Päänahkaan liimaantunut tukka, punaiset posket, hiestä märät vaatteet. Hengästyttää ja kropassa tuntuu pieni jomotus. Endorfiinit virtaa kehossa, olo on väsynyt, mutta virkeä samaan aikaan. On vaan niin hyvä fiilis, kun on treenannut kovaa!

Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni. Kuusivuotiaana telinevoimisteluun, siitä tanssiin ja yleisurheiluun, maastojuoksukisoista uintiin ja itsepuolustuslajeihin. Välissä joogaa, juoksua, pilatesta, punttisalia, laskettelua ja lisää tanssia. Kaikkea on tehty, mutta yksi on pysynyt lajista lajiin - se rakkaus liikuntaan.

20150414_191354.jpg

En tiedä mitään parempaa oloa, kun se mikä tulee urheilusuorituksen jälkeen. Yksi parhaimmista päätöksistäni oli ottaa jäsenyys SATS-Elixialle. Olen sitä kautta löytänyt taas ihan uudenlaisen inspiksen liikkumiseen ja harrastamiseen ja hyödynnän jäsenyyttäni kyllä ihan täysillä, 5-6 kertaa viikossa, joka viikko. Löysin sitä kautta uudelleen joogan elämääni ja uutena lajina nyrkkeilyn.

Rantakuntoprojekti kiittää ahkerasta salin oven kolisuttelusta, palailen kuun vaihteessa siihen asiaan tarkemmin. Ulkonäöstä viis, projekti on tuonut älyttömän määrän lisää virtaa ja energiaa, iltapäiväväsymys töissä on kadonnut ja voin niin paljon paremmin ihan kokonaisvaltaisesti. Nukun paremmin ja koko kroppa tuntuu paremmalta ja jotenkin toimiikin kaikin tavoin paremmin. Odotan keväisempiä ja lämpöisempiä ilmoja, sitten otan aamulenkit lisänä repertuaariini!

Liikunnan iloa kaikille! :)