Valmistujaisvalmisteluita

Oli syksy 2014. Valmistuin markkinointiviestinnän ammattitutkinnon suorittaneena visualistiksi ja suunnitelmissa oli vaihtaa alaa. Kah, kun elämässä ei aina mene kaikki suunnitelmien mukaan ja hyvä niin. Olen aina uskonut siihen, että asiat menevät juuri niin kuin niiden kuuluukin. Minun ei ilmeisesti kuulunut vaihtaa alaa. Minun kuului jäädä työpaikkaani ja saada mahdollisuus kouluttautua lisää ja tehdä uudenlaisia aluevaltauksia.

Siinä syy, miksi huomenna juhlitaan taas. Valmistujaiset Part II.

1.jpg

Suoritin parissa vuodessa näyttötutkintona painoviestinnän perustutkinnon. Hieno tittelini on ulkoasuntoteuttaja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pari vuotta on tahkottu graafisen suunnittelun perusteita; taitto-ohjelmaa, typografiaa, valokuvausta, kuvien käsittelyä, painomenetelmiä, grafiikkasuunnittelua, vektorigrafiikkaa, animointia, verkkojulkaisuja ja pintaraapaisun verran koodaustakin ihan vain muutamia mainitakseni. Kehityskaari on ollut huikeaa ja olen oppinut ihan älyttömästi parissa vuodessa uusia taitoja! Mutta tämä ei riitä. Nälkä on kasvanut syödessä ja halu kehittyä ja oppia lisää on suuri ja siksipä jatkan opintoja media-alan ammattitutkinnon parissa myöhemmin syksyllä. Ei siis kahta ilman kolmatta!

Onnea on työnantaja, joka näkee tilanteen molempia osapuolia hyödyntävänä ja tukee jatkuvaa kehitystäni suoden mahdollisuuden opiskella vieläkin lisää! Aika harva työnantaja mahdollistaa saman työntekijän suorittaa vuosi toisensa jälkeen tutkintoja liukuhihnalta. Ei tämä aina helppoa ole ollut, vuosikaudet (nyt läjässä 5 vuotta ja vielä lisää tulee!) kestäneen työn ja opiskelun yhdistäminen kysyy joskus voimia, stressinsietokykyä ja hemmetinmoista multitaskaustaitoa, mutta on se tietysti palkinnutkin. Isosti. Ja vaikka tuoreessa muistissa on myös ihan kamalan pitkät päivät, tulipunaisena hakanneet stressikäppyrät, 24/7 ajatuksissa pyörineet asiat ja tuska siitä, kun ei osaa mitään, ei tajua mitään, eikä saa aikaiseksi mitään, homma painuu kuitenkin ehdottomasti kokonaisuutena pelkästään vain plussan puolelle. Jotenkin noista kaikista selvittiin ja palkinto on nyt tässä: tutkintoni meni läpi täysillä kiitettävillä arvosanoilla! Wupii!

3.jpg

Huomenna on virallinen valmistujaispäivä ja vaikka oma todistukseni tuleekin tutkintotoimikunnalta vasta kesäkuun puolivälin jälkeen, on viralliset arvosanat jo annettu ja hyväksytty ja bileet voi pitää! Ihana saada taas ystävät juhlimaan saman katon alle. Piha on puunattu ja terassi on valmiina vastaanottamaan vieraat. Musalistat on koottu ja menuut mietitty. Juomat on kylmässä ja tarjoiltavat likipitäen väsätty. Enää puuttuu kaikki rakkaat ihmiset ja pieni pilkahdus aurinkoa kruunaamaan päivän. Just nyt olo on onnellinen. On kai ihan okei sanoa, että on ylpeä itsestään? Nyt nimittäin tuntuu ihan hemmetin hyvältä..! 🙂

Toivottelen ihanaa ja onnentäyteistä valmistujaispäivää huomenna kaikille ylioppilaille ja ammattiin valmistuville. Olkoon kaikki hekin ylpeitä itsestään ja saavutuksistaan! <3 Ei ne nimittäin ilmaiseksi tule.

6 kommenttia “Valmistujaisvalmisteluita

  1. Paljon onnea Heidi! Olet juhlapäiväsi ansainnut, nauti täysillä &hearts;

    1. No kyllä joskus on ollut usko ja voimat koetuksella…! 🙂 Ja on kyllä todella upea työnantaja! Sitä tässä olen monesti kiitellyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *