Loppuviikko on jännittävä, huomenna tapahtuu opintoihini liittyvät viimeiset rutistukset!

Tiesin jo varmaan kymmenen vuotta sitten, että olen väärällä alalla. Olen aina haaveillut siitä, että työskentelisin käsilläni tehden, kauniiden asioiden parissa, itse ideoiden ja toteuttaen näkemyksiäni. Olen aina ollut enemmän luova ja taiteellinen tyyppi, kuin toimistossa istuja. Joskus kuitenkin elämä kuljettaa eri suuntaan ja niinpä minäkin urauduin alalle, jolle en ole koskaan kotiutunut. Kun vihdoin tein päätöksen lähteä opiskelemaan uutta ammattia, tiesin, että olin tehnyt oikean ratkaisun!

Tammikuussa 2013 aloitin työn ohella opinnot. Olen nyt 1,5 vuotta opiskellut markkinointiviestinnän tutkintoa ja valmistun visualistiksi näillä näppäimillä! Tutkinnon olen suorittanut näyttötutkintona ja tämä siis tarkoittaa, että osaaminen osoitetaan näytöin, jotka jakautuu kolmeen osaan ja joista jokainen pitää suorittaa hyväksytysti ennen valmistumista. Visualistin tutkinnossa nämä tutkinnon osat ovat markkinointiviestinnän toimeksiannon valmistelu, visuaalisen suunnitelman laatiminen ja visuaalisen suunnitelman toteutus. Nämä pystyy suorittamaan kaikki yhdessä suuressa projektissa, kuten minä, tai useimmissa pienemmissä kokonaisuuksissa. Koko 1,5 vuotisten opintojen aikana olemme myös suorittaneet kursseja tehtäviä tehden ja tunneilla istuen. Tähän kevääseen kuului myös pari tenttiä.

vm%201.jpg

Näyttötutkinnon suorittaminen sopii hyvin työn oheen suoritettavaksi, vaikka rankkaa tämä on paikoittain ollut. Viime syksy ennen joulua oli ihan hullunmyllyä ja olin niin väsynyt, etten enää pystynyt ajattelemaan selkeästi. Parhaimmillaan päivät venyivät 16-tuntisiksi; ensin 8 tunnin työpäivä töissä, sitten johonkin muualle tekemään työharjoittelua ja kotona jatkoin tietokoneen edessä hommia puoleen yöhön tehtäviä tehden. Tehtävät eivät ikinä ole olleet mitään tunnin tai parin juttuja, vaan isoja kokonaisuuksia, jotka vaativat aina jotain taustatyön tekemistä tai muita valmisteluita ja lisäksi sitten se  itse toteutus, valokuvaus, kirjoitustyö ja useimmiten perään vielä työn esitteleminen luokalle. Ei tässä yhtäkään tehtävää ole voinut vasurilla hutaista. Olin kuitenkin varautunut tuohon kaikkeen ja tiesin, että kiire tulee. Tiesin myös, että se olisi väliaikaista ja kiitos seisoisi lopussa.

                                     sektori.jpg

Lopputyöni esittelin jo arvioijille ja siitä vilautin teillekin paloja viime postauksessani. Huomenna on luvassa portfolioni, eli työnäytekansioni esittäminen ja arviointi sekä kolmikantakeskustelu. Työnäytekansiohan koostuu nimensä mukaisesti työnäytteistä. Olen 1,5 vuoden aikana kerännyt siihen materiaalia hyvin onnistuneista töistäni valokuvien tai piirrustusten muodossa ja niiden avulla työstänyt kasaan ammattilaisen kansion. Tällä kansiolla haen jatkossa töitä, eli mistään pikku askartelukirjasesta ei ole kyse. Jokainen yksityiskohta on pitänyt miettiä tarkkaan; kansion ulkonäkö, muovitaskujen kiiltoaste, taustapaperin käyttö, sivun taitto ja graafinen ilme; paperin koko, valokuvien valinta ja käsittely, fonttien määrittely, värimaailma, hyvän ja ytimekkään esittelytekstin kirjoittaminen jne, jne. Tutkinnon läpäiseminen edellyttää hyväksyttyä portfoliota ja sen kohtalo ratkeaa huomenna. Uskon kuitenkin useiden kuukausien työstämisen tuovan tulosta! Kolmikantakeskustelussa mukana on yksi työnantajan edustaja, yksi työntekijätason edustaja sekä minä. Meidän kolmikantakeskustelussa mukana on lisäksi näyttötutkintomestari, eli koulumme pääopettaja. Kuulen "tuomion" saman tien huomenna olenko läpäissyt tutkinnon myös näiltä osin. En oikein osaa ajatella etteikö se läpi menisi... :)

Perjantaina meillä on koululla päättötilaisuus, jossa jaetaan arvosanatodistukset. Käytännössä valmistun siis tämän viikon perjantaina (Jeeeee!!!!!! Pari volttia päälle!!!!!!!),  mutta muodollisesti se tapahtuu vasta syksyllä, opetushallituksen myöntäessä tutkintotodistuksen. Mietin pitkään aiemmin keväällä, että juhlisinko valmistujaisia tänä viikonloppuna vai syksyllä tutkintotodistuksen saatuani. Tulin siihen tulokseen, että säästäisin juhlat myöhempään ajankohtaan. Syksyllä järjestän sitten perheelleni ja ystävilleni isot valmistujaisjuhlat. Aika harvoin sitä enää kuitenkaan tässä iässä saa juhlia uuden ammatin saavuttamista! Ja minä kun noita juhlia rakastan järjestää, niin mikäs sen parempi yhdistelmä?! :) Silloin teemaksi voisi valikoitua vaikka elonkorjuujuhlat! (Tosi juhlajärjestelijä miettii nämäkin asiat jo ennakkoon...!)


diploma.jpg

Perjantaina juhlitaan kuitenkin sen verran, että lähdemme luokkakavereiden kanssa syömään ja ehkä vähän myös juomaan kuohuvaa :) Olen saanut tutustua upeisiin ihmisiin opintojeni aikana ja meidän luokalla on ollut ihan mahtava tekemisen meininki, hyvä yhteishenki ja hauskaakin on riittänyt niin, että joskus on naurettu kyyneleet silmissä! On harmi, että osa heistä asuu ympäri Suomea, mutta osa ihan omilla kulmilla, joten toivon, että yhteys säilyy jatkossakin!

Olen koulussa kartuttanut miljoona uutta taitoa ja tiedonjyvää ja upeita ihmisiä tuttavapiiriini. Aikuisena opiskeleminen on niin erilaista kuin nuorempana, jolloin se tuntui lähinnä pakkopullalta. Motivaatio on ollut niin suuri ja se on tuottanut tulosta koulussa. Mielessä on vähän käynyt ajatus jatko-opinnoista tai sanotaanko osaamisen laajentamisesta, mutta ihan vielä ei ole aika kypsä sille. Nyt keskityn tähän hetkeen ja tähän onnentunteeseen ja juhlin saavutustani ansaitusti ja ylpeänä itsestäni. :)


Aurinkoista loppuviikkoa! :) Minä taidan palata blogin äärelle vasta viikonloppuna seuraavan kerran.

B


kuvat: 1, 2, 3