Voihan vappu!

Vappu vieköön! Ei tarvitse paljoa grilliä pestä tai puutarhatuoleja pyyhkiä varastopölyistä!

Luontoäiti järjesti täksi vapuksi vähän toisenlaisen juhlasään, paremman kuin jouluna konsaan! Maisema on kyllä todella talvinen ja me teimme jo lumityötkin takapihalla, huh. Taitaa rokottaa aika monen piknik-intoilua, mutta ei haittaa meitä! Onnea on lämmin koti, ruoka, joka kypsyy pannulla tai uunissa ja ihanat ystävät keittiön pöydän ääressä! Olisihan auringonpaiste toki kelvannut ja kupliva juoma lasissa maistunut vähän makeammalta terassilla istuskellen, mutta näin tällä kertaa.

_MG_0269.jpg

Itse valmistetut vappumunkit onneksi sulaa suuhun ja pöytä on katettu musta-valkoisen koreaksi. Me vietämme vapun sisätiloissa, mutta tytär lähtee kavereineen säätä uhmaten katsomaan Mantan lakitusta – ekaa kertaa saa vappuna lakin päähänsä painaa, joten onhan se erityistilanne!

_MG_0271.jpg

Vappupäivän piknik on vielä vähän auki, ei toisaalta haittaisi yhtään, vaikka vapunvietto jäisi yhteen päivään ja Ulliksella skumppalasin nostelu vaihtuisikin hikitreeniin salilla ja loppupäivän löhöilyyn sohvalla. Jospa kerrankin jättäisi kuitenkin suunnitelmat auki ja lipuisi menon mukana, meni se sitten minne vaan.

vappu.jpg

Kohti vapunviettoa

Vappu on yksi niistä juhlista, vähän kuin Uusi Vuosikin, joka ei itselleni ole ollut koskaan erityisen tärkeä. Pidän kyllä kovasti erilaisista juhlista ja teemoista (kuten kaikki jo varmaan tietääkin!), mutta mitään erityistä ei itselleni noihin juhlapyhiin liity. Uusi Vuosi on enemmänkin symbolisesti itselleni merkittävä, silloin käyn läpi vähän mennyttä vuotta ja mietin mitä seuraavalta toivon. Vappu taas on riehakas kevään juhla, jolloin on ihana aloitella grillikautta, nauttia toivottavasti jo keväisimmistä keleistä ja tavata ystäviä.

_MG_0167.jpg

Vilukissana ja mukavuudenhaluisena en pidä kovin paljoa piknikeistä. Minulle viltillä kylmässä maassa istuminen syöden kertakäyttöaterimilla Tupperwaren antimia ei ole mieleistä puuhaa. Ennemmin sitten istun terassilla tilaten lämpimän ruoan ravintolasta ja juoden hyvää skumppaa kunnon lasista. Ihan kaikista mieluiten vietän vappua kuitenkin kotona tai ystävien luona hyvällä porukalla takapihalla grillaillen, syöden pöydän ääressä skoolaten ja tarpeen tullen sisään lämpimään sohvan ääreen kerääntyen ja lautapelejä pelaillen.

Ja näin vappuaatto useimmiten meillä sujuukin, myös tänä vappuna. Ystäväpariskunta tulee kylään ja syömme pitkän kaavan mukaan. Alkuun voisi maistua ihanat ribsit ja sitten grillaamme hyvät pihvit. Niiden lisukkeena ajattelin tarjota kauden ekat uudet perunat ja pitkästä aikaa voisi tehdä jonkun ihanan kermaisen pippurikastikkeen pihvin kylkeen. Jälkkäriksi teen ystäväni lempparia, tiramisua ja yöpalaksi ajattelin varautua ihan vaan nakeilla ja perunasalaatilla.

_MG_0182.jpg

Vappupäivänä käymme usein Ullanlinnanmäellä, sillä ystäviimme kuuluu paljon sellaisia, joille vappupäivän piknik on juurikin koko se vapun ydin! He istuvat miellään tuhansien muiden tavoin Ulliksen nurtsilla erilaisin viltein ja tuolein varusteltuna eväitä syöden ja kylmää kuplajuomaa nauttien. Ja vaikka juuri totesin, ettei piknikit ole ehkä oma kuppi teetä, menemme silti joka vuosi tuonne, sillä on ihana nähdä ystäviä ja onhan se tietynlainen perinne käydä vähän fiilistelemässä iloista vappuhulinaa kaupungissakin.

_MG_0185.jpg

_MG_0180.jpg

Vappu on koristeidensa puolesta minusta hassu ja pirteä juhla kaikkine värikkäine ja hieman mauttomine karnevaalikamoineen! 🙂 Ei ehkä vastaa täysin omaa linjaa, mutta vappuna ei sovi pingottaa liikaa!

Tykkään kovasti ilmapalloista ja serpentiineistä, niistä tulee iloisen juhlava fiilis! Tänä vuonna päädyin kuitenkin värikkäiden pallojen sijaan mustiin ja niiden kanssa ajattelin ripustaa valkomustaa serpentiiniä. Kattaus saa myös noudattaa samaa musta-valkoista väriskaalaa, mutta vielä on kysymysmerkkinä mihin tuo kattaus tehdään – ulos terassille vai keittöön säältä suojaan? Haimme juuri eilen varastosta pihakalusteet, mutta kesäkeittiö on vielä pressun alla ja grillikin vaatii talven jäjiltä vuosihuoltoa, jos sitä mielii vappuna käyttää. Kerkeehän tässä toki vielä.

_MG_0187.jpg

Kattausta ja keittiöön laitettavia ilmapallo/serpentiini -koristeiden lisäksi ripustin olkkarin ikkunaan jo varmaan neljättä vuotta putkeen samat askartelemani pastelliset paperiviirinauhat. (Älkööt kukaan huomatko ikkunoitteni likaisuutta…!)

Maljakkoon ostan värikkäitä kukkia ja siinä alkaakin olemaan vappukoristelut kohdallaan! Pakko tähän loppuun vielä laittaa ilta-auringon oma taideteos, kun se heitti kauniit varjot ikkunaviiristä seinälle.

_MG_0192_.jpg

Minkälaisia vappusuunnitelmia teillä on?

Epätoivoiset – minä ja oliivipuuni

Talven yli selvinnyt oliivipuuni alkaa taas näyttää huolestuttavan kaljulta. Sekin on jo ihan yhtä epätoivoinen kevään säiden suhteen – lämpöasteet kun ei millään tunnu kipuavan edes siihen asti, että yöpakkasista oltaisiin selvitty jotta puun voisi ostaa ulos raittiiseen ilmaan ja jossa auringonsäteet edes vähän hellisi sen oksia. Juhlin siis todellakin liian aikaisin, kun helmikuussa totesin puuni selvinneen talvesta. Tai juu, se selvisi talvesta, ei tästä marraskuun tapaisesta keväästä…

Tänä aamuna satoi märkää räntää maa valkoisenaan ja olo oli jotenkin niin blaah. En usein anna sään vaikuttaa mielialaan, mutta nyt tuntuu, että tämä kevät ei etene millään. Samat lämpöasteet junnaavat paikallaan kylminä, raakoina ja tuulisina.

_MG_0109.jpg

Puu eli koko pimeän talven mainiosti portaiden toisella puolella eteisessä, jossa se ei saanut vetoa, eikä vuodenajasta riippuen myöskään valoa.

Siirsin puun helmikuusta lähtien takaoven eteen ajatellen, että siinä se saa maksimimäärän luonnonvaloa lähestyvän kevään myötä. Se pudottaa nyt kuitenkin lehtiänsä etenevässä määrin ja jäinkin miettimään, että ehkä talven yli selviytymiseen vaikutti kaikista eniten vedoton tila, vaikka valoa ei saanutkaan. Jospa pilasinkin itse hienon selviytymistarinan asettamalla puun oven eteen vetoa saamaan? Nyt se nököttää tuossa pianon vieressä ja odotan näkeväni pian toipumisen merkkejä.

_MG_0114.jpg

Kyse ei kuitenkaan ole enää vain lehdistä, valitettavasti näen puulle tapahtuvan saman kuin kahdelle entiselle jotka päätyivät biojätteeseen – myös oksat kuivuvat ja muuttuvat käppyröiksi ja katkeileviksi ja niitähän ei enää henkiin herätetä millään.

Mene ja tiedä, ehkä joudun ostamaan vielä tämän kevään/kesän aikana neljännen puun ja kaikista edellisistä viisastuneena saan sen näkemään vielä seuraavankin kesän…

Brunssiruoka – Italialainen Strata

Jos kaipaat lähestyvän vapun suhteen ihanan brunssiruoan reseptiä, tässä olisi oiva ehdotus siihen.

Italialainen Strata on paistos, johon voi heittää jääkaapista vaikka kaikki tähteet. Se kannattaa tehdä edellisenä iltana, antaa muhia yön ylitse ja paistaa seuraavana päivänä uunissa. Herkullinen ruoka, joka maistuu vähän jäähtyneenä raikkaan salaatin kaverina. Itse valmistin ruoan Hesarin reseptiä osin seuraten, osin muokaten paremmin omaan suuhun maistuvaksi.

_MG_0150.jpg

300g vaaleaa leipää
1 iso sipuli
1 pkt pekonia
250g (rasia) kirsikkatomaatteja
80g baby-pinaattia
5 kananmunaa
4 dl maitoa
2dl mustaleima Emmental juustoraastetta
2 tl Dijon-sinappia
suolaa
tuoretta basilikaa
pippuria

Leikkaa leipä kuutioiksi ja laita suureen kulhoon
Pilko sipuli puolirenkaiksi ja pekoni pieniksi kuutioiksi ja paista kypsiksi
Kaada molemmat leivän joukkoon
Lisää kirsikkatomaatit, pinaatit ja juustoraaste leivän joukkoon
Sekoita munista ja maidosta seos ja kaada sekin leipien päälle
Mausta seos sinapilla ja muilla mausteilla
Sekoita koko taikina tasaiseksi ja laita jääkaappiin kelmun alle mielellään yön yli odottamaan paistoa

Paista taikina seuraavana päivänä voidellussa uunivuoassa 175 asteessa n. 1 tunti ja 20 minuuttia. Voit suojata paistoksen foliolla, jos et halua kovin ruskeaa paistopintaa.
Paistos on valmis, kun massa on asettunut ja se on keskeltäkin kypsä.
Anna vetäytyä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

Minulla kävi pieni äksidentti ja unohdin paistoksen uuniin liian pitkäksi aikaa ilman foliota. Pinta sai vähän liikaakin väriä, mutta ei se onneksi makua pilannut!

Maistuvaa maanantaita!

Uutta sisältöä blogiin!

Tätä uutista vähän jouduin pihtaamaan, sillä piti malttaa odottaa, että kaikki asiat ovat täysin selvää. No, nyt ne sitten on! Tämä on se mielen myllerrystä aiheuttanut tekijä, josta kirjoitin ärsyttävän vihjailevasti jokin aika sitten 🙂

No, lue ihmeessä pidemmälle, niin selviää mistä on kyse!

IMG_5334_2.jpg

Kirjoitan lifestyle -ja sisustusblogia. Jutut painottuvat arkipäivän elämään, harrastuksiin, ruokaan, kotiin ja matkailuun. Sisustuksen painopiste vaihtelee ja joskus se on vähemmällä, mutta se on aika luonnollista, kun asuttaa jo valmista kotia. Siellä ei voi jatkuvasti olla maalaamassa seiniä, remontoimassa, uusimassa huonekaluja ja piensisustusta ja joskus on tuntunut, että sillä rintamalla ei ole aina mitään mistä ammentaa teille tekstiä, kuvia ja inspiraatiota.  Blogiin heijastuu aina kunkin oma elämäntilanne ja kirjoitukset painottuu aina käsillä olevaan hetkeen.

Sisustuksellisesti blogiin on kuitenkin nyt tulossa ihan uudentyyppistä matskua! Nuo mainitsemani käsillä olevat hetket kun tulevat jatkossa ainakin näin keväästä syksyyn painottumaan kesäkotiin!

IMG_5347.jpg

Suvullamme on ollut kesäpaikka aina 50-luvulta asti ja isovanhempieni jälkeen se jäi heidän lapsilleen, kuten isälleni. Minun isäni jälkeen se jäi puoliksi meidän perheelleni ja puoliksi toiselle puolelle sukua. Parin vuoden pitkällisen prosessin jälkeen saimme vihdoin asiat siihen pisteeseen, että aika isoille ratkaisuille oli viimein kypsä molemminpuolin ja nyt tuo meille melkoisen rakas paikka kuuluu enää vain meille!

Yhteisomistajuus varsinkin tämänkaltaisissa kiinteistöasioissa on aina haastavaa. Onkin ihan älytön helpotus, että tilanne on vihdoin rauennut mitä parhain päin. On hankalaa tehdä tai edistää asioita, jos niitä ei nähdä toisen osapuolen kanssa samalla tavalla. Mikä ihana vapaus meillä nyt onkaan saattaa mökki loistoonsa ja tehdä siitä juuri sellainen kuin mitä me siltä haluamme.

m%C3%B6kkipiha.jpg

Täällä käy suunnitelmat kuumina, sillä päivitystä tulee saamaan tontilla olevat kaksi vierasmökkiä kuin myös päämökki. Siellä käsittelyyn pääsee mm. lattia, joka tulee muuttamaan ilmettä jo huomattavasti. Sisätiloissa vallitseva seinämateriaali on tosiaan pyöröhirsi ja sen myötä myös väri toffeenruskea. Hirsiin ei tulla koskemaan, ne säilytetään sellaisina kuin ovat, mutta huonekaluihin, sisäoviin ja tekstiileihin olemme suunnitelleet äitini kanssa muutoksia. Pienten mökkien osalta suunnitelmissa on maalausta, huonekalujen järkevöittämistä ja tekstiilien uusimista. Oikeastaan nuo pienet mökit saavat ihan totaalisen make overin osakseen!

Projekti onkin jo aloitettu suursiivouksella ja mökkien sekä liiterin tyhjennyksellä. Kaikki ylimääräinen, vuosien ajan säilötty tavara saa lähteä. Ehjät joko myydään tai tuunataan sopiviksi, risat ja roskat lähtee suoraa päätä kierrätykseen. Ihana tunne, kun pääsee kaikesta rojusta eroon!

IMG_5342.jpg

Muita suunniteltuja töitä on mm. puuvajan uudelleen rakentaminen. Tässä pääsee mies ja velipoika toteuttamaan itseään! Sen sijaan pihatyöt ovat aika lailla hyvällä mallilla, sillä tontti on tehty aikoinaan melko helppohoitoiseksi ja viime kesänä teimme mm. kattavan huollon pihakalusteille ja patiolle. Pensaat alasleikkasimme asiaankuuluvasti jo maaliskuussa, mutta kyllähän isolta tontilta löytyy aina tekemistä myös pihatöiden saralla. Tälle kesälle ollaan kuitenkin kaavailtu lähinnä parin lahon puun kaatamista ja yrttimaantekoa. Viimeksi mainittuun on jo muuten aika villi idea olemassa, mutta näistä kaikista tulee blogiin ajallaan lisää juttua!

Kunhan kevät vain alkaisi vihdoin etenemään ja ilmat lämpenemään, niin saataisiin näitä kaikkia suunnitelmia etenemään. Melkein nauratti pääsiäisenä työnnellä kottikärryjä pihamaalla kaksi päivää lumen pyryttäessä. Eihän se maahan toki enää jäänyt, mutta tosi kylmiä ilmoja on nyt ollut!

Tule jo kevät! Sormet syyhyää jo päästä hommiin…! 🙂

PS: Loin tuonne sivupalkin tägeihin uuden tunnisteen ”mökki”, josta jatkossa löytää tähän aihepiiriin liittyvät postaukset.

Eva Solon vesipullo

Varsinkin kesällä tulee kannettua vesipulloa laukussa mukana ja usein olenkin heittänyt kassin pohjalle jo aika moneen otteeseen täytetyn, kertakäyttöiseksi tarkoitetun vesipullon. Niistä on hygienia kaukana ja niistä liuekenee veteen kaiken maailman muovimyrkkyjä.

_MG_9845.jpg

_MG_9847.jpg

Hulluilla Päivillä oli tarjouksessa Eva Solon pullot ja nappasinkin mukaani kaksi niitä, sillä varsinkin tytär käyttää joka päivä jotain ”ärrä” vesipulloa koulussa ja kotonakin.

_MG_9849.jpg

Nyt on tyylikkäät ja turvalliset BPA-vapaat pullot niin äidillä kuin tyttärellä. Tänä vuonna Hullareilta tulikin hankittua asioita, jotka ovat pitkään roikkuneet ostoslistalla. Nämä vesipullot hyvä esimerkki sellaisesta.

Aurinkoista päivää!

Rennosti pääsiäisenä

Onpa ihana ajatus, että tänään on maanantai, eikä ole tarvinnut mennä töihin! Neljän päivän vapaaputki tuli täydelliseen saumaan.

Olemme saaneet levättyä ja nukuttua niin pitkään kuin unta on riittänyt. Olo tuntuu hyvältä. Iltaisin ollaan istuttu perheen ja sukulaisten kanssa ruokapöydän ääressä, syöty hyvin ja vain nautittu pitkistä pyhistä.

_MG_0004.jpg

Pitkäperjantain aamuna sain hetken mielijohteesta vaihdettua olkkariin matot. Rullasin paksun talvimaton odottamaan ensi talvea ja laitoin tilalle viime keväänä ostetut valkoiset muovipunosmatot. Kyllä raikastui kodin ilme taas tosi paljon! Tuli niin paljon valoisampi fiilis taas!

Pöydällä on iso kimppu mummilta saatuja tulppaaneita. Nuo kerrotut ovat kauneimpia!

_MG_0007.jpg

_MG_0014.jpg

Tänään suuntaamme eilisen lailla mökille vähän siivoamaan ja laittamaan paikkoja kuntoon. Mietin juuri, että pitäisikö käydä ostamassa makkarapaketti mukaan. Ulkotulella grillatut makkarat voisi olla hyvä välipala! Vaikka ulkona onkin ollut kylmä ja eilenkin satoi lunta samaan aikaan kun aurinko paistoi ja me työntelimme kottikärryjä pihamaalla, oli silti ihana olla ulkoilmassa tuulettamassa vähän aivoja. Tänään keli näyttää vielä paremmalta.

Mukavaa toista pääsiäispäivää!

Pitkäperjantaina – kattaus ja ruoka

Nyt on kupu täynnä! Alkuilta meni herkutellessa pääsiäiskattauksella koristellun ruokapöydän ympärillä.

_MG_9969.jpg

_MG_9983.jpg

Alkuruoaksi olin valmistanut paholaisen munia – pienellä twistillä tosin, sillä kala-allergikkona jäi meikäläisen munista anjovikset pois.

Kylläpä maistuivatkin hyviltä salaattipedillä maustekurkkujen kanssa! Pääsiäiseen kuuluu ehdottomasti kananmunat ja nämä ovat oiva vaihtoehto alkuruoaksi.

_MG_9952.jpg

Pääruoaksi nautimme kanaa ja pastaa valkoviinikastikkeessa. Ihanan sitruunainen kastike, vaikka kermaakin siihen lorautin oikein kunnolla! Kun lasissa oli vielä samaista valkoviiniä kuin ruoassakin, oli makupari aika hyvä.

Tuollaista isoa annosta ruokaa, joka tarjoillaan samasta astiasta, on tosi vaikeaa saada kauniisti esille. Yhden ihmisen annoksen saa aseteltua nätisti lautaselle, mutta koska halusin tällä kertaa rennomman otteen ruokailuun, on minusta kiva tällöin kantaa ruokapadat suoraan pöytään, josta jokainen vuorollaan ottaa. Siitä jos mistä tulee sellainen ”yhdessä tässä perheen kanssa syödessä” -fiilis.

_MG_9990.jpg

Jälkkäriksi kannoin pöytään Chocolate Poke Caken. Tuon leivoin eilen ja herramunjee, kun oli tuhtia kakkua! Ihan pienen pieni pala tätä kakkua riittää tukahduttamaan isommankin makean nälän. Pohjana on suklaakakkua, välissä kondensoidusta maidosta ja sulatetusta suklaasta tehty soosi ja päällä tummasuklaakuorrute – sepelvaltimot meni justiinsa tukkoon pelkästä ajatuksesta! Vähän lohduttaa ajatus, että kävin sentään tekemässä kunnon treenin tänään aamulla salilla. 🙂 Hyvällä omallatunnolla menen juuri santsaamaan vielä palan…

Oikeasti tämä kakku ansaitsee ihan oman postauksensa! Reseptin käänsin jenkkiläiseltä sivustolta ja jaan sen teillekin myöhemmin jahka näistä pyhistä ollaan selvitty.

_MG_9916.jpg

Loppuilta menee vähän kuin jouluaaton iltana. Raukeana, masu täynnä sohvalla köllien. Sytytin kynttilät, katsomme boksista menneiden viikkojen ohjelmia joita ei ole kerennyt vielä katselemaan ja vain olemme. Taidanpa käydä kaatamassa lasiin vielä kylmää valkkaria ja nostamassa juustot huoneenlämpöön. Eiköhän tuonne kupuun vielä sellaisia saa ängettyä…?

_MG_9940.jpg

_MG_9935.jpg

Rentouttavia pääsiäisenpyhiä…

Pinkkien pupujen uusi elämä

Kaivoin pääsiäiskoristeita esiin eräänä päivänä ja törmäsin joskus vuonna miekka ja kivi Köpiksestä ostamiini pupu-figuureihin. Yllättäen pirtsakan värinsä takia nuo kirkkaat pupuset ovat jääneet kaapin kätköihin lojumaan, mutta äkkiäkös ne spray-maalilla uuden elämän saivat.

Puput ennen…

_MG_9820.jpg

Ja puput jälkeen… Tulipas niistä salonkikelpoiset! Nyt kelpaa valkoisten pupusten koristaa pääsiäispöytää.

_MG_9870.jpg

Täällä tehdään viimeisiä suunnitelmia pääsiäisen ruokalistan suhteen ja kauppaan mennään huomenna (kaikkien tuhansien muiden kanssa – vähän kuin juuri ennen joulua!) Sitten alkaakin leipominen ja kestitseminen.

Ihanat neljä päivää täysin vapaata aikaa syödä hyvin, nauttia ihanista herkuista ja nukkua pitkään! Tällä viikolla on ollut ihan jäätävän vaikeaa nousta aamuisin, joten lepoa tässä kaivataankin. Toivottavasti säät kuitenkin sallisivat vähän ulkoiluakin, vaikka kylmää ilmaa ja räntä/lumisadetta uhkailivatkin. Tänään paistaa kuitenkin aurinko ja siitä saa kyllä hirveästi virtaa!

Ihana huonetuoksu Millefiorilta

Melkoisen tuoksuherkkänä en käytä tuoksukynttilöitä tai hajuvettä, vaikka tuoksuista pidänkin. En kuitenkaan kestä, jos ne koko ajan leijuvat nenässä ja siksi olen luopunut hajuveden käytöstäkin jo varmaan 7 vuotta sitten.

Huonetuoksun hankintaa olen kuitenkin miettinyt ja kaavailin sellaisen hankintaa alakerran vessaan. Hulluilla Päivillä oli tarjouksessa mm. Millefiorin huonetuoksut ja valikoimasta löytyi minunkin nenääni tarpeeksi rauhallinen tuoksu; Sandalwood.

_MG_9841.jpg

Shampoot ja muut pois huuhtoutuvat tuotteet saa tuoksua reilusti ja niiden suhteen suosinkin mm. TIGiä ihanine hubbabubba-tuoksuineen, mutta pointti onkin juuri tuo poishuuhtoutuvuus. Sen sijaan pitkään iholle jäävien tai elintiloissa leijuvien tuoksujen suhteen olen melkoisen ehdoton. En pidä makeista, enkä kukkaistuoksuista, sillä ne saa pään ihan heti pyörälle ja tunkeutuvat jotenkin jokaiselle limakalvolle. Astmaatikkona koen ne jotenkin juuri pahimpina tuoksuina.

Kaipaan tuoksulta enemmänkin tyylikkyyttä kuin tyttömäisyyttä ja valitsemani santelipuun tuoksu onkin juuri sellainen. Se on metsäinen ja sen sanotaan lisäävän rauhallisuutta ja hengellisiä vaikutuksia. Tuoksu on aika tumma ja miehekäs, mutta ei raskas tai tunkkainen.

_MG_9838.jpg

Santelipuu on ihanan seesteinen ja rauhoittava tuoksu, mutta en uskaltanut laittaa pulloon näin alkuun kuin vain kaksi bambutikkua. Tuoksu leviää tuollakin määrällä jo kivasti alakerran vessaan; riittävästi, että haistat heti miellyttävän tuoksun, mutta ei painostavasti, että se tuntuisi liialta. Tikkuja on helppo lisäillä jos myöhemmin siltä tuntuu.

Paketti on melkein kauniimpi kuin pullo, mutta tuo sopii hyvin vessan String-hyllylle ja tuoksuhan tässä se tärkein onkin.