En millään olisi malttanut tänä aamuna nousta. Peiton alla oli niin lämmin ja hyvä olla. Tuo onkin parasta viikonloppuaamuissa - voi loikoilla vuoteessa loputtomiin, herätä ihan omassa tahdissa. Ja kun kroppa ja mieli on vähän jo päässyt kiinni uuteen päivään, voi nauttia hyvästä aamiaisesta rauhassa. Keitellä kupin teetä ja kaivaa mummin vanhat teeastiat esiin. Lukea lehti. Nukahtaa uudelleen peittojen ja tyynyjen väliin.

aamun%20aloitukseen.jpg

Tänä viikonloppuna en aio tehdä mitään. Toisaalta olokaan ei ole kummoinen, sillä olen palellut koko viikon ja kurkussa asustaa kaktus. Olen aivastellut ja kaivellut nessu-paketteja esiin. Aion kuitenkin lähteä metsään tänään kävelylle. Tuulettamaan vähän aivoja raikkaseen ilmaan ja ihastelemaan syksyn värejä. Rauhallisesta kävelylenkistä ei ole haittaa, vaikka flunssa yrittääkin tosi sitkeästi nyt iskeä päälle.

Iltapäivällä keitän valkosipulikeiton tuoreen leivän kaveriksi. Sunnuntaina ruokalistalla on mm. inkiväärillä, kardemummalla ja kurkumalla maustettua intialaista kanaa. Kehoa lämmittävät ruoat perinteisillä flunssan torjunta-aineksilla sopivat hyvin tähän olotilaan.

Taidanpa mennä kaatamaan uuden kupin teetä... Kaunista lauantaita kaikille.