Uudet Kors -tuotteeni

Korsin tuoteperheeni kasvoi parilla uudella jäsenellä kun tein puhtaan heräteoston ja siihen liittyneen jatko-oston. En vaan voinut mitään, että sydämeni suli pehmeän puuteriselle nuden/vaalean vispipuuron väriselle ja pienelle tyttömäisen söpölle laukulle.

kors1.jpg

Laukku on mallia Ginny Crossbody ja virallinen värikoodi on Oyster. Olimme ihan muita ostoksia tekemässä, kun jäin hipeltämään laukkua pitkäksi aikaa. Jätin sen kuitenkin kauppaan kotiinlähtiessä, mutta se jäi niin paljon kaivelemaan, että puoli tuntia myöhemmin oli pakkoa lähteä takaisin ostamaan se! 🙂

Stockan -40% merkkialesta löytynyt laukku ei jäänyt valmistujaislahjaksi saamani lahjakortin käytön jälkeen maksamaan itselleni juuri mitään. En alunperin tiennyt mihin lahjakorttini käyttäisin ja säästelin sitä sopivaan tilaisuuteen, mutta tässähän oli hyvä kohde! Laukku tuli minulle vähän kuin valmistujaislahjana äidiltäni. Kiitoksia sinne siis vaan! 🙂

kors5.jpg

Suosin ehdottomasti laukuissa crossbody -mallia. Ne jättävät kädet vapaiksi ja koen, että paino jakaantuu miellyttävämmin kuin pelkällä yhdellä olalla roikkuessa. Käytin nyt parin kuukauden ajan isompaa Korsin laukkuani ja huomasin hartioiden kipeytyvän. Mikä ihme siinä on, että isompaan laukkuun tulee heti tungettua kaikkea ylimääräistä!? Tämän pienen laukun myötä jouduin käydä laukun sisältöä tarkemmin läpi ja rankalla kädellä karsin tavaraa. Nyt mukana kulkee ihan vain ne kaikista välttämättömimmät.

kors4.jpg

Laukun kultaiset yksityiskohdat ovat todella paljon mieleeni. Olen aina pitänyt keltakullasta! Tuo laukku on väriltään omiaan kesämenoihin, mutta sopii myös syksyn maanläheisiin sävyihin ja miksei talvellakin piristämään samanvärisellä huivilla mustaa villakangastakkia. Olen ollut vailla pienempää mustaa laukkua, mutta nyt tarve täyttyi tällä ihanalla vaaleammalla unelmalla. Ei välttämättä ihan yhtä monikäyttöinen asusteena juurikin värinsä takia kuin musta, mutta kerrankos sitä itseään ilahduttaa tällaisella ostolla! Olen muutoin aika harkitsevainen ostaja ja mietin vähänkin hintavampia ostoksia tarkkaan mutustellen mitä oikein haluan (vrt. 1,5 vuotta kestänyt olkkarinpöydän hankinta!), joten oli mukava repäistä.

kors2.jpg

Tämän pienemmän laukun myötä jouduin laittamaan lompakkoni jäähylle. Se vei kertakaikkisesti liikaa tilaa, vaikkei kooltaan mikään jätti ollutkaan. Kipaisin samasta merkkialesta vielä tosi edullisesti Korsin korttikotelon ja nyt kulkee kätevästi matkassa mukana vain ne tärkeimmät kortit kompaktissa paketissa.

Tällaista olen myös ollut vailla, sillä esim. ulkomaille en koskaan ota varsinaista lompakkoa mukaan – tai ainakin tyhjään sen kaikesta ylimääräisestä – ja käytän siellä mielelläni vähän pienempää ja riisutumpaa mallia. Usein reissuissa lompakon virkaa onkin toimittanut joskus etelästä ostamani pieni tupakka-askin kokoinen vetskarillinen ja värikäs pussukka. Ei mikään tyylikkäin vaihtoehto, mutta toiminut. Nyt voin ehkä harkita luopuvani myös siitä…:)

kors3.jpg

Jokin näissä Korsin tuotteissa vain puhuttelee itseäni. Ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia malliltaan sekä ulkonäöltään, mutta niissä on aina jokin kaunis ja koristeellinen osa. En pidä laukuissa niiden ulkopinnalla olevista liioista, varsinkaan ulkonevista lokerollisista taskuista, isoista soljista tai lukoista tai monimutkaisesta muotoilusta, mutta kauniit kultaiset yksityiskohdat ovat mieleeni. Pidän Korsin tuotteita myös laadukkaina ja ainakin omassa käytössäni kaikki ovat pysyneet kuosissa vuosikausia. Toki vaihtelen laukkuja välillä ja tuollaiset ”jäähyt” tietty pidentää tuotteiden käyttöikää kun ne eivät koko ajan ole käytössä.

Minulla on tänään lomapäivä ja aloitin aamuni käymällä kynsihuollossa. Tällä hetkellä me olemme jo autossa matkalla kohti Itä-Suomea ja tämä ihanainen uusi laukku on tänään illalla mitä söpöin asuste Kuopion Viinijuhlilla mustan pitsimekon kaverina. Jalkoihin sujautan Wondersin nudet nahkaballerinat, jotka ovat melkein samaa sävyä. Koruiksi kultaa, kuten laukussakin on ja asu on valmis! Eikun viinejä maistelemaan samalla kun heilutaan Roope Salminen & Koirat ja Jari ”Siltsu” Sillanpään tahdissa!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Wondersin ballerinat

Oli huhtikuinen perjantaiaamu. Seisoin ennen kello seitsemää Stockan kellon alla kymmenien muiden kanssa keltaisen katalogin tuotteita metsästämässä. En tiedä mitä heillä oli mielessään, mutta minun silmissäni kiilui nudenväriset nahkaiset ballerinat. Selvisi minuuttien päästä, että aika monen muunkin naisen ajatuksissa kummitteli samaiset kengät, sillä sellainen hurrikaani kävi kenkälaatikoiden äärellä! Minä nappasin nudet ja konjakinruskeat ja vielä varuiksi kahdessa eri koossa kainalooni ja lähdin sovittamaan.

Konjakinruskeat eivät koskaan päätyneet enää jalkoihini asti, sillä kokeilin ensin nudeja ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

wonders_1.jpg

Aika kauan joutui ballerina-kelejä odottamaan, kevät oli armottomasti myöhässä tänä vuonna. Vetäisin kengät rohkeasti tiistaina ekaa kertaa jalkaan koko työpäiväksi ennen mitään sisäänajoja!  Nahka on oikeasti todella pehmeää ja tuntui muokkautuvan jalkoihini jo heti ensi minuutista. Pientä hankausta aiheutti lähinnä kantapäät, mutta nahkahan pehmenee nopeasti, joten tämä on poistuva haitta. Ihan jokaisen sentin arvoiset kengät, vaikka pidinkin noita hieman arvokkaina ollakseen Hullujen Päivien hinnoissa.

Valitsin nudensävyn lähinnä siksi, että se sopii ”kesälaukkuuni” parhaiten. Käytän Michael Korsin vaaleaa laukkua vain kesäisin, sillä jostain syystä vierastan käyttää vaaleita sävyjä myöhään syksyllä tai talvella. Syys- ja talvitakkini ovat mustia ja vaalea laukku on liian suuri kontrasti niihin, joten suosin tuolloin tummia laukkuja ja asusteita. Nyt onkin ihanaa, kun vaihdoin Milanosta ostamani harmaan Liu Jo:n laukun tähän kesäiseen Korsiin ja sujautin jalkoihini unelmanpehmeät baltsut! Uusin huivihankintani toistaa vaaleita sävyjä ja tuo ihanaa raikkautta asuun mintunvihreällä viileydellään.

wonders_2.jpg

Ehkä vähän tuli tiistaina kylmä pienissä kengissä, pakko sittenkin odottaa vielä vähän lämpimämpiä kelejä, mutta kun jalkoja on hautonut puoli vuotta erilaisissa nilkkureissa ja saappaissa, ei malta odottaa, että enää riittäisi tennareiden lisäksi vain pienet ballerinat.

Ah, tervetuloa kesä ja lämpö!

Uusi kevättakki

Minulla on käynyt ihan uskomaton tuuri kahden viimeisen takkiostoksen suhteen! Talvipakkasille haikailin tietynlaista toppatakkia ja löysin prikulleen unelmieni takin. Nyt oli aika päivittää kevättakkiosastoa ja lähdin taas aikamoisen tarkalla listalla kiertämään kauppoja.

Kevättakilta toivoin harmaata väriä, suoralinjaista ilmettä, yksinkertaisia kauluksia, tiettyä pituutta ja tiettyä lookkia, joka sopisi niin siistiin työpukeutumiseen, mutta joka kestäisi myös tennareita. Ekat kaupat kierrettyäni en löytänyt mitään sinnepäinkään! Aloin jo hieman huolestua, kunnes Onlyn ovella näin heti takkini! Siinä se roikkui mustana, vaalenharmaana tai tummanharmaana. Nappasin tummanharmaan sovituskoppiin ja olin aivan haltioissani. Takki näytti aivan täydelliseltä tarpeisiini.

takkikollaasi.jpg

Kaulukseton takki on kevätsäihin tosi hyvä. Vielä näin kylmemmillä säillä lisälämpöä saa paksuista huiveista, korkeimmilla lämpötiloilla huivit voi heittää nurkkaan ja liikkua ulkona takki auki.

Vielä näille tuulisemmille keleille takkiin sopiva paksu huivi löytyi kotoa jo valmiiksi, mutta halusin myös jo jotain keväistä ja raikasta uutta. Niinpä Stockalta tarttui matkaan ihana pastellisen mintun, nuden ja harmaiden sävyjen raikastama huivi. Takkiin sopii täydellisesti myös Milanosta ostamani Liu-Jo -laukku.

takkikollaasi%202.jpg

Suoralinjaiseen ajattomaan takkimalliin sopii yhtä hyvin saappaat, nilkkurit kuin tennaritkin. Saappaista tosin haluaisin kyllä jo luopua… Kultaisilla yksityiskohdilla koristellut Korsin tennarit ovat oiva pari niinikään kultaisilla niiteillä koristellun laukkuni kanssa.

Ai että voi ihminen tulla onnelliseksi uudesta takista! 🙂

Liu Jo -käsilaukku

Olen tullut melko krantuksi käsilaukkujen suhteen. Laukussa pitää miellyttää niin moni asia, ennen kuin sellaisen hankin. Ensisijaisia asioita on tietenkin ulkonäköön liittyvät asiat; malli sekä väri. Kantohihnat ovat tärkeät, samoin sisätaskut sekä miten laukku suljetaan – vetskari, neppari, nauhat vai mitkä. Eikä pidä unohtaa tietenkään laukun kokoa ja käyttötarkoitusta.

Minulla on ennen tätä uusinta hankintaani neljä laukkua. Kaksi niistä on ”kesälaukkuja”, sillä ne ovat vaaleita ja vierastan käyttää kovin vaaleita ja valkoisia asusteita ja vaatteita myöhään syksyllä sekä talvella. Pimeään vuodenaikaan käytössä on ollut kaksi muuta laukkuani (ruskea ja musta), mutta kaipasin niiden rinnalle jotain uutta, sillä toinen on melko pieni, eikä mukaan voi ikinä ottaa mitään ”ylimääräistä” laukun vakiokamojen ulkopuolelta. Toiseen, johon mahtuu taas enemmän, olen hieman jo kyllästynyt paljon käytön vuoksi. Kaipasin lisäksi vaihtelua kantohihnoihin, sillä kolme laukuistani on yliolan -hihnalla.

_MG_8816.jpg

Nyt hankinkin Milanosta uuden käsilaukun, joka poikkeaa muista laukuistani. Merkki on italialainen Liu Jo. Kahden veljeksen perustama trendikäs yritys valmistaa mielestäni kauniita laukkuja, joista jotkin tosin liian koristeellisia ja erikoisia makuuni. Uskallan verrata Liu Jo:ta amerikkalaiseen Michael Korsiin ja hintatasokin on aika lailla sama. Milanossa oli Liu Jo -merkin liikkeessä vielä osa vanhan malliston tuotteista -50% alennuksella. Löysin omani sieltä jäätyäni ensin harkitsemaan ostosta. Vasta toisella vierailukerralla liikkeeseen kävin laukun ostamassa, kun mieskin jo käski mennä hakemaan sen! Mahtoi olla kyllästynyt jahkailuuni! Aika uhkarohkeaa oli jättää laukku ekalla kerralla ostamatta, sillä se oli viimeinen kappale, mutta ajattelin, että se odottaa siellä kyllä, jos se on minulle tarkoitettu 🙂

Tässä laukussa on muista laukuistani poiketen montakin asiaa; ensiksi liukuväritys. Mietin kyllästyisinkö tuohon efektiin pian, mutta koska väriero on aika pieni, ajattelin sen kestävän kuitenkin aikaa ja katsetta. Toisekseen mietin pitkään pussimaista mallia. Kokisinko mallin käytössä hankalaksi, sillä suuaukko on pienempi kuin pohja. Kolmanneksi mietin lyhyttä kantohihnaa, sillä kuten mainitsin, olen yleensä suosinut yliolan-hihnoja, sillä ne jättää kädet ihan toisella tapaa vapaaksi, kuin yhdellä olalla roikkuva kassi. Koska halusin nimenomaan olemassa olevista poikkeavan laukun, tämä täytti sen kriteerin.

_MG_8827.jpg

Ihastuttava tekoturkis-pallero on irroitettavissa, mutta ainakin näin kevättalveen se vielä sopii. Pidän myös logosta. Se on isolla, mutta koska se on samanvärinen laukun kanssa ja jää aavistuksen kiristysnauhojen alle, se ei ihan huuda sitä ääneen. Kultaiset pienet niitit ovat nätti ja vähän rock-henkinen lisä ja minä kun tuosta keltakullasta vielä kovasti pidän! Niitit kulkevat lisäksi laukun sivuilla, kuten ekasta kuvasta peilin kautta näkyykin.

Pukeudun aika simppelisti ja arvostan yksinkertaisia linjoja ja ilmeitä vaatteissa. Laukut ja muut asusteet saavat sitten mielellään olla näyttäviä ja koreilevia, joilla asuun saadaan pientä twistiä.

Varaslähtö Uuteen Vuoteen

Me juhlimme tänä vuonna Uuden Vuoden päivää aiemmin. Olemme saaneet kutsun massiivisiin 40-vuotisjuhliin, joita viettää kaksi kaveriamme. Nämä ovat todennäköisesti hienoimmat ja ökyimmät bileet, joihin koskaan menen!

Bileitä varten on varattu yksi Helsingin ykkösravintoloista pelkkään yksityiskäyttöön, sinne ei ulkopuolisia tule koko illan aikana. Vieraita bileisiin on tulossa 350-400 henkeä ja lavalle kiipeää illan aikana eturivin artisteja! Kutsuvieraiden joukossa on silmäätekeviä tyyppejä, julkkiksia ja ehkä jopa maailmallakin tunnettuja henkilöitä. Voi pojat!!

_MG_1537.jpg

Olen melkoisen fiiliksissä näihin bileisiin menemisestä! Onneksi pienen (luonnollisesti!) asukriisin jälkeen vaatekaapista löytyi kiva asu. Lähden kokomustassa asussa jota piristää nämä syksyllä hankitut korkkarit.

_MG_1534.jpg

Koruiksi laitan kultaa – Michael Korsin kellon ja rannekorun. Korviin laitan pitkät, kultaisilla ketjuilla ja mustilla kivillä varustetut korvikset.

Hiuksiin lisään vähän pituutta lisäkkeillä ja ne kiharran isoille kiharoille ja sitaisen sivuponnarille. Mitään liian laitettua kampausta en halua ja tuollainen sivuponnari on trendikäs. Katsotaan jos saan otettua myös tänne blogiin pari kuvaa asustani. Sitten enää pikkulaukku mukaan ja varuiksi ballerinat, jos jossain kohtaa täytyy hypätä noista liki 10 sentin koroista matalampiin. Todennäköisesti tanssin jalkani rakoille ja päkiät turvoksiin jo ekan tunnin aikana!

_MG_1539.jpg

_MG_1541.jpg

Me lähdemmekin tästä etkoille kaupunkiin, jossa treffataan ystäviä. Sitten suunnataan bileisiin, ou jee!!!

Hauskaa perjantai-iltaa kaikille! Katsotaan selviänkö tänne blogin puolelle vielä huomenna toivottelemaan Uudet Vuodet, vai viekö tämä ilta mehut seuraavaltakin päivältä…! 😉

Mahtava kirpparilöytö!

En ikinä, koskaan, löydä kirppareilta yhtään mitään! En ole hyvä kirppareilla kävijä. Minulta puuttuu sellainen tonkija-geeni. En ole sellainen, joka jaksaa/viitsii/osaa koluta pöydät ja rekit läpikohtaisin ja tehdä super hyviä löytöjä. Tuskastun vaatteita pursuaviin pöytiin, jossa takit, farkut, trikoot ja kimalletopit ovat yksi iso röykkiö – sellaisen ohitan samantien, koska en vaan jaksa mennä penkomaan niitä kasoja. Karsastan pöytiä, joissa on tiukasti riveihin viikattuja vaatepinoja, niitä ei tee mieli mennä sotkemaan. Ja tiedän, juuri tuon takia en löydäkään ikinä mitään! 😀

Sen kerran kun kirpparille menen, ostan yleensä tavaraa; sisustuskamaa tai pokkareita, joskus asusteita. Vaatteita en juurikaan osta, ellei ole jotain todella houkuttelevaa tarjolla, jotenkin vain toisen, vieraan ihmisen ennen yllään pitämä vaate ei tunnu sellaiselta, jonka haluan itse pukea iholleni. I’m funny that way. En myöskään kehtaa tinkiä. Ajatella! Voisin saada jonkun tavaran halvemmalla vain ehdottamalla uutta hintaa, mutta maksan aina mukisematta sen mitä pyydetään. 🙂

IMG_2700.jpg

Käyn kuitenkin usein itse myymässä kirppareilla. Se on hyvä ja hauskakin tapa saada vanha, itselleen tarpeeton tavara eteenpäin ja tienata siinä samalla muutama ropo. Tällä hetkellä lompakkoa tyhjentää tyttären parin tonnin autokoulumaksut, pienikin ylimääräinen rahapuro auttaa kerralla liki viidensadan euron laskuja maksettaessa. Kirppareilla on lähtökohtaisesti kiva fiilis ja usein tulee myös juteltua pitkät pätkät mielenkiintoisten ihmisten kanssa myyntitouhujen lomassa. Parasta tietty se, että itse pääsee eroon ylimääräisestä tavarasta, joka jollekin voi olla tosi tarpeen. Samalla tyhjentyy kaapit ja kellarit ja olokin jotenkin kevenee, kun pääsee maallisessa romusta irti. Ja jos itse en osaa tinkiä ostaessani, pidän kyllä puoleni myyjänä – en todellakaan suostu mihin tahansa hintaan kun minulta tingitään. 🙂 Siinä astuu neuvottelija-minä kehiin! 🙂

IMG_2697.jpg

Meitä vastapäisellä pöydällä näytti olevan mielenkiintoisia juttuja. Nainen nosteli myyntiä varten esiin Guessin käsilaukkuja. Sitten ilmestyi rekkiin saman merkin toppeja, neuleita ja puseroita ja pöydät täyttyivät samaisen kolmiologon farkuista. Katsoin omaa vaatetustani; jalassa Guessin tennarit ja farkut. Olalla keikkui saman merkin käsveska. Pakkohan se oli mennä sitä pöytää ihmettelemään! Ekana tietty mielessä, että mitähän feikkejä nuo on…

Kävi ilmi, että tuotteet olivat myynnissä merkin entisen maahantuojan toimesta ja olivat luonnollisesti aitoja ja sen kyllä näki kaikista yksityiskohdistakin. Jos on työskennellyt merkin parissa vuosikaudet tuoden sitä maahan, on selvää, että omat kaapit pursuilevat merkin tavaroista ja myyntiin nainen oli tuonut kotoaan ”ne huonoimmat”. Tämä käsitti melkein käyttämättömiä laukkuja, pari kertaa pestyjä vaatteita, vähän pohjasta kuluneita tennareita, eli täysin uutukaisia juttuja! Merkin fanina olin taivaassa. Harmillisesti farkuista ei löytynyt sopivia, ei ollut tarpeeksi pillejä ja jos oli, niin lahje loppui kesken näihin metrikoipiin. Pöh. Sen sijaan se eka veska, johon löin silmäni jo oman myyntipöytäni takaa, oli minun!

IMG_2695.jpg

IMG_2691.jpg

Guessin ihan kaikki laukut eivät iske, jotkut ovat aivan liian täynnä krumeluuria, mutta tässä kohtasi kaikki toiveeni; pitkä (vieläpä irroitettava) olkahihna, joka mahdollistaa yli olan kannettavuuden sekä vaihtelun vuoksi nätit kantohihnat jos haluaa veskaa kädessä roikottaa. Musta, kaunis kuosi, kultaisia yksityiskohtia mm. niitit ja naisellinen lukkosysteemi sekä kivaa ekstra jujua beigen värisistä kantohihnoista. Koko on aavistuksen suurempi, kuin nykyisissä käyttämissäni, joka sekin pelkkää plussaa, sillä olinkin ollut vähän isompaa laukkua vailla.

Malli on Cheatin Heart ja se on pari vuotta vanhasta mallistosta. Googlasin huvikseni mihin hintaan sitä saisi ostaa verkkokaupoista tällä hetkellä ja hinta pyörii siinä 130 euron tuntumassa ja nekin alennuksessa. Minä maksoin tuskin paria kertaa enempää käytetystä laukusta 30 euroa!! Hah! That’s what I call a bargain!! 🙂

IMG_2692.jpg

Laukku on mielestäni todella kaunis ja naisellinen ja arvokkaan näköinen. Tyttömäisyyttä lisää irroitettava rusettikoriste, jossa kuitenkin vähän särmää tuovia niittejä siinäkin. Minä en kyllä tuota aio irroittaa, olen aina ollut vähän heikkona pieneen blingiin. Ai että, että oli sitten ihana löytö! Kyllä voi ihminen tulla onnelliseksi käsilaukusta!  Materialistinen minä on ihan onnesta soikeana! 🙂

Viikonloppuna kerkesin vähän sisustelemaankin, siitä lisää huomenna. Ja hei, mahtavaa blogini 2-vuotisarvontaa pukkaa myös alkuviikosta, joten pysykäähän kuulolla!

Nyt toivotan kaikille rentoa sunnuntai-iltaa. <3

Syksyn hankintoja

Pakko kai se on uskoa, että ballerinakelit on kohta ohitse ja ylle on kiskottava pian jotain muutakin kuin lyhythihaista ja neuletakkia. En ole viimeiseen vuoteen käyttänyt beigen väristä nahkatakkiani ja sen päätinkin kiikuttaa kirpparikasaan. Väri ei enää vain tunnu omalta ja hakusessa onkin kivanmallinen nahkatakki mustana.

Kenkäpuolella on myöskin haasteita, sillä en vain pysty siirtymään suoraan ballerinoista nilkkureihin, eli joku välimallin popo on löydettävä; loaferi, kävelykenkä, mikä lienee oikea termi. Joku siisti kuitenkin, joiden kanssa pystyy töissäkin käymään, sillä siellä se asiallisen kengän tarve kuitenkin suurin on. Vapaa-aika menee nimittäin aina tennareissa.

Lisäksi haluaisin jonkun graafisen kuvioinnin omaavan lämpimän huivin, nimittäin kohta on ne kelit, kun meikäläisen kaulassa alkaa roikkumaan huivit ja ne pysynee siinä ensi vuoden maalis-huhtikuulle asti. Kaulan ja kurkun kohdalla kylmän tuntuminen on minusta kaikista inhottavinta!

Selailin nettikauppoja jotain tällaista lähtee tilaukseen:

syksyn%20kuteet.jpg

Musta nahkatakki on mielestäni tosi kivannäköinen ja pidän korkeasta kauluksesta. Takkiin sopisi täydellisesti lämmin, harmaansävyinen huivi. Pidän itse eniten kolmionmuotoisista huiveista, ne on helppo kietaista kaulaan runsaannäköisesti. Itseäni jotenkin aina ahdistaa sellaiset pitkät kapeat huivit, jotka pitää kietoa kaulan ympärille tuhat kertaa. Kuvan loaferit on ehkä hiukan tylsät ja tuollainen joustinosa tuo aina mieleen vähän sellaiset mummokengät, mutta työkäyttöön nuo olisivat varmaan aika passelit siistin ja yksinkertaisen ulkonäkönsä takia, eikä pienet lätäkötkään syksyisellä työmatkalla haittaisi menoa.

Olen tähän asti käyttänyt punottua kesäkassia, sellaista isoa, johon mahtuu kaikki eväsrasioista sisustuslehtiin ja varuiksi mukaan otetuista neuletakeista pieniin ostoksiin asti. Olkapäässä sen on kyllä tuntenut, sillä mitä isompi kassi, sitä enemmän kamaa sinne tulee tungettua. Onkin aika hyvästellä kesäkassit varvassandaalien kanssa ja ottaa käyttöön pienemmät käsilaukut. Syksyisin ja keväisin käytän valkoista Guessin nahkalaukkuani, se sopisi hyväksi asusteeksi uuteen nahkatakkiin ja huiviin. Talven ajaksi siirryn sitten aina tummempiin sävyihin myös laukuissa.

IMG_4249.jpg

Onko teillä jo syksyn vaatteita otettu esille?

 

Kollaasin kuvat lainattu linkkien takaa.

Tikkitakissa

Toivottavasti kaikilla oli mukava viikonloppu ja äitienpäivä. Me ainakin syötiin hyvin ja herkuteltiin kakulla, vaikka suurin osa päivästä menikin taas vaihteeksi migreenisäryssä ja sen jälkisumussa. Onneksi oli vapaapäivä ja illalla makoilinkin sohvalla Netflix seurana. Se on kumma kuinka tuo migreeni vie aina voimat ihan täysin.

Kevät on välillä haastavaa aikaa pukeutumisen suhteen. Välillä sataa ja on niin kamalan kolea kosteus, että se menee luihin ja ytimiin. Välillä tuulee niin, että tukka lähtee ja välillä takkia ei taas ole tarvinnut lainkaan, jos on vain pysynyt liikkeellä. Yritä siinä nyt sitten pukeutua joka säähän sopivasti. Löysin jo joku aika sitten tikkitakin, joka on toiminut aika kivasti näissä keväisissä vaihtelevissa keleissä.

tikkitakki.jpg

Silti, kuten aina, vannon kerrospukeutumisen nimeen. Toppi, joku pusero ja neuletakki. Juu, ja kaulaliina. Ilman sellaista en lähde minnekään, sillä olen kauhea vilukissa ja inhoan, jos tuuli pääsee puhaltamaan kaulasta. Kevät kuitenkin etenee koko ajan ja ilmat lämpenee. Seuraavaksi odotankin ballerina-kelejä! Ostin Lontoosta parit uudet baltsut muutaman punnan hinnalla ja ne jo huutelee käyttöönottoa kaapin pohjalla.

Näissä kuvissa muuten vilahtaa vielä pitkä ponnari. Nyt siitä ei ole enää tietoakaan, eli lauantaina tukka siis lyheni radikaalisti! Uusia kuontalokuvia tulossa heti, kun kerkeän virittelemään kameran jalustoineen.

Kivaa uutta viikon alkua!

Gaalaan menossa!

Lauantainen Indiedays blogi-gaala lähestyy kovaa vauhtia ja tämä tyttö suuntaa karkeloihin ekaa kertaa. Asukoodina on ”Inspiration”. Eli ei kun inspiroitumaan vaatekaapin sisällöstä! Jep, helpommin sanottu, kuin tehty. No, lopputuleman arvaa; läjä henkarista kiskottuja vaatteita mytyssä lattialla – sovitettu, eikä näytä hyvältä. Mikään. Aargh.

 Pari kauppaa kolusin ja sitten löytyi mekko, joka istui päälläni kuin hanska! Mekossa on ihana, graafinen ja mustavalkoinen kuviointi. Plussaa kauniista leikkauksista, napakasta yläosasta, joka ei kirraa mistään ja sopivasta helman pituudesta. Mekko on yhtä aikaa klassinen mallinsa puolesta, nuorekas kuvioinnin puolesta ja hieman 60-lukulainen kellottavan helman vuoksi.  Tähän mekkoon olin kyllä super tyytyväinen ja näen, että sitä voi käyttää monipuolisesti juhlissa kuin juhlissa! Kokonaiskuvaa mekosta en vielä paljasta, sitä paitsi se täytyy silittääkin vielä ennen juhlia…

IMG_1325.jpg

Kenkäpuoli hoitui, kun bongasin Dinskosta kiilakorolliset, gladiaattorimalliset sandaletit. Ne tuovat vähän särmää asuun ja näyttää jaloissa huomattavasti siroimmilta, kuin tässä kuvassa. Mietin juuri, että mekon ilmettä voi muuttaa juurikin kenkävalinnoilla. Ballerinoilla mekosta tulee helposti tyttömäisempi ja ”arkisempi”, korkeilla koroilla ja bolerolla juhlallisempi ja juurikin tuollaisilla gladiaattorisandaleteilla katu-uskottavampi 😉 Miksei mekkoon voisi rohkeasti yhdistää myös tennareita ja nahkatakkia, laittaa tukkaa tötterölle ja painella boogie-woogie tansseihin! 

IMG_1331.jpg

Korviin laitan jotkut isohkot korvikset, sillä kaulakorua mekko ei kaipaa. Ranteeseen jotain mustaa korua myös. Hiukset jätän todennäköisesti auki isoille kiharoille. Viime aikoina olen suosinut arkikampauksessakin toisen puolen ylöskiinnittämistä, ehkäpä lauantainen kampauslookkini koostuu sellaisesta. En ole pitkään aikaan ollut missään juhlimassa, tosi mahtavaa päästä tällaisiin isoihin juhliin, jossa varmasti tapaan uusia tuttavuuksia ja ehkä pari blogi-idolianikin! 🙂

Onko ruudun takana muita gaalaan tulijoita? 🙂

Yhtä juhlaa

Loppuviikosta ei juhlantuntua, glögiä tai kimallusta puutu! Perjantai-iltapäivä starttaa töissä kuusijuhlan tunnelmissa, josta jatkan ystävän synttäreille pihviravintolaan viettämään iltaa. Illan asu koostuu mustista farkuista sekä Vero Modasta löytämästäni kauniista valkoisesta puserosta, asusteina hopeaa..

Risu, jota säästän jouluaaton kattaukseen, toimi hyvin korujeni esittelytelineenä 🙂

IMG_8605.jpg

Ranteeseen laitan hohtavan kimalteleva köyhän naisen ”timantti”korun. Tuon olen muistaakseni ostanut joskus vuosia sitten Kyprokselta ja se on yksi lempparikoruistani!

IMG_8606.jpg

Kaulaan suurella ”timantilla” varustettu hopeinen ketju. 

IMG_8604.jpg

Hyvin taipuu risu myös tähän tarkoitukseen 🙂

IMG_8607.jpg

Pusero löytyi tosiaan Vero Modasta. Pidän tuollaisista kauniisti laskeutuvista vaatteista. Kauluksia kartan, minun puseroistani niitä ei juurikaan löydä.

IMG_8611.jpg

Lauantaina onkin sitten vähän arvokkaampi päivä, kun kunnioitetaan itsenäisyytemme puolesta taistelleita ja minä ainakin käyn viemässä sotaveteraani-vaarini haudalle kynttilän lämpimin muistoin. <3 Myös ikkunalle laitan perinteiden mukaisesti 2 kynttilää palamaan, ihan niinkuin lapsuuteni kodissa. Meillä on ohjelmassa Linnan juhlat sekä italialainen kolmen ruokalajin illallinen ystävän kera. Perinteisesti meillä on syöty Itsenäisyyspäivänä karjalanpaistia, mutta tänä vuonna päätettiin tehdä toisin.

Sunnuntaina onkin sitten aika jo toisen adventin ja kummitytön synttäreiden. Eli aikamoista juhlahumua luvassa! Saan myös toivottavasti viikonlopun aikana viimeisteltyä joulukorttisavotan, että saan ne postiin heti seuraavana arkena. Ehkä jatkan myös jouluisen ilmeen rakentamista kotiin. 

Koska muuten voi lisätä sellaiset koristeet, joissa jo selkeästi toivotetaan ”Hyvää joulua”?