OMG – Mitä sähellystä!

On ihan pakko jakaa kanssanne tämä älytön tarina matkamme alusta. Eihän sitä meinannut nimittäin uskoa itsekään…

Nyt kommelluksille pystyy jo hieman naureskelemaan, mutta voin kertoa, että tapahtumahetkellä ei ollut itku kaukana. Lontooseen saavuttuamme homma alkoi mennä niin sanotusti reisille. Transfer-tiskille mentyämme virkailija käytti epäilyttävän paljon aikaa passiemme tutkiskeluun ja kun hän esitti kysymyksen hieman outoon sävyyn, että matkustammeko Jenkkeihin viisumilla, alkoi tuskanhiki nousta jo otsalle. ESTA-luvillahan me sinne olimme menossa. Kävi ilmi, että lupiemme kanssa oli jotain ongelmia hyväksytystä statuksesta huolimatta liittyen ääkkösiin – ihan niin kuin olisimme ensimmäiset erikoismerkkejä nimissämme kantavia…! Asian piti selvitä virkailijoiden soittamalla puhelulla suurlähetystöön ja siirryimme toiveikkaina ”I’m sure there’s nothing to worry about” -lauseen saattelemina lähtöportillemme kohti JFK:n kenttää.

1.jpg

Portilla kohtasimme karun totuuden tuntia ennen koneen lähtöä – mitään puhelua suurlähestyöön ei tehtäisi ja sitten alkoi järjetön soutaminen ja huopaaminen pitäisikö meidän hakea äkisti uudet ESTA-luvat. Passimme siirtyivät virkailijoiden käsistä toisiin, kuulimme nimiämme tavattavan puhelimiin ja virkailijoiden näpyttelevän passinumeroitamme erilaisiin ohjelmiin. Keneltäkään ei tuntunut saavan mitään vastausta ja kovin suureen ääneen niitä ei uskaltanut alkaa vaatimaankaan – ties vaikka heittäisivät hankalana asiakkaana ulos koko lennolta! Tähän kaikkeen tuhrautui puoli tuntia aikaa. Aloimme tosiaan hermostumaan ja kyllä siinä päästi muutama voimasana silmissä kirveltävien kyyneleiden lisäksi. Siis mekö ei päästäisi nousemaan koneeseen?!

Puoli tuntia ennen koneen lähtöä meitä käskettiin hakemaan ESTA-luvat uudelleen. Pieni pakokauhu nousi kurkkuun. Hakemus oli 4 sivua pitkä ja se pitäisi keretä täyttämään kolme kertaa ja vielä suorittaa maksukin. Pyysin läppäriä, jotta kirjoittaminen sujuisi nopeammin kuin kännykällä, mutta sitä tai edes verkkoyhteyttä ei ollut tarjolla. Aloin raivokkaasti naputtelemaan kännykällä hakemuksia yksi kerrallaan samalla toivoen, että 60 euron kohtaan asetettu raja ulkomaan tiedonsiirtoon ei tulisi kesken kaiken vastaan. Mitä sitten tehtäisiin?! Olin ihan varma, etten kerkeisi ajoissa ja silmät sumenivat turhautumisen kyyneleistä.

2.jpg

Yksi hakemus vei 10 minuuttia. Yritin lyhennellä tekstejä ja vastauksia niin paljon kuin mahdollista! Viimeistä hakemusta tehdessäni kuulin virkailijoiden ja kenttätyöntekijöiden radiopuhelimen välityksellä käytyjä keskusteluja sivukorvalla. Virkailijat käskivät nostaa laukkumme ruumasta, sillä emme tulisi kerkeämään koneeseen. Hirveä paniikki nousi entisestään ja käteni tärisivät. Tuskin edes pystyin osumaan oikeisiin kirjaimiin yrittäessäni epätoivon vimmalla täyttää viimeisiä sanoja hakemukseen ja rastittamalla niitä typeriä kysymyksiä, joihin tuskin kukaan vastaisi ”kyllä” ja toivoisi vielä pääsevänsä maahan. Jokainen ESTA-lupaa tehnyt tietää kyllä mitä hakemuksessa kysytään…

Kun olin kirjautumassa mobiilipankkiin maksua varten, virkailija sanoi, että aikaa on minuutti. Kone ei odota. Samaan hengenvetoon virkailija, joka kannusti meitä koko sen piinaavan tunnin aikana tuoden vettä, silittäen minua käsivarresta käskien rauhoittumaan ja vain keskittyä täyttämään hakemuksia, jotta lomamme voisi alkaa, mainitsi, että yksi hakemus näkyy jo koneella hyväksytysti. Sain maksut tehtyä ja virkailija päivitti raivokkaasti konetta nähdäkseen toisen ja viimein myös kolmannen hakemuksen hyväksyttynä ja huusi radioipuhelimeen, että ”Put the luggage back, they made it!” Sitten alkoi jumalaton juoksu! Syöksyimme ränniin virkailijan perässä yrittäen varmistaa, että sekunnin murto-osassa nappasimme kaikki odotushallissa levällään olleet tavaramme puhelimista, passeista ja kasseista lähtien mukaan. Tärisin niin, että tuskin pysyin pystyssä – en voinut uskoa, että teimme sen! Pääsimme koneeseen sittenkin!

Meidän paikkamme olivat rivillä 53. Siis koneen perällä. Meidät käskettiin kuitenkin lähimmille paikoille heti koneen etuosaan, jossa oli 3 tyhjää vierekkäistä paikkaa. Pääsimme Premium-luokan paikoille ja edessämme ei ollut kukaan. Vain metrin päässä seinä. Luksusta! Heitimme käsimatkatavarat ylälokeroihin ja kiinnitimme vyöt. Tärisin niin, ettei jalat pysyneet paikallaan ja yritin asettaa puhelinta lentotilaan edelleen holtittomasti tärisevin sormin. Olin ollut viimeisen tunnin niin hirveän paniikin vallassa, etten voinut vieläkään uskoa, että tilanne oli nyt ohi ja olimme päässeet koneeseen. Meille tarjoiltiin juotavaa skumppalaseista ja pientä makeaa. Vasta hetken hengähdettyäni tajusin miettiä, että hetkinen…! Jos juoksimme koneeseen viime minuutilla, miksi kone ei ollut edelleenkään liikkunut? Menettikö lento slottinsa meidän takia ja nyt odotamme uutta lähtölupaa? Sitten tulikin kapteenin kuulutus, että emme ole vielä päässeet liikenteeseen insinöörien tutkiessa jotain pientä probleemaa. Meille avattiin leffa- ja telkkaritarjonta käyttöön ja niinpä yritin vain rentoutua ja alkaa katsomaan elokuvaa, olimmehan vihdoin koneessa kohti Nykiä!

3.jpg

Uusia kuulutuksia tuli vartin ja puolen tunnin välein, vikaa korjattiin edelleen. Joimme teetä posliinimukeista ja söimme hedelmäsalaatitia varsin tyytyväisinä. Katsoin Deadpoolia aina puoleen väliin saakka, kunnes karu totuus lennon tilanteesta viimein kuulutettiin – lento ei tulisi lähtemään minnekään kolmen tunnin koneessa istumisen jälkeen. Moottorissa oli havaittu joku vuoto, jota ei saataisi varaosan puutteesta johtuen korjattua. Kaikkia matkustajia käskettiin lähtemään koneesta ja kerääntymään lähtöaulaan kuulemaan uutisia seuraavan päivän lentoaikataulusta. Emme oikein voineet uskoa tilannetta. Hirveän paniikin ja uusien ESTA-hakemuksien jälkeen emme sittenkään tulisi lähtemään saman illan aikana. Pettymys oli valtava, joskin samalla helpotti tieto, ettei tarvinnut lähteä samalla koneella ylittämään rapakkoa, jota juuri oli moottorivian takia korjattu useampi tunti.

Loppuviimein pääsimme lentokenttähotelliin bussikuljetuksen jälkeen puoli kahdelta yöllä. Heräsimme neljän tunnin yöunien jälkeen suihkuun ja aamupalalle ja uudelleen kohti lentokenttää aamukahdeksalta. Tällä kertaa pääsimme viimein koneella ilmaan saakka ja turvallisesti perille New Yorkiin. Meille varmaankin säälistä ekalle lentoyritykselle annetut Premium-paikat olivat muisto vain, mutta saimme omasta luokastamme ihan kivat paikat tyhjästä kohtaa niin, että kun mies hyppäsi riviä taaemmas, saimme jokainen kaksi penkkiä käyttöömme. Oli mukavaa saada lähes makuuasento ja pystyimme jokainen jopa nukkumaan lennolla vähän.

4.jpg

Alunperin meidän piti laskeutua JFK:lle puolen yön aikaan maanantaina. Emme halunneet lähteä tuohon aikaan sompailemaan metroilla ja junalla, emme nimittäin edes olleet varmoja niiden aikataluista, joten katsoimme, että oli viisainta ja turvallisinta tilata valmis shuttle-kyyti kentältä hotellille. Se olisi nopeakin, sillä yöllä ei sentään Manhattanilla ole ruuhkaa. No, kun lentoaikataulut muuttuivatkin, olimme puolen yön sijasta perillä kello neljän aikaan iltapäivällä tiistaina. Voitte uskoa, että sama ajatus siirtyä autolla ei ruuhka-aikaan toiminut. Istuimme loppuviimein kaksi ja puoli tuntia autossa keskellä Manhattanin ruuhkaa päästäksemme hotelille. Ai että mikä itkupotkuraivari oli kuulkaa lähellä! Siinä oli huumori koetuksella ja tuntui, että joka ikinen asia oli meitä vastaan, että pääsisimme perille.

Ihan hirveä matkakoettelemus, väsymys, kiukku ja pettymys kuitenkin laantui välittömästi päästyämme vihdoin ja viimein hotellille ja lähdettyämme heti kaupungin iltavalaistukseen syömään. Olimmehan vihdoin maailman mahtavimmassa kaupungissa – New Yorkissa. <3

5_.jpg

 

Kotiin ristiriitaisin fiiliksin

Onpahan ollut aikamoinen reissu tällä kertaa! Alku ei tosiaan lähtenyt ihan kunnolla käyntiin äkillisesti Lontoossa vietetyn yön jälkeen ja sotkihan tuo muutenkin vähän suunnitelmia. Tästä reissusta riittää kerrottavaa jonkun verran, mutta aloitetaan ihan tällä kotiinpaluulla.

Lähdimme paluumatkalle eilen illalla ja saavuimme äsken kotiin pienen mutkan kautta. Kotona palaa kynttilä samalla, kun tässä näitä matkalaukkuja puretaan. Se sytytettiin isäni muistolle. Tänään on kulunut vuosi elämäni surullisimmasta päivästä. Vaikka kotiin on aina ihana palata reissun jälkeen, varsinkin kun ovella odottaa suloinen koirakaveri, joka pesee matkapölyt pois kasvoilta märillä suukoilla, on olo kuitenkin haikea. Sekava. Vaikea uskoa, että siitä kaikesta on jo kokonainen vuosi aikaa.

267.jpg

Silmiä painaa väsymys, koneessa on jotenkin ihan mahdoton nukkua hyvää unta. Huimaa ja on paha olo, tuntuu kuin olisi keinuvassa laivassa. Koira makoilee jaloissa. Se nostaa katseensa aina välillä ihan vain tarkistaakseen, että olenhan varmasti vieressä. Katson kynttilän lepattavaa liekkiä ja mietin mikä yhteensattuma oli viedessämme kentältä tullessamme kukkia isäni haudalle, että kiven päälle lennähti pieni lintu. Ihan yhtäkkiä sateessa. Siinä se käänteli päätään, katseli meitä metrin päästä hetken verran, kuin tervehtiäkseen, ennen kuin se nousi taas siivilleen.

Olo on kuin sumussa. Matkustaminen on parhainta maailmassa, silti kotiin on ihana palata. Vaikka näihin säähänkin sopiviin harmaisiin fiiliksiin. Ihana käydä sänkyyn omiin lakanoihin, juoda vettä kraanasta, rapsuttaa koiraa korvan takaa. Ehkä huomenna kulkee ajatus paremmin…

NYC – We meet again!

Nyt rakkaat lukijat heitän teille heipat reiluksi viikoksi! Huomenna suuntaamme kohti Ameriikan manteretta, New Yorkia ja Manhattania!

Tästä lomasta tulee taatusti aivan uskomattoman hieno! 🙂 Vaikka blogi ei päivitykään, käykää ihmeessä tykkäämässä blogini Facebook-sivusta – sinne päivittyy varmasti muutamia kuvia matkan varrelta!

IMG_2183_3.jpg

Ihanaa ja aurinkoista juhannusviikkoa teille kaikille! Palataan! 🙂

Vaalea kesäkoti

Hitto vieköön, mikä myrsky oli eilen! Vettä tuli kuin kraanasta ja tuuli puhalsi niin, että sääliksi kävi jokaikistä kasviani, kukkaani ja yrttiäni pihalla! Vesi ja tuuli painoi ne ihan lättänäksi tai vaihtoehtoisesti riepotteli suuria villiviininkin lehtiä niin, että luulin niiden katkeavan ihan kohta! Onneksi puhuri on jo tänään rauhallisempi.

IMG_7600.jpg

Pakkailen täällä matkalaukkuja, karsin vielä suunnitellusta garderobista vaatteita pois, täytin pieniä kosmetiikkapulloja, ettei tarvitse suuria raahata mukaan ja huolehdin, että minulla riittää evästä lentokoneeseen, mikäli gluteeniton ateriatilaukseni ei lennolle mennytkään perille. Rusinoita, pähkinöitä, banaania, protskupatukoita – niillä elän n. 8 tunnin lennon, jos pakko on. Ai juu, suklaata unohtamatta!

Vaikka lähdemme huomenna reissuun, ostin silti perjantaipuskan kotiin, jäähän äitini siitä tänne meille nauttimaan:) Isosta krysanteemikimpusta riitti neljään eri maljakkoon kukkia ja ne säilyvät koko viikon! Olkkarissa on nyt tosi kesäisen vaaleata. Kesällä kaipaa vain kaikkea raikasta ja puhdasta – jääköön tummemmat sävyt ja värit sitten syksyyn.

IMG_7598.jpg

Yksi parhaimpia ostoksia olkkariin on ollut nuo Askosta hommatut Pilvi-muovipunosmatot. Niiltä lähtee kaikki mahdollinen irti; punaviini, koiran oksu ja pissa, pizzanrasva ja suklaa – you name it, melkein kaikki tahrat kokeiltu! 🙂 Matot ovat myös pehmeitä jalan alla ja säilyvät siisteinä ja valkoisina koko ajan, toisin kuin mitkään muut kokeilemani matot.

Olkkarin sisustuksessa ei ole tapahtunut muutoksia pitkään aikaan. Sohvatyynyjä vaihtamalla saa ilmettä niin helposti vaihdettua ja kaikki muu tuntuu tällä hetkellä omalta ja meitä kaikkia miellyttävältä, joten mitään suuria ei tässä kaivatakaan. Yksi DIY-projekti on tässä vähän kuumotellut mielessä, joka toisi olkkariin varmasti ihan uutta ilmettä, mutta sen tekeminen vaatii kyllä hieman aikaa. Toisaalta tässä on kokonainen kesäloma edessä vielä Nykin reissun jälkeen, joten katsotaan jos lomalla saisi projektia eteenpäin. Tuon lisäksi olen haaveillut uudesta sohvapöydästä, mutta katsotaan sitäkin myöhemmin…

IMG_7609.jpg

Tällä haavaa vaaleat sävyt ja tuoreet kukat riittävät kesäisen ilmeen aikaansaamiseksi.

Nyt on pakko lähteä tsekkaamaan matkalaukun sisältöä ja pyöräyttämään vikat pyykit. Palailen huomenissa vielä sanomassa heipat, ennen matkalle lähtöä! 🙂

Shoppailu-lista Nykiin

Haavelista Nykin matkaa varten on ollut olemassa jo viime reissusta lähtien. Pari vuotta olen siis haaveillut erinäisistä asioista, joita ei kaikkia voinut viime matkalla ostaa ihan vaan rajallisen budjetin vuoksi. Koska en ole edelleenkään voittanut lotossa, tuskin saan hankittua kaikkea tälläkään kertaa, mutta onneksi haaveilu on halpaa! 😉

ny%201.jpg

Haavelistalla tällä(kin) kertaa on Ugg-bootsit. Joka talvi olen hiljaa mielessäni kaivannut näitä super lämpimiä töppösiä, olkoonkin, että kauniimpiakin kenkiä on olemassa. Nuo aion hankkia konjakinruskeina, tottakai! Hinta on n. 100 euroa vähemmän kuin Suomessa, joten huomattavasti edullisemmin nuo saa rapakon takaa hankittua!

Toisena haavelistalla on Michael Korsin vaalea Jet Set Logo Tote -laukku. Tarvitsen vähän suuremman laukun satunnaisia menoja varten, johon pitää ottaa esim. vaihtokengät tai neuletakki mukaan, sateenvarjo, kirja tai vesipullo näin kesäisin jne. En omista yhtään vaaleata laukkua ja usein huomaan kaipaavani sellaista. Tykkään tosi kovasti tuosta logo-kuosista ja vaaleanruskeista hihnoista. Luulen, että koon puolestakin tuo laukku olisi aika passeli.

Tennarit heitin tähän kuvaan aika randomisti, en etsi juuri noita, mutta hakusessa on mustat sekä valkoiset tennarit. Outleteistä irtoaa todella edullisesti mm. Guessin tennareita, vain muutamalla kympillä. Itselläni on nuo kuvan mustat kengät ruskeina kultaisilla soljilla viime reissusta. Todella hyvät jalassa ja ovat säilyneet siisteinä! Pidän todella paljon Guessin tuotteista (farkut, laukut, kengät), joskin blingeimmät versiot jätän suosiolla väliin. En panisi pahitteeksi DKNY:n tai Korsin tennareita myöskään, joten katsellaan mitä jää haaviin.

ny%202.jpg

Tykkään vapaa-ajalla, urheillessa ja esim. mökkireissuilla käyttää tosi paljon huppareita ja kollareita. Hakusessa on SuperDry:n paksu huppari. Vaaleanpunainen olisi super söpö ja tyttömäinen, mutta myöskin harmaa tai tummansininen voisi tulla kyseeseen. Liukuvärjätyt versiot ovat myös todella mageita! Jos sopivaa (ja sopivan hintaista) SuperDryta en löydä, myös GAP on yksi hyvä vaihtoehto. Heillä on myös laadukkaita ja tosi ihanilla väriyhdistelmillä olevia paksuja huppareita.

Viime reissulla ostin Guessin farkut ja ne ovat parhaimmat, joita olen koskaan omistanut. En ymmärrä missä mielenhäiriössä poistuin liikkeestä vain yksien farkkujen kanssa, sillä outletissa ne maksoivat alle 30 taalaa! Siis ei mitään! Suomessa samoista farkuista saa pulittaa parhaimmillaan pari sataa. Aion niin korjata virheen tällä kertaa! Meillä on shoppailujen suhteen jo hyvä sotasuunnitelma valmiina – käymme ekana päivänä ratsaamassa Lower Manhattanilla sijaitsevan suuren Century21 -outlet myymälän. Se myy kaikkien suurten merkkien tuotteita hyvin halvalla. (Tuolta löysimme viimeksi mm. jo mainitsemiani tennareita tosi edullisesti.) Heti seuraavana päivänä matkaamme bussilla Woodburyn Outlet -kylään, edellisestä reissustamme voit lukea lisää täältä. Mahtava mesta, todella hyviä tarjouksia ja tuolta voi tehdä todellisia löytöjä!

Shoppailulistani lisäksi piipahdan outlet-kylässä ollessamme ehkä myös Ted Bakerillä ja Tory Burchilla. Ihan vaan katselemassa:) Louis Vuittonin harmaasta Monogram -shaalista olen haaveillut vuosia, mutta outletista huolimatta taidan jatkaa LV:stä haaveilua edelleenkin ikkunan takaa. Ainakin siihen asti, kunnes se lottovoitto siunaantuu kohdalle…;)

*kuvat lainattu linkkien takaa.

Matka-asupohdintaa

Viikonloppuna tuli selailtua vaatekaapin sisältöä ja tsekkailtua matka-garderobia. Manhattanille povataan ensi viikon alkuun jopa +38 astetta – panee miettimään, millä vaatetuksella sinne oikein lähtee! Rakastan aurinkoa ja kuumia säitä, mutta onhan tuo aikamoinen lämpötila kaupunkilomalle. Nyt ei pääse altaan reunalle vilvottelemaan, mutta ehkä me suunnataan sitten museoihin tai tavarataloihin jäähdyttelemään! 🙂 Emme ota asiasta stressiä, lomallehan tässä suunnataan!

Yleensä matkustamme tällaisiin lämpötiloihin hiekkarannan tai vähintäänkin altaan reunalle ja vaatetus on ollut sen mukainen; bikineitä, toppeja, pieniä shortseja ja rantamekkoja. Nyt kun matka suuntautuukin suureen metropoliin, ei rantsukamoilla siellä oikein parane kävellä. Kokosin eri ala- ja yläosia yhteen kartoittaakseni vähän mitä pakkaisin reissulle mukaan. Aloitetaanpa ensin klassisesta mustan ja valkoisen liitosta. Mustien shortsien kanssa pidettävät yläosat kaupungilla hengailuun voisi olla vaikka nämä t-paidat:

IMG_7572.jpg

IMG_7574.jpg

Vähän väriä ja aavistuksen siistimpää lookkia saa myös seuraavista topeista shortsien kaveriksi:

IMG_7575.jpg

Teeppareita voi helposti ottaa mukaan reilumminkin. Ne eivät paina mitään ja noissa lämpöasteissa hikoilee varmasti. Koska en aio pyykata tällä reissulla yhtään, otan mukaan hyvän määrän yläosia, niin ei tarvitse laittaa pienenkään hikoilun jälkeen samaa paitaa enää päälle.

IMG_7581.jpg

 Tummansiniset shortsit lähtee mukaan myös. Niiden kanssa sopii kirkkaat värit. Varsinkin oranssin eri sävyt ovat raikas pari tummansiniselle.

IMG_7578.jpg

Olen yrittänyt miettiä mahdollisimman monikäyttöisiä asupareja. Esim. valkoisen farkkuhameen kanssa käy oikein hyvin päiväksi rennompi raitatoppi (joka jo esiintyi ylempänä shortsien parina) tai iltaan musta pitsitoppi, sama, joka käy  shortsienkin kanssa. Kengillä ja laukulla pystyy asua maustamaan lisää; sandaaleilla ja korikassilla arkisemmaksi – koroilla ja pikkulaukulla iltamenoihin.

IMG_7587.jpg

Myös pari hellemekkoa lähtee mukaan, tosin nämä ovat selkeitä päivällä käytettäviä asuja. Tykkään kovasti raidoista ja näissä niitä riittää! Ohuita, vlipoisia ja rentoja mekkoja kaupungille käppäilyyn. Sini-valkoinen armahtaa myös vähän rusketusraidoilta (joita muuten vihaan!) ollessaan täysin olkaimeton. Täytyykin yrittää kikkailla eri hihapituuksilla, ettei syntyisi kamalia olkain- tai t-paitarajoja.

IMG_7594.jpg

Alla olevien mekkojen välillä vielä vähän arvon, mutta raikkaan sininen Mangon mekko on tosi nätti päällä ja se taitaa kyllä lähteä mukaan. Esim. ruskealla vyöllä ja ruskeilla sandaaleilla mekosta tulee näppärä illanviettoa silmällä pitäen. Myös 2/3-hihoilla varustettu kuvio-mekko olisi kiva. Materiaali on ihanan ohutta, joten kuuma ei pidemmilläkään hihoilla tule.

IMG_7592.jpg

Minulla on kaksi Noomin samanlaista mekkoa, toinen sinisin ja toinen mustin raidoin. Nämä aion mitä todennäköisimmin laittaa matkalaukkuun mukaan molemmat. Käy jälleen niin päivä- kuin iltakäyttöönkin asusteista riippuen.

IMG_7593.jpg

Pohdin vielä valkoisten farkku-caprien ja lököhousujen tarpeellisuutta. Toisaalta tekisi mieli ottaa mukaan myös pitkää housua, toisaalta ajatus varsinkin farkkukankaasta ahdistaa niillä lämpöasteilla! Tällä hetkellä laukkuun on menossa ainoastaan shortseja ja mekkoja. Nuo lököhousut ovat super vilpoisia pitää päällä kuumallakin säällä ja niistä saa ihan edustuskelpoiset myös iltamenoihin; vähän siistimmän topin helmaa housun reunasta sisään, pienempää laukkua ja sirompaa sandaalia jalkaan…

IMG_7588.jpg

Kengiksi tulee mukaan sandaaleita ja ballerinoja. Olkoonkin, ettei ne ole juurikaan kävelemiseen tarkoitettuja. En kuitenkaan usko pystyväni muhimaan jalkojani tennareissa tai lenkkareissa tuntitolkulla noissa lämpötiloissa. Vaikka näissä kuvissa on paljon vaatteita, laskeskelin, että yläosia otan mukaan yhtä monta, kuin on lomapäiviäkin. Lämpötila on liki 40 ja ulkona liikutaan kävellen maili toisensa perään, voi tehdä mieli vaihtaa puhdas paita aika usein, joten on sitten varaa vaihtaa. Shortseja on kolmet, hameita yksi ja mekkoja otan mukaan ehkä neljä. Pienen pohdinnan jälkeen saatan vielä pudottaa jotain näistä pois, yleensä teen sen pakkausvaiheessa.

Lisäksi otan mukaan tietty aurinkovoidetta, tarpeellisen kosmetiikan, pienen lääkevaraston ja matkalaukkuvaa’an. (Sitä ilman ei shoppailumatkasta selviä…!:) Juu, ja lukemista pitkille lennoille. Järkkärin otan mukaan myös, mutta jo etukäteen olen päättänyt, etten aio raahata sitä joka päivä mukana. Suurin osa must-paikoista on kuvattu jo viime reissulla ja tuolla helteellä muutaman kilon lisäpaino kameralaukkuineen ei houkuttele kyllä yhtään hartioita painamassa. Aionkin kuvata puhelimella enimmäkseen.

Muutamia ostoshaaveita on To Shop -listalleni kertynyt jo viime Nykin reissun jälkeen, postailen tästä haavelistasta piakkoin lisää!

 

Syreenien aikaan

Kesällä luonnosta saa kaikkein kauneimmat kukat.

IMG_7511.jpg

IMG_7521.jpg

Taitoin mökiltä viikonloppuna pari eriväristä oksaa maljakkoon. Niistä lähtee ihan huumaava tuoksu. Vanha öljypullo toimii mainiosti maljakkona keveille oksille.

IMG_7512.jpg

Huomenna tulossa juttua Nykin matkagarderobista – pysykäähän siis kuulolla!

Kivaa uuden viikon alkua kaikille.:)

Koirulin kuulumisia

Mies jäi tänään lomalle. Miten kovasti tekisikään mieleni tehdä samoin, mutta vielä olisi viikko töiden parissa painettava. Tai oikeastaan viikko ja päivä, sillä tarkasti lomapäiviäni laskevana päätin tehdä vielä ensi viikon maanantaina töitä siihen asti, kunnes pitäisi kentälle lähteä. Kone lähtee viideltä, joten liki täyden työpäivän kerkeää siinä tehdä. Sitten hyppään junaan ja suuntaan kohti lentokenttää, jossa muu perhe jo odottelee. Ennen matkaa on vielä läjä asioita hoidettavana. Eikä vähiten töissä.

IMG_7557.jpg

Koira-herramme jää matkamme ajaksi kotiin äitini hellään hoivaan. Iän myötä koirasta on tullut hyvin riippuvainen meistä, ehkä minusta varsinkin, joten hieman jännittää, miten mahtaa ottaa viikon eron tällä kertaa. Koira saa onneksi olla kotona koko ajan äitini muuttaessa meille reissun ajaksi, joten se helpottanee eroahdistusta. Ennen tätä lomaa piti vielä hoitaa pari eläinlääkärikäyntiä alta pois, sillä halusin tsekata koiran kunnon.

Koira oli jo jonkin aikaa nuolenut huomiota herättävästi tassujaan sekä köhinyt. Jälkimmäistä ajattelimme rajun kennelyskän ”jälkioireiksi”. Tutkimuksissa kävi ilmi, että hauvalla on parissa varpaassa nivelkipuja, joihin saimme kipulääkekuurin. Se on auttanut selvästi. Köhimiseen taas löytyi syy nielusta – koiran nielun rustot ovat kroonisesti paksuuntuneet ja ne aiheuttavat kurkussa ärsytystä. Niille ei voi tehdä mitään ja lääkäri totesi niiden olevan iän tuomaa vaivaa. Herra onkin kunnioitettavassa 14 vuoden iässä, joten kyllähän sitä jotain kremppaa jo ilmestyykin. Tämä ei onneksi ole mitään vaarallista ja nyt kun tassujen nuolenta on poissa, tuntuu köhiminenkin vähentyneen.

IMG_7559.jpg

Jos ei tuossa ollut taas vaivaa kerrakseen, löytyi koirulin suusta vielä tulehtunut kulmahammas, joka piti poistaa nukutuksessa. Tuo rauhoittaminen aina jännittää, varsinkin näin vanhan koiran kohdalla, mutta kaikki meni todella hyvin ja parin tunnin päästä palattuamme hakemaan koiraa, se jo heilutteli iloisesti häntäänsä isossa häkissä ja yritti kovasti nousta pystyyn, että haluaa kotiin! 🙂

Nyt sulatellaan tikkejä suussa ja ei se kovin kipeältä tunnu, kun herra vinguttelee jo entiseen malliin leluja ja toivoo niitä heitettäväksi, jotta voi jolkutella perään. On se kyllä super-virkeä vanhus!

IMG_7568.jpg

Mukavaa sunnuntaita toivottelemme kaikille! 🙂

Iisisti

Tänään en ole saanut aikaiseksi juuri mitään. Eilen oli taas yksi mahtava juhlapäivä ja sen jälkitiloja tässä nyt podetaan lähinnä armottoman väsymyksen muodossa. Työpaikkani juhlisti 10-vuotispäiväänsä eilen mitä upeimmissa luonnon puitteissa Helsingin saaristossa. Nautimme mahtavaa ruokaa, istuimme tyynen meren rannalla isolla terassilla kylmää viiniä siemaillen lämmittävässä auringonpaisteessa. Sauna, kuuma palju, paljon naurua – Ihan täydellinen ilta!

Pariin viime viikonloppuun onkin näitä juhlia nyt mahtunut, mutta kesä on mitä mahtavinta aikaa kaikille ihanille illanvietoille.

IMG_7532.jpg

Tänään onkin ihan selkeä löhö-lauantai; ostin kaupasta irtokarkkeja ja lehtipihvit ruoaksi ranskalaisten kera. Ilta tulee varmasti vietettyä Netflixin parissa, ei tällä energialla oikein muutakaan tee. Jospa huomenna pääsisi taas salille.

IMG_7534.jpg

Me saamme vieläkin nautiskella viikko sitten saaduista yo-kukista. Nämä upeat liljat ovat vasta avautuneet! Leikkaan niistä aina ne tummat heteet pois, vaikka kauniita ovatkin, mutta ne kun tuppaa tahraamaan aika tavalla varistessaan.

IMG_7524.jpg

Viettäkää tekin oikein mukava viikonloppu!

Ruusut ja loman lähestyminen

En pysty olla ihastelematta ylioppilaan viikonloppuna saamia ruusuja. Aivan valtavan pitkiä, upeita, kauniisti avautuneita ruusuja voisi tuijottaa vaikka kuinka ja kauan! Ja niin kauniin värisiäkin vielä! Ah!

IMG_7472.jpg

IMG_7469.jpg

Ruusuista siirrynkin sitten kätevästi lomasuunnittelmiin, alkaa nimittäin lomakuume jo polttelemaan!

Matka Nykiin on reilu viikon päästä ja tässä pitää alkaa tekemään ihan konkreettisia valmisteluita – tehdä ESTA-hakemukset, varata liput ostoshelvettiin, eli Woodburyn Outletiin, ehkä miettiä etukäteen hankittavia lippuja pariin nähtävyyteenkin ja suunnitella Manhattanilla pyörimistä vähän tarkemmin; missä suunnassa on mitäkin katseltavaa ja tekemistä ja mitkä kärpäset kannattaa hoitaa yhdellä iskulla. Manhattania pääsee toki helposti kulkemaan metrolla ylös ja alas, mutta ajankäytön kannalta on järkevää suunnitella vierailukohteet samalle suunnalle saman päivän aikana suoritettavaksi.

IMG_7482.jpg

IMG_7486.jpg

En ole museo-ihmisiä, mutta tällä kertaa Luonnontieteellinen museo on vierailulistalla. Viime reissulla jäi oudosti myös Brooklyn Bridge lähemmin tarkastelematta, joten se on listalla myös. Vaikka me ollaankin miehen kanssa nähty tärkeimmät nähtävyydet, tytär haluaa toki vierailla Empire State Buildingissä ja WTC-muistomerkillä, olkoonkin tutut jo meille, eli niille suunnataan myös. Viimeksi vierailimme Nykissä talvella, joten Keskuspuisto ja joku ihana picnic eväineen jäi väliin. Myös nämä kuuluvat to do -listallemme tällä kertaa.

Manhattanilla on tällä hetkellä kuumat oltavat. Forecan mukaan lämpöasteet ovat yli kolmessakympissä, joten kuuminta hottia on luvassa meillekin! Huhheijaa…!

manhattan.jpg

Aika hitsin odottavin mielin ollaan kyllä täällä! Loma on paljon kaivattu ja odotettu. Alkaa meinaan patterit olemaan meikäläisestä aivan finaalissa pitkästä ja kiireisestä keväästä. Jotenkin pitäisi pitää ajatukset kasassa vielä puolitoista viikkoa ja hoitaa työasiat siihen malliin, että reissuun on mukava lähteä.

Ja jos minä odotan lomaa, voitte uskoa, kuinka sitä odottaa tyttö, joka sai matkan meiltä yo-lahjakseen ja joka ei vielä koskaan ole kaupungissa käynyt. Lahjarahat polttelee taskussa – jotain ihanaa on ostoslistalla palkinnoksi isosta uurastuksesta. Minä aion shoppailla muuten vain…! 😉