistuksen eteenpäin pitenevästi, joten siitä johtuu nuo kuvassa näkyvät sivuhiusten pidemmät osat.

Mitä tulee väriin, niin tukassa näkyy ohuen ohuita, aavistuksen tummempia raitoja kahdella eri sävyllä. Ensi kerralla uskaltanen laittaa vielä hieman tummempia? Oikeastaan ne näkyvät parhaiten tyvessä.

IMG_1473.jpg

Oli muuten ihan pakko kokeilla loivia laineita ja ne näyttävät kyllä tosi kivoilta nekin! Tosin vähänhän ne olivat jo päässeen työpäivän jälkeen kulahtamaan, mutta pöyhimällä tästä tukasta saa ihan kivan, toisin kuin siitä pidemmästä tukasta. Hetki menee totutellessa – esim. kiinnilaittaminen on jo erilaista 15 senttiä lyhyemmällä hiuksella.

suora%20vs%20laine.jpg

Kiharakuvaa jouduin vähän käsittelemään, sillä ilta ei enää riittänyt hyvään valaistukseen, mutta kyllähän tuosta selvän saa.

No, what say you? Oliko onnistunut muutos? 🙂

Long bob, eli pitkä polkka

Hiukset. Nuo ikuiset murheenkryynit, Bad Har Dayn aiheuttaja, naisen kruunu ja mitä muuta.

Itselläni on perus suomalaiseen tapaan hentoiset ja ohuet hiukset. Olen kuullut usein kampaajalta, että minulla on paljon hiuksia ja jos ne olisivat yhtään karheammat, olisi ponnarikin paksumpi. Minulla on lähes aina ollut sellaiset puolipitkät hiukset – saa kiinni ja näteille kampauksille, mutta koskaan hiukseni eivät ole olleet esim. puoleen selkään (paitsi pidennyksiä pitäessäni, joista olen luopunut jo monta vuotta sitten.) Nyt hiukseni ovat kuitenkin oman mittapuuni mukaan jo aika pitkät, varmaan lapsena viimeksi ollut näin pitkät?

Alla olevassa kuvassa on hiukseni ”luonnontilassa”, eli pestyinä ja käsittelemättöminä. Tai no, föönäsin ne kuivaksi ilman mitään aineita, muuten luonnonkiharat olisivat aivan villinä ja sitä takkukasaa en halua. Kuvasta näkee myös hyvin pörröisen hiuslaatuni (kihartuvan tukan ikuinen ongelma) ja se saa hiukseni, varsinkin latvat näyttämään tosi kuivilta, vaikkeivat sitä olisikaan. Olen edellisen kerran leikannut latvani n. 2 kuukautta sitten.

IMG_1397.jpg

Leikkaan aina jonkun vuoden välein jotain radikaalia, lyhyempää mallia hiuksiini ja sitten kasvatan niitä taas. Viimeisen vuoden ajan hiuksiani on kerrostettu melko runsaasti ja latvallahan on tällöin tapana ohentua entisestään. Nyt kärsinkin hiirenhäntä-kompleksista; pisimmät hiukseni takana lapaluiden kohdalla näyttävät tosi ohuilta ja kaipaan jotain ryhtiä ilmeeseen. Aloinkin miettimään julkkisten suosimaa long bob -mallia, eli pitkää polkkaa.

Hirvittäisiköhän leikata katkoviivan kohdalta letti poikki?! Siitä lähtisi varmaan 15 senttiä pisimmillään, mutta toisaalta ei tuo latvakaan hyvältä näytä…

hiukset.jpg

Long bob, eli pitkä polkka tuntuu kivalta ajatukselta. Se myös sopii hyvin kasvonpiirteisiini ja sen jos leikkaisi, olisi hiukset jotakuinkin tasapitkät, hieman lyhyempiä kerroksia sekä ”otsista” lukuunottamatta, joka on nyt leukamitassa. Lyhyempää mallia on helpompi saada kuohkeammaksi, kuin tällaista pidempää hiusta, joka muuttuu pituuden myötä heti raskaammaksi. Hentoinen hiuslaatu näyttää ylllättäen paremmalta, jos ei ihan päätä nuole. Jotain tällaistä olisi siis polkka-ajatuksissa:

longbob.jpg

Siinä muuten upea rivi upeita naisia! Charlizella on hieman pidempi malli, Gwynethillä taas tuollainen eteen pitenevä. Heidin polkka on aavistuksen lyhyt mieleeni, Jenniferillä ehkäpä juuri sellainen mitä mietin. Myös isoille laineille kiharrettu pitkä polkka näyttää muuten super hyvältä.

Olen myös miettinyt, jos laittaisikin vähän tummemman vaaleita raitoja hiuksiin. Pitäisiköhän muuten samalla kokeilla keskipään jakausta…? Voi tätä naisen elämää! 🙂

Lauantaina minulla on kampaaja. Kysynkin nyt teiltä, arvon lukijat:

Long bob or not?

Ihanat naiset reissussa

”Take a selfie here” – Käskystä! 🙂

selfie.jpg

Olen viime viikonloppuna tavannut 12 melkoisen upeaa ladya ympäri Suomen maan. Odotin toki mukavaa reissua, mutta siitä kehkeytyikin ylellinen, hyvin suunniteltu, vimpan päälle toteutettu hauska, rentouttava ja ihana matka CASAlaisten blogisiskojeni kanssa!

Meillä oli matkassa mukana koko ajan ihana Matka-Vekan edustaja Jonna, joka auliisti kertoili meille Tallinnasta, nähtävyyksistä ja ravintoloista sun muista. Käykää ihmeessä tutustumassa Jonnan omaan matkailublogiin Iloiseen Kulkuriin – sieltä löytyy lisää juttuja Tallinnasta ja vähän muustakin! 🙂

tallinna.jpg

Saavuimme erittäin vieraanvaraiseen tarinahotelli Solo Sokos Hotelli Estoriaan iltapäivällä, jossa meidät vastaanotti hotellin edustaja, pirteä Evelin Org. Skumppalasien kera meidät johdatettiin upeisiin ja värikkäisiin huoneisiimme 9. kerrokseen. Jokaisessa Estorian 93:ssa huoneessa on tarina, joka antaa palan Viron historiaa asukkaalleen. Minä asuin huoneessa, jossa kerrottiin Haapsalusta ja turvekylvyistä 🙂

huone.jpg

Patjat sängyissä ovat NASAn kehittelemät – ei voi kuin nukkua hyvin! Muhkeat Joutsenen petivaatteet ja kirpakkaan väriset kylpytakit tohveleineen toivat pienen ripauksen luksusta lisää. 

Huoneen pöydällä odotti ihana tervetulotoivotus käsin kirjoitettuine kortteineen, skumppapulloineen ja konvehtirasioineen. Pieni ele, suuri tunne.

huone%202.jpg

Illalla vuorossa oli huikea kolmen ruokalajin illallinen juomineen ja ihastuttava, taitavien tanssijoiden ja lahjakkaiden laulajien ryydittämä kabaree-show. Illanviettoon pukeuduttiin asiaankuuluvalla tavalla juhlavasti ja tässä onkin ihania naisia rivissä roppakaupalla!

CASApikkujoulut2014_1655.jpg

Tässä vielä tunnelmapaloja herkullisesta ruoasta, kabareesta ja hauskasta illasta kuvien muodossa.

ilta.jpg

Iltaa meidän kanssamme vietti hotelli Estorian edustaja Peep Ehasalu ja hänen vaimonsa. Me saimme kyllä ihan super hyvää palvelua koko illan ja koko matkan ajan! Myöskään kabareen tasoon ei tarvinnut pettyä!

kabaree.jpg

Juttua ja naurua riitti CASAn pöydässä! 🙂

tyt%C3%B6t%20kollaasi.jpg

Huh huh! 😀

Super mahtava viikonloppu ihanien uusien ystävien kanssa, jota kelpaa muistella vielä pitkään!
Isot kiitokset lähteekin siis CASAn upeille naisille, Matka-Vekalle, Eckerö Linelle ja Hotelli Estorialle henkilökuntineen.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…:)

 

UUSI TUKKA

Hyvästi tasapitkä tukka!
Hyvästi 7 senttiä vaaleita kutreja, hyvästi raskas ilme, pitkin päätä valuva kuontalo! Ei tule ikävä!

Kampaaja-ystäväni sai laittaa sakset töihin oikein kunnolla ja lyhentää hiuksiani reilulla kädellä. Olin aina luullut, että haluaisin tasapitkät hiukset. Vuosien kasvatuksen jälkeen ne vihdoin olivat kaikki yhtä pitkät niin edestä kuin takaa ja huomasin olevani jatkuvasti Bad Hair Day:n kourissa. Jos hiukseni olisivatkin paksut ja runsaat, ne näyttäisivät tasapitkinä hyviltä, mutta kun tukkalaatuni on taattua suomalaista hentoa karvaa, tasapitkät hiukset näyttivät lähinnä roikkuvilta spanielin korvilta. Niinpä hiuksia leikattiin runsaasti eri kerroksiin, otsis lyhennettiin rintapituudesta leukapieleen ja jo keventyi ilme!

H%20kollaasi.jpg

Tämän kuvasarjan jälkeen lienee selvää, että valintani pysytellä kameran tällä puolen on ihan hyvä asia 🙂  Täytyy kyllä miettiä, että miten muotibloggaajat sen tekee?! Ottaa itsestään luonnollisia, kauniita kuvia? Hymyilevät vapautuneesti, tuovat itsestään parhaimmat puolet esiin? Huoh. 

Tässä nyt kuitenkin uudet keventyneet ja lyhentyneet kutrini. Ja vaikka kuvasarjan valjuista ilmeistä ei uskoisi, tykkään niistä tosi paljon! 🙂

Kivaa päivää!

TAKKUTUKAN TALTUTTAJAT

Kunpa voisinkin todeta, että hiukseni ovat kuin hiusmallilla – paksut ja sileät ja sellaiset nätisti laskeutuvat. Sen sijaan olen saanut suomalaisen hentoisen, leijuvan ja kaiken lisäksi luonnonkihartuvan kuontalon, joka pahenee, mitä pidemmäksi sitä kasvattaa!

Hiukseni takkuuntuvat melko helposti. Auki ollessaan tunti pari ja latvat ovat jo solmussa. Yöksi hiukset on pakko köyttää ylös päälaelle, hiukset auki en voisi edes kuvitella nukkuvani, sillä sen jälkeen saisi solmujen aukomiseen käyttää lähinnä enää saksia. Myöskään pesut eivät ole kivoja. Shampoon hieromisvaiheessa tukka kiertyy onnellisesti takkupesiin ja vain 10 minuutin tehohoidon pitämisen jälkeen voin sanoa hiusteni olevan suorat ja sileät huuhtelun jälkeen. Nopea pois huuhdeltavan hoitoaineen teho on yhtä kuin nolla. Siksipä jätettävää hoitsikkaa on aina laitettava. Märät hiukset ovat kammattava auki harvapiikkisellä kammalla varovasti, useimmiten johonkin takkupesään vielä hoitoainetta suihkuttaen.

hius%201.jpg

Koska omistan nämä kiharallekin kääntyvät hiuskarvat, on minulla pesun jälkeen kolme vaihtoehtoa syineen ja seurauksineen:

a) jätän hiukset kuivumaan sellaisenaan. Lopputulema: joku osa kääntyy korkkiruuville, toinen vain taipuu johonkin ilmansuuntaan (usein eri suuntaan kuin se kihartuva osio) ja joku osa on piikkisuora. Mainitsinko, että letti valuu tällöin myös pitkin päänahkaa? -Not so nice.

b) otan kämmenen täyteen jotain muotoilevaa tököttiä ja puristelen hiuksia ylöspäin käsissäni, ihan kuin ennen vanhaan permanenttia ja annan kuivua itsekseen. Lopputulema: aika kiva kiharainen pää, joka pienellä hiuslakalla pysyy just niin kuin haluan. Lopputuleman jälkitulema: en voi kuvitellakaan harjaavani kuontaloa enää tuon kiharan synnytettyäni samana tai seuraavana päivänä tai muutoin peilistä katsoo 80-luvun sukkahousuheviä soittavan bändin solisti. Ainoa vaihtoehto on laittaa enää tukka kiinni tai pestä se uudelleen.

c) föönaan hiukset suoriksi ja käännän latvat ilmakihartimella. Lopputulema: normaali.

h%20kollaasi.jpg

Oikeanpuoleisessa kuvassa laine, joka on syntynyt oman tukan taipuisuudesta ja kosteasta ilmasta. Vasemman puoleisessa malliesimerkki yllä kuvaamastani tilanteesta, jossa yhteen päähän mahtuu kaikki mahdollinen – kihara, laine ja piikkisuora. Keskimmäisessä näkyy ihanteellisesti hiuslaatuni pörröisyys, joka saa varsinkin latvat näyttämään huonokuntoisilta, vaikka ne ei sitä olisikaan. Kiitos tästä myös ulkoilman isolle kosteusprosentille.

Kaikki luonnontaipuisat tai kiharat hiukset omistavat henkilöt tietävät sateisen ilman siunaukset tai kiroukset. Minulla ikävä kyllä aina jälkimmäinen. Pahinta on ehkä sellainen kostea ilma sumutinpullosateella. Lopputulema: pipo. On enää aivan sama missä mallissa, pituudessa tai mitä tököttiä tukkaan on aamulla tyrkitty; hiukset kihartuu. Pahiten ne uudet, päälaella muitten hiusten seassa normaalisti lymyävät babyhiukset. Voitte kuvitella miltä ponnari näyttää; muutoin sileä, mutta päällikerros on sellaista lyhyttä ilmassa leijuvaa kiharaa, kuin lampaan takapuoli. Huoh.

Hiusteni pinta on pörröinen. Vain kunnon tökötti ja suoristusrauta saa hiukseni hetkellisesti oikeasti sileäksi. Suoristus toimii kuitenkin myös niin, että se vie sen viimeisenkin tuuheuden hiuksistani ja näyttää enää vain ohuelta. Siksipä suoristusrauta ei olekaan ystäväni. Sileiden hiusten saamiseksi olen kuitenkin löytänyt helpotusta Moroccon Oilista. Se tekee hiuksistani vähän siloisemmat ja hillitsee edes vähäsen kosteuden aiheuttamaa lisäpörröttymistä, vaikka eipä tuokaan öljy ihmeisiin pysty 🙂

mo.jpg

Vaikka talvella usein on leijumisongelma sähköisyyden vuoksi, minun hiukseni rakastavat kovaa pakkasta; ei kosteusvaaraa todellakaan ja silloin hiukseni käyttäytyvät juuri niinkuin haluan ja pysyvät koko päivän juuri sellaisena, kuin olen ne aamulla laittanut. Kyllä, l a i t a n hiukset joka aamu, sillä ”sitaisen ne vain nopeasti ponnarille” ei ihan toimi tässä päässä.

v%C3%A4lineet.jpg

Olen käyttänyt luonnonharjasta tehtyä hiusharjaa jo useamman vuoden. Vaikka se usein saattaakin tehdä hiukseni sähköiseksi, se on kaikista hellävaraisin takuille, eikä revi tai katko hiuksia väkivaltaisesti. Se myös sopii hennolle tukalleni tehden niistä harjauksen jälkeen tuuhean näköiset. Tangle Teezer ei jostain syystä tunnu hyvältä ,eikä toimi omissa hiuksissani, vaikka tytär kylläkin vannoo sen nimeen!

Jos en vielä ole tarpeeksi kironnut hiuslaatuani, niin mainittakoon vielä, että kaikista pinneistä, pampuloista ja muista hiusvärkeistä jää painauma hiuksiini. Hiusteni ollessa lyhyet ponnarilenksun poisto on jättänyt jälkeensä illuusion, että lenkki on edelleen päässäni, sillä tukka jäi siihen asentoon, missä se oli ponnarilla ollut. Nykyään tuo ongelma on kadonnut lähinnä siirryttyäni invisibobble-pampuloihin sekä sen takia, että hiusteni ollessa nyt pidemmät kuin vuosikymmeneen, ne tietysti myös painavat enemmän ja laskeutuu tätä nykyä paremmin. Kampaajat kuitenkin tykkäävät hiuslaadustani, varsinkin kampauksia tehdessä, sillä kaikista kirouksista huolimatta hiuksiani on helppo käsitellä – ne suortuvat, kihartuvat ja tupeeraantuvat erittäin helposti ja koska tukkalaatu ei ole liukas, kampaukset pysyy kuin liima!

Jakaako joku hiuskohtaloni? 🙂

Blondi

Varautukaa tulevalla viikolla remppapostauksien tulvaan! Se nimittäin alkoi jo sunnuntain puolella, joten tuleva viikko eletään täysin sen keskellä ja sen ehdoin!

HELPOTUSTA HIUSTENLAITTOON

Tiedättekö niitä hetkiä, kun aamulla ylös laittamasi ponnari on jossain kohtaa päivää valahtanut niskavilloihin? Tai niitä aamuja, kun yöksi kiinni laittamasi hiukset repsottavat tuhannen takussa ja pampulan välissä on enää pari hassua karvaa? Ehkä eniten ärsyttää kuitenkin se pampulan aiheuttama vauhtiraita, joka tulee siihen kohti mistä tukka on kiinni ollut.

  IMG_4163.jpg

Pääsin pampula-asioiden ytimeen Invisibobblen ja CASAn yhteistyökamppiksen myötä. Testikäytössä on nyt vajaan viikon verran ollut vanhoja puhelinjohtoja muistuttavat Invisibobblet, joiden luvataan olevan hiuksille hellävaraisia niitä katkomatta tai päänsärkyä aiheuttamatta. Jälkimmäiseen en uskalla sanoa juuta enkä jaata, en useinkaan kärsi päänsäryistä. Sen sijaan hellävaraisuudesta olen samaa mieltä!

Inbisibobble tuntuu päässä löysältä, ihan kuin sitä ei olisi siellä, mutta sitoo siitä huolimatta hiukset jämäkästi, eikä tarvitse pelätä löystymistä. Pysyy siis kovassakin treenissä kyydissä! Pampula irtoaa päästä tosi kivasti ja kun tajusin venyttää pampulaa sitä hiuksista irtivetäessä, niin karvan karvaa en onnistunut katkaisemaan irroittamisen yhteydessä. Iso plussa!

  IMG_4166.jpg

Pidän itse hiuksia auki ja kiinni aika fifty sixty. Yöksi sidon hiukset aina päälaelle kiinni ja useimmiten lakanoissa yön pyörittyäni, yllä kuvailemani tukan repsotus odottaa usein vessan peilistä katsoessani. Invisibobblella tukka on pysynyt kurissa myös yön yli.

Minulla on ollut testissä läpinäkyviä, valkoisia ja persikan värisiä pampuloita ja ainakin tuo persikan sävyinen uppoaa kivasti vaaleisiin kutreihini sieltä erityisemmin näkymättä. En juurikaan pidä mistään isoista ja värikkäistä pampuloista omissa hiuksissa, mutta aika herkullisia värejä näihin pampuloihin on kyllä tarjolla! Valikoiman voit käydä katsomassa Invisibobblen facebook -tai nettisivuilta.

Paras ominaisuus Invisibobblessa on kuitenkin tuo muoto. Pidän siitä ulkonäöllisesti, mutta parasta on se tuuheus, minkä pampula luo hiuksiin. Normaali pampula kerää karvat yhteen tiukkaan nippuun ja se ei välttämättä aina imartele meikäläisen hentoja ja ei niin paksuja hiuksia. Sen sijaan Invisibobblessa hiukset lomittuvat noihin ”mutkiin” ja ponkkari näyttää tosi paljon paksummalta, kun hiukset levittyvät pampulan sisällä leveämmin, eikä vain yhteen nippuun. Sama illuusio tapahtuu nutturalle ja tuuheus ja paksuus ei ole hiuksista puhuttaessa koskaan huono juttu!

 IMG_4073.jpg

 invisib.jpg

Tytär toimi myös pampuloiden testivastaavana ja piti samasta ominaisuudesta – ponnari ja nuttura näyttivät tosi paljon runsaimmilta. Tytär tosin mainitsi, että hänen päästään irtosi hiuksia pampulaa irroittaessa, mutta en tiedä mahtoiko samaan aikaa venyttää pampulaa, joka helpottaa tuota irtiottamista.

Ihan täysin vauhtiraidatonta kuontaloa en näilläkään onnistunut saamaan, mutta hiuslaatuni tuppaa olemaan sellaista, että siinä näkyy käsittely ja kiinnitettyjen hiuspinnien tai pampuloiden jäljet aika helposti. Ihan sitä kamalinta pomppua takaraivoon ei näillä kuitenkaan syntynyt, eli sekin ongelma saatu minimalisoitua.

  IMG_4165.jpg

Nämä pampulat ovat kyllä tulleet jäädäkseen ainakin meikäläisen päähän! Jos ruudun takana on toisia hentohiuksisia kanssasisaria, niin kyllä kannattaa kokeilla näitä tuuhean ponnarin saamiseksi.

Allekirjoittanut ainakin itse kovin tyytyväinen.

Blondi

Postaus toteutettu yhteistyössä Invisibobblen kanssa.

KAUNISTAUTUMISTA – ARKIKUVAHAASTE

Aamulla, tai voiko klo 12 sanoa aamuksi (?) lähdin salille ennen aamupalaa. Panostin kunnolla haba-treeniin ja päälle vedin vatsat. Oma aamu lähtee juuri noin kaikista parhaiten käyntiin – pitkät yöunet, joiden jälkeen saa rauhassa nousta sängystä ja sitten kunnon treeniä päälle!

Tähän päivään mahtui myös pientä kaunistautumista, johon liittyen tämän päivän arkikuvat. Kynsiin laitoin pääsiäiseen ja kevääseen sopivaa herkullista kynsilakkaa. Kuin pala aurinkoa! Mavalan Sorrento on juuri oikean sävyistä!

IMG_3350.JPG

IMG_3314.JPG

Iltapäivällä kampaaja-ystäväni loihti hiuksiini taas ihania vaaleita raitoja. Ihana taas katsella peilistä asteen vaaleampaa lookkia.

IMG_3357.JPG

Viikonloppu on sujunut ihanissa leppoisissa merkeissä. Kouluhommia piti tehdä tänään, mutta nyt kun viimeiset silaukset on menossa, eikä mitään kiirettä homman kanssa ole, huomaan lykkääväni tekemistä koko ajan. Todella ärsyttävää toimintaa itseltäni! Korjaan asian ensitilassa!

Tähän arkikuvahaasteeseen haastan tänään Sannan ihanasta Inspired By Love -blogista.  Tarkoitushan on siis postata viitenä perättäisenä päivänä kuva arjesta ja samalla haastaa mukaan aina joku uusi bloggaaja!

Mukavaa sunnuntai-iltaa!
Blondi

MAAILMAN PARAS HIUSLAKKA!

Löysin keväällä uuden ystävän, josta en hevillä luovu! L’Oreal Professionnel Air Fix.

loreal+2.jpg

Kutsuisin tätä helposti maailman parhaimmaksi hiuslakaksi. 

Se täyttää heti ensiksi kaksi tärkeintä kriteeriäni hiuslakalle: tuoksuu hyvältä ja suuttimesta tulee painaessa lakkaa juuri oikealla paineella. Tiedätte varmaan niitä hiuslakkapulloja, joista tulee kevyelläkin painalluksella hurrikaanin lailla lakkaa? Ärsyttäviä.

Lisää kriteerejä tuote täyttää jättämällä kampauksesta joustavan, jota voi muokkailla, eikä sellaista kivikovaa möykkyä. Lakka lähtee myös harjatessa hyvin pois ja hiuksiin jää hyvä tuntuma harjauksen jälkeenkin. 

Kiharran itse kerroksittain leikattujen hiuksieni latvoja usein johonkin suuntaan, saadakseni Pohjoismaalaisen hentoiseen kuontalooni vähän volyymiä. Suihkautan lakkaa kevyesti tupeerattuun tyveen ja niihin käännettyihin latvoihin, jotta ne myös pysyisivät kuohkeina.  Tämä lakka todella toimii ja hiukset näyttävät hyviltä vielä iltapäivälläkin.

loreal+1.jpg


Ihan mahtava tuote! Tätä kampaamo-tuotetta tilaan itse Sokoksen verkkokaupasta, sillä en ole löytänyt sitä vielä mistään hyllystä, en edes Sokoksen omasta Emotion-myymälästä. 
Onko joku muukin ihastunut tähän tuotteeseen? Jos, niin mistä itse hankit tämän hiuslakan?

Blondi



(Postaus ei ole maksettu mainos, vaan suositus yksi omista henkilökohtaisista suosikkituotteistani, jonka olen hyväksi havainnut.)