Miehen pyöreät synttärit juhlittiin onnistuneesti viime viikonloppuna, mutta juhlatunnelmien tuominen blogiin jäi koiran jalkoihin, kirjaimellisesti.
Aloitetaan kuvasaldo omasta juhlalookistani. Itse juhlin synttäreitä yksinkertaisessa mustassa mekossa höystettynä kultaisilla koruilla. Tykkään tehdä kampauksia ja tällä kertaa kiharsin hiukset, pörrötin tiukat kiharat vähän enemmän auki ja kiinnitin ne pinneillä toispuolisesti vähän sinnepäin. Muutama kihara sai jäädä roikkumaan ihan vapaasti. Silmiin laitoin mustan, tumman meikin.
Synttärit olivat kyllä todella onnistuneet! Kaikilla oli hauska ilta, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, eikä janokaan varmasti päässyt yllättämään ketään. Jokunen synttärishotti tuli nautittua, tai ainakin aamulla vielä maistui mummon tohveli suussa.
Juhlien suurin hitti tarjoiluiden puolelta taisi olla ”herkkulauta”. Tämän toteutusta mietin ja viimeistelin aika pitkään, jos muidenkin tarjoiluiden suhteen käytin aikaa ja vaivaa ulkonäön eteen.
Herkkulauta sisälsi erilaisia juustoja, salamia, ilmakuivattua kinkkua, viikunoita, melonia, erilaisia suolakeksejä, mandariinia, viinirypäleitä, pikkukurkkuja, oliiveja,aurinkokuivattuja tomaatteja, hunajaa, balsamicoa ja pähkinöitä.
Pääruaoksi meillä oli kanan rintafileitä limekastikkeessa, fetasalaattia sekä itse tehtyä perunasalaattia ja tsatsikia. Tämän laudan idea oli toimia pääruoan lomassa fingerfoodina. Siitä sai napostella ohimennen suolaisia paloja ja voi pojat, siitä kyllä naposteltiinkin – moneen otteeseen!
Lauta oli todella näyttävän näköinen herkkuineen, se kysyi vain vähän aikaa ja vaivaa. Itse puu on ylijäämäpala kesäkeittiöstämme. Tämä tuppeensahattu leppä rujoine reunoineen oli täydellinen tarjoilualusta! Siihen vaan ruoat suoraan pestyn puun päälle tarjolle.
Muita herkkuja suolaisten lisäksi oli tyttären valmistama tiramisu (resepti siihen täältä!), suklaaseen dipatut mustikka-vaahtokarkit sekä suklaamuffinit.
Muut herkut tarjoilin nekin astioiden sijaan joko pahvitörpöistä tai paperipusseista.
Juomavalikoimaan kuului alkoholittomien lisäksi Proseccoa, jota skoolattiin onnitteluiden yhteydessä, edellisenä iltana miehen kanssa valmistettua mojito-boolia sekä yllärinä mummon tohveli -shotteja, jotka ovat yksi niistä harvoista shoteista, joita minä suostun kurkustani kumoamaan. Mummon tohvelihan on yksinkertaisuudessaan salmiakkikossua ja Baileys -kahvilikööriä. Ne todellakin ovat ihan täydellinen pari!
Teemaväreinä oli musta ja valkoinen. Ilmapalloja ja serpentiiniä lukuun ottamatta muita koristeita ei ollut, paitsi ruoissa. Parhain koriste oli kaikki ne ystävät, jotka täyttivät kotimme iltapäivä viidestä aina aamukolmeen saakka! Anteeksi naapurit! 🙂 Voisi myös sanoa, että nuo muffineissa olleet viikset nousivat yhdeksi juhlien pääelementiksi myöskin… 🙂 Sen merkitystä jätänkin teidän arvuuttelemaan…:)
Oliipahan juhlat! Tällä porukalla kokoonnutaan onneksi jo pääsiäisenä uudelleen…!