Mökkien ulkomaalaus – miten ja millä

*kaupallinen yhteistyö

Mökkitontiltamme löytyvät kolme mökkiä on huollettu ulkopinnoiltaan viimeksi tosi monta vuotta sitten ja oli aika miettiä niiden ulkonäköasioita. Yhteistyö Teknoksen kanssa ei olisi voinut siunaantua parempaan aikaan! Yhdessä Teknoksen kanssa mökkimme saikin uudet, upeat lookit!

Kaikki mökit ovat alkujaankin olleet aika tummia, pikkumökki kuitenkin aika vahvasti punertava. Olemme äitini kanssa ihastuneet tummiin taloihin ja siitä lähdettiinkin pohtimaan mikä värisävy olisi oikea meille. Onneksi Teknoksen tekninen asiantuntija tuli tässä kohtaa avuksi. Ensin käytiin läpi mökkien rakennusmateriaalit. Päämökissä se on pyöröhirsi, aitassa höylätty hirsi ja pikkumökissä lauta. Kurkataanpa ihan ensiksi miltä ne mökit näyttivät ennen.

Pikkumökki

pikkum%C3%B6kki_sivusta_ennen.jpg

Aitta

aitta_ennen_edest%C3%A4.jpg

Päämökki

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_ennen.jpg

Vanha pinta näissä kaikissa mökeissä on ollut kuullote, mutta Teknoksen asiantuntijan kanssa päädyimme vähän peittävämpään aineeseen, Visa-peittosuojaan. Se on vesiohenteinen peittosuoja, joka soveltuu oikein hyvin juurikin esim. hirren pintaan jättäen puun oman struktuurin näkyviin. Se muodostaa vedenkestävän, mutta hyvin hengittävän pinnan.

Koska halusimme liki mustan pinnan, päädyimme sävyyn T7063:seen.

musta.jpg

Joka mökissä ikkunanpuitteet ovat olleet ennen vihreät ja valkoiset ripauksella punaista. Tuo värimaailma on ollut isovanhempieni valinta aina 50-luvulta lähtien ja sitä on siitä asti kunnioitettu huoltomaalauksissakin. Nyt kuitenkin halusimme raikastaa ja yksinkertaistaa ilmettä näidenkin suhteen.

ikkunanpokat.jpg

Olen täysin rakastunut tanskalaishenkisiin mustiin taloihin valkoisilla yksityiskohdilla, joten oli ihana lähteä toteuttamaan sitä tyyliä nyt näissä meidän mökeissä. Mutta koska vitivalkoinen olisi saattanut muodostaa todella kovan kontrastin mustan kanssa, päädyimme valitsemaan Teknoksen asiantuntijan suositteleman sävyn T7008 ikkunanpokiin ja nurkka- ja otsalautoihin. Sävynä se on pikkuisen lämpimämpi, mutta näyttää todella raikkaalta. Erittäin hyvä valinta.

valkoinen.jpg

Mökit kannattaa valmistella ennen maalausprojektia ja se onnistuu hyvin Teknoksen kattavilla ohjeilla irrottamalla kaiken irtonaisen aineksen (vanha irtoava kuullote, vanha maali pokista) käyttäen teräsharjaa ja metallikaavinta. Tuon jälkeen pinnat pestään RENSA FACADE julkisivu- ja homepesuaineella. Veteen laimennettu aine harjataan seinien pintaan ja annetaan vaikuttaa kymmenisen minuuttia. Aine ei saa kuivua, joten sitä kannattaa tarkkailla silmä kovana ennen poishuuhtelua.

Mökkien putsauksen teimme siis edellisenä päivänä, jotta seinäpinta oli kuiva lähdettäessä sutimaan peittosuojaa. Valitettavasti siitepölyaika oli kovinta juuri tuolloin ja äkkiä mökkien pinta oli uudelleen keltaisena kaikesta putsauksesta huolimatta. Varsinaisen maalausurakan aloitimme helpoimmasta, eli pikkumökistä.

pikkum%C3%B6kinmaalaus.jpg

Pikkumökkiä on joskus käsitelty punamullalla. Sen päälle on alettu jossain kohtaa sutimaan tummanruskeaa kuullotetta ja pinta onkin jäänyt ihmeelisen punertavan-ruskean-sekalaiseksi. Tämä mökki sai kaksi kerrosta ylleen, sillä punainen kuulsi vahvasti läpi vielä ekan kerroksen jälkeen. Nurkkalaudat olivat ennen vihreät ja punaista maalia oli lisätty mm. ovenkarmeihin. Nurkkalaudat jouduimmekin itse asiassa vaihtamaan yhdestä kulmasta, sillä ne olivat mädät ja haperot alhaalta. Niinpä kesken talonmaalauksen lähti mies ja velipoika vielä lautakauppaankin.

Kun pikkumökin varsinaiset seinäpinnat oltiin saatu maalattua kaksi kertaa, oli aika ryhtyä vielä freesaamaan ikkunapokia ja ovenkarmeja. Pikkumökissä valkoiseksi tuli lisäksi myös nurkkalaudat. Miten yltiöpäisen söpö tästä pikkuruisesta vierasmökistä tulikaan, kun musta peittosuoja antoi sille ihan uutta ryhtiä ja tyylikkyyttä ja valkoinen raikasti sen yksityiskohdat. Ja hei, tuo fishbone -kuvioinen ovi on muuten suoraan vuodelta -52! Miten trendikäs se onkaan taas!

pikkum%C3%B6kki_edest%C3%A4_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_edest%C3%A4_j%C3%A4lkeen

pikkum%C3%B6kki_sivusta_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_sivusta_j%C3%A4lkeen.jpg

pikkum%C3%B6kki_ikkuna_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_ikkuna_j%C3%A4lkeen.jpg

pikkum%C3%B6kki_kylki_ennen.jpg

pikkum%C3%B6kki_kylki_j%C3%A4lkeen.jpg

Pikkumökistä siirrytäänkin sitten aitan puoleen.

Aitta sijaitsee tonttimme nurkkapaikalla vähän kuin omassa rauhassaan. Maasto viettää melko jyrkästikin ison kuopan omaisesti kohti tontin nurkkaa ja aiheutti pientä päänsärkyä mm. tikkaiden kanssa. Maasto on pehmeää varsinkin aitan takaa, sillä se on jätetty luonnontilaan. Myös aitassa tehtiin muutamia laudanvaihtoja ja mm. pienen kuistin sivuaidoista purettiin yksi kerros pois, jotta saatiin kaikki vahingoittunut puu pois.

aitankatolla.jpg

remppapuuhissa.jpg

Onneksi aitta on pieni, joten seinäpinta-alaakaan ei ole hurjasti. Maalasimme miehen kanssa aitan kahdestaan n. kuudessa tunnissa. Myös aitassa on ollut vihreät yksityiskohdat ripauksella punaista ja ne peittyi nyt uuden, raikkaan valkoisen maalikerroksen alle. Ikkunoiden ristikot irtoavat, joten ne oli helppo käsitellä ja maalata irtonaisia osina, eikä tarvinnut teipata ikkunalasejakaan suojaan. Ilme muuttui todella merkittävästi valkoisilla otsalaudoilla. Ja jos pikkumökki sai ryhdikkään ilmeen mustasta väristä, tuli aitastakin aivan mielettömän kaunis! Kuin piparkakkutalo!

Tässä mökissä on ehkä nyt eniten sitä haaveilemaani tanskalaista lookkia jo mustan katonkin takia. Aitta maalattiin myös kahteen kertaan, sillä ruskea puski väkisinkin läpi yhden kerroksen jälkeen. Nopean kuivumisen takia oli helppo kuitenkin aloittaa uudelleen alusta viimeisen kohdan jälkeen ja sutia toinen kerros. Toisen kerroksen maalaaminen sujuu aina paljon nopeammin, joten se kävi kuin leikki.

aitta_ennen_edest%C3%A4.jpg

aitta_j%C3%A4lkeen_sivusta.jpg

aitta_ennen_suoraanedest%C3%A4.jpg

aitta_j%C3%A4lkeen_suoraanedest%C3%A4.jp

aitta_ennen_l%C3%A4hemp%C3%A4%C3%A4edest

aitta_j%C3%A4lkeen_l%C3%A4hemp%C3%A4%C3%

aitta_ennen_vasemmalta.jpg

aitta_j%C3%A4lkeen_vasemmalta.jpg

Sisäkatto aitan kuistista ei livenä näytä noin laikukkaalta, mutta se mahdollisesti suditaan vielä toistamiseen. Myös tuo vasen sivuseinä jäi odottamaan ensi viikonloppua.

Aitasta siirrytään vielä päämökin pariin, joka oli tietysti työläin. Siinä on eniten pinta-alaa ja se on korkein. Pyöröhirsi antoi myös omat haasteensa, sillä onhan suoraa pintaa paljon helpompi maalata, kuin ylös- ja alaspäin kaartuvaa. Onneksi meillä oli reipas talkoo-apuri, joka maalasi taloa ripein ottein ja kiipesi muitta mutkitta korkeille tikkaille heilumaan! Päämökin kohdalla muutos ei ollut ihan niin radikaali kuin kahden edellisen, sillä mökki oli jo aika tumma muutenkin.

m%C3%B6kinmaalaus.jpg

Mietimme pitkään tarvitsemmeko jotain telineitä maalaustyötä helpottamaan, mutta niiden hommaaminen ja paikalle kuljettaminen olisi ollut liian hankalaa ja työlästä, joten päädyimme kikkailemaan tikkaiden ja jatkovarsien kanssa. Onneksi mökit eivät ole kaksikerroksisia!

Itse maalaus tulisi suorittaa kokonaan yhden hirren/laudan pituudelta alusta loppuun saakka. Jatkumo-kohtia tulee peittosuojaa työstäessä välttää, sillä ne saattavat näkyä lopputuloksessa ja sen takia olisi hyvä maalata aina yksi hirsi/lauta päästä päähän. Ison mökin kohdalla ylimpien hirsien maalaamiset tuotti vähän tuskaa kun piti säätää tikkaiden kanssa ja kiivetä ylös-alas ja joissain kohdin oli pakko sitten joustaa tuon yhden pituuden maalaamiseen suhteen ja työstää alue kerrallaan. Onneksi aika pian työtä yletti tekemään jo maasta käsin jatkovarren kera ja ainakaan meidän silmään ei näin jälkikäteen taloja tutkiskellessa osu mitkään jatkumojäljet silmään.

m%C3%B6kinpokiamaalaamassa.jpg

Visa-peittosuojan levittäminen oli helppoa. Tuote ei ole liian litkua, jotta sitä valuisia pitkin vartta sotkuisesti, vaan se on tarpeeksi jämäkkää ja erittäin helposti levittyvää tavaraa. Sitä oli oikein miellyttävä työstää ja maalaaminen sujui hyvällä fiiliksellä. Sitä helpotti tuotteen riittoisuus ja itsenikin yllättänyt täyteläinen pigmentti. Pensseli liukui mukavasti pitkin hirsiä ja lautapintoja ja se jätti sopivan määrän maalia pintaan – ei liian paksua, eikä liian ohutta luirua. Maali myös kuivui yllättävän nopeasti, jo parissa tunnissa pinta oli uudelleen maalattava. Laadukkaiden tuotteiden kanssa työskentelyn huomasi.

hirret.jpg

Päämökillä on ollut tähän asti tummin pinta jo valmiiksi, mutta auringonvalo on haalistanut pintaa vuosien saatossa. Ihan tarkkaa vuotta ei kukaan muistanut, mutta epäilemme viime huoltomaalauksesta olevan aikaa jo kymmenisen vuotta.

Hitsinpimpulat, miten mahtava muutos tällekin mökille kävi! Ihan kuin se uuden maalikerroksen jälkeen olisi röyhistänyt rintaansa, kasvattanut kokoaan ja kohonnut vieläkin korkeammaksi! Päämökki maalattiin vain kerran, eikä se enempää tarvinnutkaan.

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_ennen.jpg

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_j%C3%A4lkeen_2.j

p%C3%A4%C3%A4m%C3%B6kki_j%C3%A4lkeen_kal

Ison mökin edustalla on kivetys, jossa on ikivanhat isovanhempieni hankkimat tuolit. Ne saivat uuden maalikerroksen ylleen ja pienillä yksityiskohdilla, kuten kukka-istutuksilla ja sisal-matolla saatiin tuokin istumapaikka kohennettua.

kivetysennen.jpg

kivetysj%C3%A4lkeen.jpg

tuolitkivetyksell%C3%A4.jpg

Myös kuisti käsiteltiin sisäkattoa myöten. Se oli ennen ihan raakalautapinnalla, mutta nyt halusimme raikastaa sitä. Jatkoimme aitasta tuttua linjaa, eli parrut mustiksi ja katto valkoiseksi. Vihreät ovenkarmit saivat valkoista ylleen ja kaiteet maalasimme mökkiä mukaillen mustiksi. Itse ovi jätettiin ruskealle, alkuperäiselle pinnalleen. Sitä emme tohtineet lähteä käsittelemään, vaan se sai jäädä paikalleen sellaisenaan muistuttamaan menneistä vuosikymmenistä. 

Muutoin kuistin ilme muuttui erittäin paljon. Harmikseni kuisti on haasteellinen kuvattava, kun valo tulee suoraan vastaan ja hyvin voimakkaasti sivulta, mutta kyllä näistä selvän saa! Ja katsokaa tuota siitepölyn määrää, vaikka tuo oltiin vielä samana päivänä jo kerran pyyhitty pois…!

m%C3%B6kinovi.jpg

kuisti1_ennen.jpg

kuisti1_j%C3%A4lkeen.jpg

kuisti2_ennen.jpg

kuisti2_j%C3%A4lkeen_2.jpg

kuisti3_ennen.jpg

Hitsin pimpulat, että tuota yhtä palkkia en itse ylettänyt enää maalaamaan katon rajassa, joten se jäi näihin kuviin vielä alkuperäisellä asullaan.

kuisti3_j%C3%A4lkeen.jpg

Kuvatulva tässä postauksessa oli valtava, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti ja saitte hyviä vinkkejä sekä itse maalausprojektista että inspis-mielessä remontointiin ja mökkipuuhiin!

Meistä tuntui todella mukavalta saattaa mökit sen näköisiksi kuin ne ansaitsee olla. Meistä kaikista tuntuu, että muuttamalla sävyn vieläkin tummemmaksi ja raikastamalla ilmettä pelkillä valkoisilla yksityiskohdilla, palautimme mökeille loiston, jossa ne ovat joskus olleet, vaikkakin hieman eri näköisinä. Mittava projekti on nyt saatettu päätökseen ja olen niin tyytyväinen! Kyllä tällainen lopputulos todella palkitsee kovan työn! Me teemme enää viimeiset silaukset ulkomaalausten suhteen ja sitten siirrymme päämökin sisärempan pariin.

Lämmin kiitos talkooväelle ja iso kumarrus yhteistyöstä Teknokselle!

14 kommenttia “Mökkien ulkomaalaus – miten ja millä

    1. Jep, tuli kyllä niin paljon upeammat, kuin uskallettiin edes unelmoida…! Että voi maalilla saada noin ison muutoksen aikaan! Kyllä nyt kelpaa! ♥

  1. Wautsi täältäkin ! Ison työn olette tehneet kyllä. Muistakaa vähän rentoutuakin kesällä…<br />
    <br />
    Juhannuksena olit kovasti mielessä, you know why &hearts; Halit !

    1. No ihan hirmuinen työ, mutta kyllä tosiaan lopussa kiitos seisoo! 🙂 Ollaan nyt huhkittu ihan täysillä, että varsinaisella lomalla voi sitten chillata! <br />
      <br />
      Ja kiitos… ❤ Sinä se sitten oot niin ajattelevainen… ❤ Hali takaisin.

  2. Wau mikä muutos! Mä oon puhunut jo pitkään V:lle, että maalattaisiin sen mökillä rakennukset mustiksi, sopisi tosi hyvin mänty ja varvikko maisemaan 🙂 Päämökki vaan on kaksikerroksinen, joten siinä olisi melkoinen maalausurakka…Ehkä me hoidetaan sisärempat ensin ja mietitään myöhemmin ulkopintoja 🙂

    1. Mä olen niin onnellinen noista väreistä! Mökit muuttui kuin uusiksi! ♡ Onhan tuo työläs proggis, mutta kannattava. Teillä on kanssa aikamoista uudistusta käynnissä, olen seurannut silmä kovana! 🙂 Meillä vielä päämökin sisäremppa edessä.

  3. Värit on kyllä nappivalinta!Uskomatonta,miten uusi maalipinta ryhdistää mökkejä ja saa ne näyttämään uusilta!

    1. Eikös vaan olekin! Ihan täydelliset! 🙂 Seistiin koko talkooporukka rivissä mökkejä katsellen ja mietittiin ihan samaa; ihan kuin oltais rakennettu uudet mökit tontille! 🙂

  4. Itse en jotenkin lämpene tuolle mustavalkoisuudelle mökin ulkopinnoilla. Olen ehkä enemmän luontoon sopivien pehmeämpien sävyjen ystävä. Makuasioita… 😄 Olisin kuitenkin käsitellyt mökin ulko-oven jotenkin, sillä nyt se on vain armottoman kulahtanut mustavalkoisessa ympäristössä. Kiva tietysti, jos itse tykkäät lopputuloksesta. 😊

    1. Meistä tuo mustavalkoisuus istuu nimenomaan hyvin meidän kallioiseen tonttiin. Se ei ehkä näissä kuvissa näykään niin hyvin, mutta jykevä ja iso harmaa kallio suoraan päämökin vasemmalla puolella on minusta aika hyvä pari mustalle mökille. Itse en voisi esim. asua punaisessa talossa mitenkään, jote makuasioita, tosiaan! 🙂 <br />
      <br />
      Ja tuota ovea ollaan nyt pyöritelty itsekin tässä… ensin oltiin sitä mieltä, että se ehdottomasti maalataan. Sitten jäätiin sitä pohtimaan ja päätettiin, että katsellaan hetki miltä se näyttää silmään kohta. Nyt se tosiaan näyttää ihan kuten sanoitkin – kulahtaneelta, ja olemme päättäneet sen samalla mustalla peittosuojalla maalata. Tässä on vuosien varrella oppinut, että jos ei ole ihan varma, on hyvä hetken aikaa mutustella asioita. Kerran kun sen maalaa, niin takaisin ei enää saa, joten pieni tuumailu on aina paikallaan. 🙂

    2. Tuo tuumaustauko ennen idean toteuttamista on aina paikallaan. 😊 Tarkoitukseni ei ollut kritisoida värivalintaanne. Se on vain tällaiselle arkajalalle liian rohkea. Mutta pääasiahan on, että itse tykkää lopputuloksesta. 😊

    3. En missään nimessä mitenkään loukkaantunut kommentistasi! 🙂 Kyllä mielipiteitä saa esittää! 🙂 Meistä tuo musta ei tuntunut niin radikaalilta, kun mökit olivat jo aika tummia valmiiksi vuosien &quot;valttaamisesta&quot;, joskin ruskea-sävyisiä. Me ollaan kyllä itse tosi innoissamme uudesta lookista! 🙂

  5. Niin ja tuli mieleen ihan hassu idea: miltä se punainen raita ikkunanpielissä näyttäisi tuossa mustavalkoisessa kokonaisuudessa? Siinä olisi jotakin wanhaa silloin mukana… Ei siis välttämättä nyt, mutta joskus sitäkin voisi ajatella, jos haluaa pientä muutosta kokonaisuuteen joku kaunis päivä. 😉😄

    1. No se punainen raita oli itselleni juuri se suurin kamaluus! Se on taas aivan liian räikeä omaan, melko pliisuun värimakuun! 😀 Näin me ihmiset ollaan erilaisia ja hyvä niin – olis kovin tylsää, jos me kaikki tykättäis samoista asioista! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *