Papiidipaadi!!

Sori, oli pakko laittaa tuo otsikoksi, sillä se on soinut päässäni jo kohta kaksi viikkoa! 🙂 Antti ”Peto” Tuiskun biisin sanoin huomenna on bileet ja sitten piidipaadi! Hah! 😀

IMG_6563.jpg

Huomenna on tosiaan bloggaajien kevätkarkelot tuttuun tapaan Indiedaysin järjestämänä. Itse skippaan päiväohjelman, mutta illalla suuntaan kohti päätapahtumaa, Inspiration Blog Awardseja! CASA Blogeista tietojeni mukaan paikalla on itseni lisäksi ainakin Oma Koti Valkoisen Miia, White & Freshin Irina sekä CASAn uusin tulokas, Paula Viisikosta.

Tykötarpeita on jo otettu esiin – mietitty asua ja koruja, kenkiä ja hiustenlaittoa. Tukkaa kikkaralle ja lilaa luomeen, sillä mennään! Asusteena joudun edelleen pitämään ”frendiäni” vasemmassa kädessä, eli sitä ärsyttävää lastaa, joten viimeistään siitä ainakin meikäläisen tunnistaa.

Toivon törmääväni illan aikana mahdollisimman moneen tuttuun ja tuntemattomaan kanssabloggaajaan! Jeee! Papiidipaadi…! 😉

Kiitos ja onnea Uudelle Vuodelle

Tein pari päivää hommia kahlatessani vuoden ajalta läpi postauksia ja valokuvia tehdäkseni ”Minun vuoteni 2015” -koostepostauksen. Samalla elin läpi uudelleen niitä samoja tunteita ja ajatuksia, joita vanhat kirjoitukset ja varsinkin niihin jätetyt kommentit herättivät. Koskettavimmat niistä löytyi tietenkin kesän ja syksyn postauksista, joissa kerroin perhettämme kohdanneesta surusta ja loppu viimein surun ja stressin aiheuttamista terveysongelmista.

Tajusin, miten hyviä ja lämminhenkisiä ihmisiä on vielä olemassa ja miten paljon olen saanut positiivista energiaa, lohtua ja voimaa teiltä lukijoilta kommenttienne kautta. Kiitän kauniisti syvästä myötäelämisestä, tsempeistä ja osalla teilläkin liikutukseen asti kostuneista silmäkulmista kirjoituksieni parissa. On niin kovin käsittämätöntä, miten vieraan ihmisen virtuaalinen kädenojennus tai ilmoille lähetetty lämmin voimahalaus voi ihan oikeasti tuntua ytimissä asti. <3 Kiitos niistä kaikista.

uusivuosi.jpg

Meidän vuosi vaihtuu kotona rauhallisesti perheen kesken hyvää ruokaa ja vähän kuplajuomaa nauttien. Koira-herramme ei ole paukkeen ja rakettien ystävä, vaikka tänä vuonna luulen, ettei herra enää kuule niitä. Tuo kuuloaisti kun on korkean iän myötä jo heikentynyt kovin. Tai sitten se on vaan hyvin valikoiva – jääkaapin oven aukaisu kuullaan joka kerta. 🙂

Toivon ensi vuodesta vähän helpompaa. Toivon rauhallisia aikoja ja hyviä ajatuksia. Aikaa. Toivon hyvää energiaa, uusia paikkoja nähtäväksi ja koettavaksi. Yhteistä tekemistä perheen ja ystävien kesken. Ihan sitä tavallistakin elämää ilman suuria mullistuksia. Teille toivon kaikkea edellä mainittua.

 

Hyvää ja onnellista vuoden vaihdetta! <3

 

It’s my Birthday

Tänään napsahti mittariin yksi vuosi taas lisää. Onneksi ikä on vain mielentila ja se nyt on ihan sama näitä välivuosia täyttäessä, että mikä numero sen kymmenluvun jälkeen on. Kysykää jonkun ajan päästä uudestaan, olenko samaa mieltä, kun se seuraava tasaluku koittaa…! 🙂

Joulu on mennyt leppoisasti, palaan siihen vielä tunnelmakuvien myötä myöhemmin, mutta tänään olen aika innoissani upeasta synttärilahjastani! Tästä riittää iloa ja opiskeltavaa vielä pitkään!

IMG_4467.jpg

Sain nimittäin ensimmäisen kiinteän polttovälin objektiivin kameraani ja nyt alkaa harjoittelu! Jo heti näin alkajaisiksi, vaikka täysin amatööri kuvaajana olenkin, huomasin heti jo näissä ekoissa harkkakuvissa objektiivin huiman valovoiman! Nyt saa ehkä hämärässäkin parempia sisustuskuvia! Jee! Toiseksi objektiivissa on tosi nätti bokeh, eli sumentaa kauniisti syväterävyysalueen ulkopuoliset osat. Objektiivi myös toistaa kauniisti värit ja piirtää tarkasti. Ihan huimia eroja vanhaan, kameran mukana tulleeseen kittilinssiin verrattuna!

Totuttelua vaatinee myös se, ettei tällä objektiivilla pysty zoomaamaan, siihen kun on tottunut vanhassa kittilinssissä. Kuvakulmiin voi vaikuttaa ainoastaan liikkumalla itse. Tämä objektiivi tuntuu varmasti alkuun ”ahtaalta”, mutta uskon, että meistä tulee vielä ylimmät ystävykset! Tästä lahjasta olen kyllä hyvin onnellinen! Kiitos vaan siipalleni – tämä lahja tuli täysin puskista ja odottamatta! 🙂

IMG_4477.jpg

Mitään suuren suuria synttärijuhlia ei tänään ole, vaan juhlistamme päivää pienellä porukalla. Haluan jatkaa rentoja joulunpyhiä edelleen. Nautimme viimeiset jouluruoat pois ja luvassa on ehkäpä saunomista, lautapelejä ja muutama viinilasillinen. Ja niin, valokuviakin varmaan…! 🙂

Nyt lähden pienelle happihyppelylle tuonne aurinkoiseen, mutta tuuliseen ulkoilmaan ja sitten katan pöydän joulun väreihin vielä kerran.

Hyvää Tapaninpäivää kaikille! <3

Lyhyesti tunnelmia Habitaresta

En tiedä ovatko kaikki jo saaneet osansa Habitaren tämän vuotisista messuista, mutta minä kerkesin sinne vasta tänään ja kondiksen takia kiersin messut hyvin pikaisesti silmäillen, yhden tärkeän ostoksen tehden ja vain muutaman valokuvan räpsien. Tunnelma jäi tosi pintapuoliseksi osaltani ja harmittaakin, ettei olotilan puolesta pystynyt pidempään kiertelyyn ja fiilistelyyn. Sain kuitenkin juteltua muutaman sanasen minua kiinnostaneiden yritysten kanssa ja pari uutta mielenkiintoista tuttavuutta todellakin löytyi.

ehee.jpg

Turkulaiseen Ehee -muotoilutoimistoon olin tutustunut jo ennen messuja heidän nettisivujensa kautta. Kotimainen nuori muotoilu on hieno asia ja nostan hattua kunnianhimoisille ja pelottomille yrittäjille, jotka sinnikkäästi työskentelevät oman unelmansa ja intohimonsa eteen ja tuovat sitten markkinoille upeita tuotteita. Tuollaista tukee mielellään! Eheen Särmä -niminen valaisin on yksinkertaisen upea! Materiaalina on kotimainen koivuvaneri ja yleisilme tuo ainakin minun mieleeni pienen itämaisen vivahteen. Huokailin tätä aika pitkään.

Toinen ihana, uusi tuttavuus oli Sagalaga Design.

sagalaga%20kollaasi.jpg

Ihastuin ihan täysillä Sagalagan tekstiileihin ja paperituotteisiin. Kaikki kuviot miellyttivät itseäni ja ihan erityisesti sydämeen osui pöllöt ja ketut. 🙂 Oli pakko hankkia pari korttia olkkarin ritilään, jossa pidän vaihtuvaa taidegalleriaani. Näidenkin tuotteiden takana seisoo suomalainen nainen, joka suunnittelee tuotteita, joilla on tarina. Toivottavasti pääsen tutustumaan näihin vielä paremmin jossain välissä.

Niputan yhteen pari muutakin mielenkiintoista osastoa, nimittäin Gamla Sisustus sekä Amanda B, joka lienee tutumpi sisustusbloggaajille.

Gamla Sisustus on vanhoja huonekalua ja sisustusesineitä myyvä verkkokauppa. Kävin tutustumassa heidän tuotevalikoimaansa ja miten upeita vanhoja esineitä siellä onkaan! Tähänkin täytyy ajan kanssa perehtyä tarkemmin. Amanda B:n osasto taas pullisteli toinen toistaan kauniimpia ja runsaampia sisustusesineitä ja vaikka ihan kaikilta osin tyyli ei sovi meidän kotiin, osasto oli hurmaavan kaunis rautaisine huvimajoineen.

gamla_amandab.jpg

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpinä osasto, joka voitti tänä vuonna Habitaren Paras Messuosasto -tittelin. Tuotteiden takana on Tapio Anttila, jonka Tapio Anttila Collection on tulossa myyntiin Vepsäläiselle. Eniten iskee tuo hänen tyynyissäkin esiintyvä logonsa. Miten monta asiaa sinä siinä näet?

tapio.jpg

Olotilasta huolimatta, oli ihan kiva päästä edes lyhyesti kiertämään messut. Paljon jäi näkemättä, mutta ei vaan jaksanut kauempaa siellä pyöriä ja sainpa ainakin tehtyä erään pitkäaikaisesti puuttuneen hankinnan. Arvaako joku mikähän se on mahtanut olla… vilahtaa näissäkin kuvissa! 🙂

Loppuun upea tilataideteos hallin katossa.

sateenvarjot.jpg

Bloggaamisesta – 2 vuotta takana

Melko uskomatonta, että olen jo kahden vuoden ajan taltioinut tänne kaikkien luettavaksi tarinoita elämästäni ja kuvia kodistani ja muista henkilökohtaisista asioista. Välillä sitä unohtaa, että se mitä tänne laitan, on ikuisesti kaikkien saatavilla. Välillä tuo ajatus on ihan kamalan outo ja pelottavakin ja joskus se suodattaa ihan tosissaan sitä mitä blogiin taltioin. Tottahan jonkinlainen suodatin on koko ajan päällä, jokainen ymmärtää, että niitä kaikkein henkilökohtaisimpia asioita ei nettiin tungeta, niistä puhutaan perheen ja sydänystävien kanssa.

Välillä blogeja pidetään pinnallisina, jossa eletään omassa pienessä onnellisessa kuplassa, hehkutetaan vaan kaikkea hyvää ja asutaan kauniissa kodeissa serviettien taittelemista tai sohvatyynyjen värejä pohtien. Niin, aika moni meistä pitää blogeja sellaisena hyvän mielen paikkana. Rentoutumisen ja kevyiden asioiden paikkana, olit sitten se  kirjoittaja tai lukija. Sellaisena, jossa voi hetkeksi heittää huolet ja murheet ja katsella kauniita kuvia, lueskella keveitä aiheita käsitteleviä tekstejä, sitä rankkaa kun tulee heti, kun katsoo vaikkapa uutiset. Kieltämättä lähipäivinä on tuntunut vähän oudolta pysytellä näissä huolettomissa aiheissa, kun maailmassa myllertää ihan todella. Ihan tässä omassakin maassamme. Välillä tekisi mieli kirjoittaa pakolaisongelmista, hallituksen juuri tekemistä leikkauksista, taloustilanteesta ja vaikka mistä. En kuitenkaan katso sen sopivan blogini linjaan, mitenkään ongelmia maton alle lakaisten. Onhan tämä nyky maailmanmeno ihan hurjaa ja välillä sitä ei pieni ihminen ymmärrä edes, että mitä tästä vielä tulee ja mihin tämä kaikki johtaa…

2v.jpg

Keveillä aiheilla, niitä syvällisempiä ja pohtivampia postauksia unohtamatta, jatketaan edelleen. Bloggaus on kivaa vastapainoa kiireiselle työlle ja opiskelulle sekä fyysiselle treenaukselle. Bloggaus on valokuvaamista, jossa haluan kehittyä paremmaksi, bloggaus on kirjoittamista ja ajatuksen virtaa, jota minä tarvitsen ja jolla ruokin sitä luovaa puoltani. Bloggaus on kanssakäymistä muiden ihmisten kesken ja vuorovaikutusta parhaimmillaan;

Se mitä blogiini laitan, on vain puolet siitä, mitä sinä näet, koet ja tunnet blogiani lukiessasi. Sinä täytät siitä sen toisen puolen sillä, mitä sinä näet, koet ja tunnet blogiani lukiessasi. 

2V%202.jpg

Olen onnellinen siitä, että blogini lukijamäärä kasvaa koko ajan ja teitä on koko ajan enemmän siellä ruudun takana, ainakin jos on tilastoihin uskominen. Enpä olisi uskonut kaksi vuotta sitten, että homma jatkuu edelleen ja tämä koko juttu tuottaa niin paljon iloa ja sisältöä elämääni. Kuulisin mielelläni mitä sinä tahtoisit blogiltani enemmän? Jotain postausaiheita kenties? Ruusuja? Risujakin, jos katsot aiheelliseksi.

Postauksen kuvituskuvina ihan ensimmäisten postauksieni kuvia – minä, rakkaimmat karvalapseni, joista toisen menetimme aikalailla vuosi sitten (miten kipeä muisto sekin!), rakkaus hyvään ruokaan sekä vielä suurempi rakkaus matkailuun, sisustamiseen, kauniisiin kattauksiin, asetelmiin ja leikkokukkiin. Siis kaikkea arkista ja kaunista, mitä elämässä on.

Kiitos siitä, että Sinä olet löytänyt blogiini. <3 Ja kiitos kaikille kommentteja jättäneille, luen joka ikisen aina hartaudella! Jätäthän niitä siis myös jatkossa!

 

TV-kamerat kotonamme!

Jännittäviä juttuja on tapahtunut eilen meidän kotona!

20150819_110911_2.jpg

Aamukahdeksan jälkeen kotiimme marssi vieraita ihmisiä isoine kantamuksineen, kameroineen ja lisävaloineen ja kaikkine muine eksoottisen näköisine tykötarpeineen. Ovesta tulvi sisään kuvaajaa, äänimiestä, tuottajaa, maskeeraajaa sun muuta!

Olohuone muuttui hetkessä vieraan näköiseksi, teknisten laitteiden sekamelskaksi ja johtomereksi. Lattiat suojattiin paksuilla matoilla, ettei raskaiden laitteiden jalustat vahingoittaisi lattioitamme. Valonheittimiä oli siellä täällä ja valtava, puolen olohuoneen kokoinen järisyttävä kamerajalusta laitteineen tallensi kuvaajan taitavissa käsissä tarvittavia ottoja.

20150819_130433_2.jpg

Oli jännittävää seurata sivusta ammatti-ihmisten toimintaa ja miten videokuvaan tehdään rajauksia ja stailauksia, ihan niin kuin minäkin teen niitä stilli-kuviin blogijuttuja kuvatessani. Aparaatit ja taidot ovat heillä toki eri luokkaa kuin meikäläisellä! 🙂

Huonekaluja siirreltiin, tauluja, peilejä, koriste-esineitä ja maljakoita vaihdeltiin paikasta toiseen pois kuvasta tai nimenomaan kuvaan. Kyllä on pikkutarkkaa puuhaa ja huippukamerat näkevät ja taltioivat kyllä pienimmänkin tahran peilissä tai varjon ikkunanreunassa. Screeniltä seurattiin ottoja ja tuottajan harjaantunut silmä näki heti mikä toimii ja mikä ei. Yksityiskohtia viilattiin niin kauan, että homma oli täydellistä.

20150819_123943_2.jpg

Minä seisoin tuppisuuna huoneen reunalla yrittäen pysyä pois jaloista, mutta samalla silmä kovana seuraten toimintaa, kun ääni ja kamera huudettiin käyntiin ja pyydettiin hiljaisuutta. Kuvia ei voinut ottaa järkkärillä suljinäänen takia, joten puhelimella räpsin menemään.Jopa jääkaapin hurina oli liikaa herkille mikrofoneille ja se sammutettiin. Itse pilasin vahingossa yhden oton näpytellessäni läppäriä kuvauksen aikana y l ä k e r r a s s a ! Huimaa!

Kotiin ilmestyi myös pukeutumis- ja maskeeraustila, mutta sieltä pysyttelin aika lailla poissa.

20150819_100443_2.jpg

Tämän kuvaussession takia en ole voinut hetkeen tehdä olohuoneeseen mitään sisustuksellisia muutoksia, sillä kotimme haluttiin käyttöön juuri sen näköisenä, kuin mitä se oli, kun hommasta sovittiin.

20150819_125022_2.jpg

No, mikäkö homma siis!? Valitettavasti joudun tuotannollisista syistä vielä vaikenemaan, mutta kyllä se teille vielä myöhemmin selviää.

Aika jänniä juttuja sitä voi joskus kohdalle osuakin…!

Keittiön aamuilme

Arkivapaan aamu. Harvinaista herkkua istua rauhassa heti aamutuimaan teemuki nenän edessä, kun keittiö kylpee auringon ensisäteissä. Oli pakko räpsiä kuvia, kun tuota valoisuutta vielä riittää tähän aikaan vuodesta. Kohta sitä taas rämmitään pimeydessä puoli vuotta. Päivät ovat lämpimiä, vielä kesäisiä, mutta aamut ja illat ovat elokuisen kosteita ja kylmiä.

IMG_2497.jpg

Isosta ikkunasta tulvii valoa keittiöön. Miten suurelta se näyttääkään auringonpaisteessa verrattuna illan tunnelmavaloihin. Kyllä tuosta keltaisesta taivaalla möllöttävästä pallukasta saa vain niin paljon energiaa ja voimaa!

Keittiössä parhainta on mustan ja valkoisen saumaton liitto ja puunsävyn lämmin kosketus. En ole katunut päivääkään, että luovuin keittiönpöytään kuuluvista tuoleista ja vaihdoin ne erilaisiin ja vielä erivärisiin pinnatuoleihin. En voisi ihan heti kuvitella vaihtavani niitä takaisin toisilleen identtisiin.

IMG_2498.jpg

Tässä auringonpaisteessa höyryävän kuuma teemuki kädessä oli mukava aloittaa aamu. Läppäri nenän eteen ja kuvat muistikortilta talteen. Tännekin.

IMG_2522.jpg

Tänään meillä tapahtuu jänniä. Ventovieraita ihmisiä marssii parhaillaan ovesta sisään kantaen isoja salkkuja ja kankaita ja elektronisia välineitä kotiimme. Minä istun pois jaloista keittiön pöydän äärellä. Kotimme on tänään ihan toisenlaisessa käytössä…!

Aurinkoista päivää! <3

Blogin uusi ilme

Blogi sai pitkästä aikaa uutta ilmettä näin kesän kunniaksi! (Tosin nyt ulkona pauhaa kamala ukkonen, salamoi ja vettä sataa kuin aisaa, joten kovin kesäiseltä ei kyllä tunnu…)

Uutta ilmettä blogiin tulee vaihtuneen bannerin kautta, josta tein tyylilleni uskollisesti melko yksinkertaisen. Samoin pientä muutosta tulee tekstiin niin fontin, kuin vasemman reunan tasauksen myötä. Pieniä muutoksia, mutta kovin piristäviä.  Checklist%20banneri.jpg

Myös sivupalkin seurantakuvakkeet sai uuden ilmeen. Huomioithan, että klikkaamalla niitä (Facebook, Bloglovin tai Pinterest), pääset helposti kyseisten some-kanavien profiileihini, joiden kautta pystyt helposti seuraamaan juttujani!

Minä kärvistelen vielä sohvalla kamalan yskän kourissa. Nenä on niistämisestä suorastaan haavoilla ja ai että, se on kipeä! Mutta mikäs tässä on makoillessa ja katsellessa luonnon omaa valoshowta äänitehosteiden kera.

Mitäpä tuumaatte blogin uudesta ilmeestä? 🙂

H

Juhlahumu takana

 Indiedaysin Blog Awards oli lauantaina ja mieleen jäi positiivinen kuva niin itse tapahtumasta kuin kaikista tapaamistani ihmisistä! Kuvasaldo jäi säälittäväksi, niin asukuvien kuin itse bileiden osalta, mutta tässä muutama jakoon.

Asua en kerennyt kuvata kokonaisuudessaan kotona rauhassa, ohessa siipan äkkiä räpsäisemiä kuvia, kun jaloissa oli jo ulkokengät ja naamataulun ilme kertoi lähtöhetken kiireestä. Saatte nyt tällaisen kengättömän ja päättömän kuvakollaasin. Tuo graafinen mekko siinä kuitenkin näkyy ja sehän se pääasia on. Se oli muuten tosi kivantuntuinen päällä. Helmakin oli juuri passeli, yhtään lyhyemmässä en olisi enää tuntenut oloani kotoisaksi, sillä pieni kellomaisuus piti helman koko ajan irti sääristä ja lisäsi samalla tuntua helman lyhyydestä.

kollaasi.jpg

Itse en siis päässyt osallistumaan päivätapahtumaan lainkaan, pienellä kiireellä kerkesin kaupunkiin etkoilemaan kuudeksi ja ilta alkoikin viinilasillisella Tornin Ateljee Barissa. Me tähtäsimme seurueen kanssa itse gaalaan heti seitsemän jälkeen ja tila täyttyi kahdeksaan mennessä juhlatamineisiin pukeutuneista nuorista ja kauniista ihmisistä – ikäjakauma näytti painottuneen selkeästi +20 akselille, joskin meitä +30 -ikäisiäkin oli paikalla reilusti.

Ruoka oli tarjolla vähän hassusti keskellä tanssilattiaa, enkä kovin paljon nähnyt kenenkään siellä käyvän, itsekin jätin ruokatarjoilun väliin. Juomaa oli tarjolla viinistä Fresitaan ja ilmeisesti joitain drinksujakin. Oman iltani tekikin kaikki upeat bloggaajat, joita sain illan aikana tavata! Niin moni sai illan aikana kasvot ja äänen ja oli ihana huomata, että blogeista välittynyt tunne kirjoittajasta oli ollut ihan oikea. Kemiat meidän välillä toimi myös livetilanteessa.

gaalakollaasi.jpg

Palkintojenjakoa seurasin jonkun verran, harmikseni omat suosikkini eivät voittaneet kategorioissaan. Sain onneksi kuitenkin tavata muutaman ”blogi-idolini”, kuten tälle sanalle illan aikana naureskeltiin ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia.

Tanssilattiaakin tuli kulutettua jonkin verran, mutta koska takana oli pitkä, pihatöiden täyteinen päivä (se kesäkeittiö-projekti etenee koko ajan!), olin aika poikki ja valmis lähtemään kotiin jo yhdentoista maissa. Kaiken kaikkiaan tosi kiva ilta ja kiitos ihanille seuralaisilleni ja upeille blogisiskoille, keitä illan aikana tapasin! <3

Gaalaan menossa!

Lauantainen Indiedays blogi-gaala lähestyy kovaa vauhtia ja tämä tyttö suuntaa karkeloihin ekaa kertaa. Asukoodina on ”Inspiration”. Eli ei kun inspiroitumaan vaatekaapin sisällöstä! Jep, helpommin sanottu, kuin tehty. No, lopputuleman arvaa; läjä henkarista kiskottuja vaatteita mytyssä lattialla – sovitettu, eikä näytä hyvältä. Mikään. Aargh.

 Pari kauppaa kolusin ja sitten löytyi mekko, joka istui päälläni kuin hanska! Mekossa on ihana, graafinen ja mustavalkoinen kuviointi. Plussaa kauniista leikkauksista, napakasta yläosasta, joka ei kirraa mistään ja sopivasta helman pituudesta. Mekko on yhtä aikaa klassinen mallinsa puolesta, nuorekas kuvioinnin puolesta ja hieman 60-lukulainen kellottavan helman vuoksi.  Tähän mekkoon olin kyllä super tyytyväinen ja näen, että sitä voi käyttää monipuolisesti juhlissa kuin juhlissa! Kokonaiskuvaa mekosta en vielä paljasta, sitä paitsi se täytyy silittääkin vielä ennen juhlia…

IMG_1325.jpg

Kenkäpuoli hoitui, kun bongasin Dinskosta kiilakorolliset, gladiaattorimalliset sandaletit. Ne tuovat vähän särmää asuun ja näyttää jaloissa huomattavasti siroimmilta, kuin tässä kuvassa. Mietin juuri, että mekon ilmettä voi muuttaa juurikin kenkävalinnoilla. Ballerinoilla mekosta tulee helposti tyttömäisempi ja ”arkisempi”, korkeilla koroilla ja bolerolla juhlallisempi ja juurikin tuollaisilla gladiaattorisandaleteilla katu-uskottavampi 😉 Miksei mekkoon voisi rohkeasti yhdistää myös tennareita ja nahkatakkia, laittaa tukkaa tötterölle ja painella boogie-woogie tansseihin! 

IMG_1331.jpg

Korviin laitan jotkut isohkot korvikset, sillä kaulakorua mekko ei kaipaa. Ranteeseen jotain mustaa korua myös. Hiukset jätän todennäköisesti auki isoille kiharoille. Viime aikoina olen suosinut arkikampauksessakin toisen puolen ylöskiinnittämistä, ehkäpä lauantainen kampauslookkini koostuu sellaisesta. En ole pitkään aikaan ollut missään juhlimassa, tosi mahtavaa päästä tällaisiin isoihin juhliin, jossa varmasti tapaan uusia tuttavuuksia ja ehkä pari blogi-idolianikin! 🙂

Onko ruudun takana muita gaalaan tulijoita? 🙂