Sokeri. Se viheliäinen, vakavaa riippuvuutta ja inhottavia sivuoireita aiheuttava valkoinen herkku. Päänsärkyä, turvonnutta oloa, mielialanvaihteluita, huonosti nukuttuja öitä, keskittymisvaikeuksia ja vaikka mitä muuta - lista on loputon ja sitä voisi jatkaa todella vakavilla oireilla, jos sinne asti mentäisiin.

sokeri%201.jpg

Olen yksi niistä, jotka ovat lähteneet tavoittelemaan kokonaisvaltaisesti parempaa oloa vuodelle 2015 ja kyllähän tuo rantakuntokin edessä häämöttää haavekuvana, joten muutoksia mm. ruokavalioon oli tehtävä. Sokerista irtautuminen on käynnistynyt ja suorin lähestymistapa siihen on yksinkertaisin ja toimivin; sokeri pois ja tilalle proteiinia ja rasvaa. Ja tietystikin siis hyvää rasvaa öljyjen, pähkinöiden ja siementen muodossa. (Kala olisi hyvä lähde, mutta allergikkona se on poissuljettu.)

Sokerikierteen katkaisemiseksi suositellaan myös valkoisen jauhon poisjättämistä. Itsellä ei tuota ongelmaa ole, sillä vilja-allergiani pitää huolen, ettei viljaa, saati tuota valkoista jauhoa ruoistani löydy. Sokeria siitä on kyllä sitten löytynyt viimeisen puolen vuoden aikana ja huonoa rasvaa ja olo on ollut sen mukainen. (Ja peilikuva.)

Eikö olekin ärsyttävää, että ihminen tietää mitä pitäisi tehdä ja tekee silti toisin...?

sokeri%202.jpg

Tammikuu vedetään nyt siis sokerittomalla linjalla. Siitä eteenpäin kuusi päivää viikossa voisi pyhittää terveelliselle ruoalle ja yhden päivän viikossa voisi viettää vähän löysäillen. En usko mihinkään totaalisiin kieltoihin tai pannoihin, sillä elämä on kyllä aivan liian lyhyt jatkuvaan pingottamiseen ja itsensä kieltämiseen. Kuitenkin alkuun sokeri on karsittava kokonaan, jotta tuo ärsyttävä himo lähtee pois.

Parasta oman motivaation säilyttämiseen on se, että tuntuu hyvältä. Olen tasan kerran kokeillut "kitu-dieettiä" vuosia sitten ja se jäi 10 päivän kokeiluun. Olo oli kammottava ja ihan kaikkea muuta kuin piti. Lautaselta löytyi sitä samaa joka ikinen päivä, joka ikinen ateria. Tiedän ja tunnen kyllä itseni, että jos ruoka ei ole hyvää ja se ei maistu, sitä ei tule syötyä. Terveellisiä elämäntapoja ylläpidettäessä ja treenatessa syömättä jättäminen on yhtä suuri "rikos", kuin mässääminen. 

Urheilupuoli on nyt myös kunnossa, treenikärpänen on puraissut täysillä ja niihin aiheisiin palailen myöhemmin, joten tässä alkaa tämä hyvinvoinnin metsästys olemaan aika lailla hyvissä kantimissa!

Kohti sokerittomampaa elämää siis! :)


kuva 1, kuva 2