Aloimme eilen vaihtamaan tasoja keittiöön ja vedimme mattoveitsellä vanhat silikonit poikki laattojen ja työtasojen välistä. Pienempi pätkä tasoa irtosi mallikkaasti, ei mitään ongelmia. Kuuluisat viimeiset sanat. Isompi pätkä tasoa irtosi sekin, mutta niin irtosi myös rivi laattoja välitilasta samalla kertaa!

IMG_4286.jpg

Kuulin kiljahtavani ja sitten ne jo putosi tasolle, jota olimme irroittamassa. Mies alkoi nauraa, minä olin kauhuissani! Kunnes tajusin, että hittolainen, olin aina vihannut niitä laattoja ja nyt ne lähtisi kaikki! Tytär totesi viisaana, että ainahan näitä ylläreitä voi tapahtua. No niin tosiaan! En ollut uskaltanut haaveilla välitilan vaihtamisesta, sillä rempassa oli jo niin monta rahareikää työmäärästä puhumattakaan. En ollut uskaltanut edes ehdottaa, että revitään laatat pois, että tavallaan onni onnettomuudessa!

Eihän siinä muu sitten auttanut, kuin ottaa taltta ja vasara käteen ja alkaa irroittamaan niitä loppujakin...

IMG_4288.jpg

IMG_4291.jpg

Liesi ja pätkä uutta tasoa vaan pyyhkeiden alle suojaan, etteivät saisi osumia lentelevistä ja erittäin terävistä sirpaleista. Ne nimittäin tekivät verta vuotavia haavoja käsivarsiin (minulla yksi, miehellä kolme laastaria). Onneksi silmät suojattiin ilotulitus-suojalaseilla, sillä niitä sirpaleita osui harvaseen tahtiin laseihin!

IMG_4292.jpg

Kyllä muuten näyttää surulliselta tuo keittiö repsottavine työtasovaloineen...

Rautakaupan ovea kolkuteltiin taas heti puoliltapäivin ja mukaan tuli tarvittavat asiat uuden välitilan tekemiseen. Ai no minkälaiseenko? No, se selviääkin teille sitten myöhemmin;) Nyt minä nimittäin lähden taas työn touhuun, sillä haluan tänään vielä keretä nauttimaan myös auringosta ylläritöiden lisäksi.

Kaikkea kanssa...

B :)