Varsinkin eilinen aamu tuntui niin upealta! Aurinko paistoi yhdeksältä täydeltä terältä, kun lähdin koira-herramme kanssa tepsuttelemaan metsälenkille. Minulle sopi vallan mainiosti herran hiljainen vauhti, kuonon nuuskuttaessa keväisiä tuoksuja mullasta, puiden rungoista ja kannoista. Kuuntelin lintujen liverrystä, niillä taisi olla konsertti meneillään ja tunsin oloni niin onnelliseksi. Huomasin hymyileväni ja päässä alkoi kuin itsestään soimaan Jukka Pojan Brand New Ihanuus. "Hyvää huomenta, näytät kauniilta..."

IMG_1270.jpg

Lauantaina aurinko hemmotteli lämpimillä säteillään ja tyttären lähtiessä ratsastamaan, me aloimme miehen kanssa pihahommiin. Haravointia, havukasvien siistimistä, terassin ja grillin pesua. Suunnittelimme samalla tulevia pihan ja terassin muutostöitä ja mies teki mittauksia ja laskelmia laudan menekistä jne. Kesäkeittiöstäkin alkaa olemaan suunnitelmat aika selvillä ja tulevan viikon varrella vilautan niistä enemmän. 

Grillikausi korkattiin myös lauantaina. Haimme huoltoasemalta uuden kaasupullon ja kunnon jynssäyksen jälkeen oli kiva laittaa pihvit tirisemään puhtaalle grillille. Ai että se grillattu liha vaan maistuu niin erilaiselta, kuin pannulla paistettu! Ihan vielä ei taida grillaus tulla säännölliseksi, kyllä se vaatii sen kesän, mutta seuraava kerta lienee jo vappuna. Silloin kestitään taas ystäviä, joten jos sää vaan sallii, niin grilli käynee kuumana.

IMG_1261.jpg

Viikonlopun aamuissa parasta on hitaus. Inhoan arkiaamuja, vaikka ne rullaakin rutiinilla; herätys, kylppärin kautta alas meikkaamaan, vaatteet ja ovesta ulos. Viikonloppuisin sen sijaan herään, kun unta ei enää riitä, puen kun huvittaa, lähden koiran kanssa maleksimaan metsään tai puistoon, meillä kun on luksus valita jompi kumpi asuessamme metsän ja puiston välissä ja syön aamupalan sohvalla, jos siltä tuntuu.

Eniten rakastan sitä hiljaisuutta viikonloppuisin. Tytär (kuten teinit aina) nukkuu puoleen päivään, mies jos on vapaalla, nukkuu hänkin pidempään kuin minä. Saan istuskella yksin alakerrassa hiljaisuudessa. Miettiä omia juttuja. Rapsuttaa kyljessä kiinni makoilevaa koiraa. Usein valokuvaan, kirjoitan postauksia viikon varrelle. Olen yksin ja nautin hetken omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Arkiaamuissa pahinta onkin se, että tempautuu heti mukaan hälinään, julkisten kulkuneuvojen pyörteeseen, ihmisten keskusteluihin ja koululaisten kikatuksiin. Arkisin joutuu olemaan ihan liian nopeasti valmis päivän tapahtumiin. Viikonloppuisin saa ottaa sen ajan mitä tarvitsee.

IMG_1280.jpg

Tänä viikonloppuna oli kaksi ihanaa, rauhallista aamua.

Hyvää huomenta siis. <3

IMG_1262.jpg