Keittiön laakerinlehtipuu

Joskus ruokakaupastakin tekee löytöjä! Käyn usein keskustan Stockalla, kun siinä vieressä töissä olen ja perjantaina lähdin etsimään tuoreita marjoja. Yrttihyllyllä silmääni osui aivan ihanan näköinen, puumainen yrtti, jonka lehdet epäilyttävästi muistuttivat laakerinlehteä, yhtä lempimaustettani. No, niinhän se sitten laakerinlehtipuuksi paljastui ja otin sen mukaani 5,90 hintaan! (Pakko muuten mainita, että näin pienemmän version puustani Plantagenissa ja hintalappu siinä oli 8 euroa…)

IMG_5157.jpg

Laakerinlehtipuu nauttii valosta ja se nököttääkin nyt suoraan ikkunan edessä ruokapöydän päässä. Alle laitoin puisen leikkuulaudan ihan vaan kivemman ilmeen vuoksi ja alkuperäinen ruukku saa nyt toistaiseksi olla tuon ystävältä saadun, virkatun pehmoisen korin uumenissa. Istutan puun uuteen ruukkuun, kunhan löydän mieleisen. Uusi multakaan ei olisi kuulemma pahitteeksi.

IMG_5149.jpg

Annon harmaa-valkoraidalliset kaitaliinat lähti alesta mukaan kahden euron hintaan. Tykkään käyttää niitä poikittain ja siihen ne ovat aavistuksen pitkät. Pitäisikin ryhtyä lyhennyshommiin, mutta toisaalta kai ne voivat hyvinkin roikkua liki tuolien päällä, onko tuolla nyt niin väliä.

IMG_5152.jpg

IMG_5159.jpg

Tänään lähden salille ihan liian pitkän tauon jälkeen. Kuumeisen vatsataudin jälkioireiksi minulle jäi aika kammottava huimaus ja se on vaivannut koko menneen viikon. En sen takia voinut mennä salillekaan, mutta nyt onneksi sekin alkaa olemaan kokonaan poissa. Kaikkia vaivoja sitä ihmisellä onkin!

IMG_5165.jpg

Meidän sunnuntai jatkuu rentona. Tänään pääsee myös valmiiseen pöytään äidin patojen ääreen syömään, joten ruoanlaitostakaan ei tarvitse huolehtia.

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Michael Kors tuliainen

Kävelimme Prahan yhdellä suurimmista ostoskaduista Na příkopělla Korsin myymälän ohitse ja jäin ihastelemaan ikkunoita. Mies patisti sisään. Haistoin tässä heti jotain outoa. Sanoin etten ole ostamassa mitään, mutta mies tuumasi, että ainahan voisi silti sisällä käydä. Vielä oudompaa…

IMG_5089.jpg

Niinpä kiertelimme tyttären kanssa myymälää, tsekkailimme laukkuja ja ihastelimme kenkiä. Sitten pysähdyin kellovitriinin luokse, onhan Korsin kello pyörinyt ostoslistallani jo parin vuoden ajan. En itse asiassa ole koskaan sovittanut Korsin kelloja, joten annoin myyjän laittaa kellon ranteeseeni. Suureksi pettymyksekseni huomasin, että ainakin se isolla kellotaululla varustettu versio ei tule koskaan koristamaan rannettani. Minulla on aivan onnettoman pieni ranne, siis muutaman sentin leveä kuin pienellä lapsella ja voitte kuvitella miltä suuri kello siinä näytti. Naurettavalta suorastaan!

Koska myyjä oli ammattitaitoinen myyjä, hän tarjosi heti tietysti jotain muuta katseltavakseni nähtyään itsekin, että kello ei todellakaan sovi minulle.

IMG_5086.jpg

IMG_5095.jpg

Yhtäkkiä rannettani koristi upea, kristallein koristeltu kultainen rannekoru liukulukolla. Ihastelin sitä sydän sykkyrällä, koru oli niin elegantti ja niin upea! Ja niin mies sitten käski laittaa sen pakettiin. <3

IMG_5136.jpg

IMG_5140.jpg

Jaiks! Se on niin upea! Juurikin tyyliäni – yksinkertainen, siro ja kaunis. <3 Käytän korua oikeassa ranteessani, mutta näitä kuvia varten se oli laitettava vasuriin, muuten ei olisi kamera pysynyt hyppysissä.

IMG_5098.jpg

Korussa on kova, puoliympyrän muotoinen osa, joka lepää ranteen päällä. Se on ihan aavistuksen leveä minulle, mutta ei häiritsevästi. Loppuosa on löysää ketjua, jota pitkin lukko kulkee portaattomasti.

IMG_5129.jpg

IMG_5130.jpg

Laitoin korun käteeni ensimmäistä kertaa eilen ja vähän väliä huomaan katseeni hakeutuvan koruun. Kuvat eivät valitettavasti anna korulle lainkaan oikeutta, se on kyllä yksi kauneimmista, joita olen koskaan omistanut. <3

IMG_5131.jpg

Joskus nuo miehet osaa todellakin yllättää ihan totaalisesti…! <3

Kaunis ja historiallinen Praha

Muutama on jo odottanut matkapostauksia Prahasta ja nyt kun tämä tyttö on selviytynyt kuumeesta ja vatsataudista, niin laitetaan jo ilmestyneen hotelliesittelyn jälkeen toinen osa eetteristä ulos!

Praha valikoitui matkakohteeksemme kolmesta syystä, jotka nivoutuivat kätevästi yhdeksi: halusimme viettää talviloman jossain Euroopan kaupungissa, jossa emme olleet ennen käyneet ja jonne saisimme halvat lennot. Finnairin sivulta marraskuussa bongatut satasen lennot per nenä Prahaan kuulosti vastaukselta toiveisiimme. Vietimme Prahassa tiistain ja perjantain välisen ajan, mutta koska saavuimme tiistaina kaupunkiin jo puolilta päivin ja lähdimme perjantaina vasta illalla, meillä oli käytännössä neljä kokonaista päivää aikaa seikkailla kaupungissa.

IMG_4962.jpg

IMG_5037.jpg

Praha on pieni kaupunki. Sen pienuus jopa yllätti, mutta toisaalta se teki kaupungista sympaattisen ja helposti lähestyttävän, eikä pienuus tuntunut suinkaan huonolta asialta. Välimatkat olivat täysin käveltävissä, emmekä lentokenttämatkoja pois lukien käyttäneet matkallamme mitään muita kulkuneuvoja, paitsi omia jalkoja. Keskusta-alue oli helppo omaksua ja pian jo seikkailimme kaduilla ilman kartan apua, paitsi silloin, kun piti oikeasti suunnistaa jonnekin suoraan. Prahassa tuli taas mieleen, kuinka erilainen historia maalla onkaan. Jo pelkästään lukuisia eri tyylisiä ja eri uskontokuntia edustavia kirkkoja, kappeleita ja katedraaleja hautausmaista puhumattakaan, oli suuri määrä. Rakennuksissa näkyi eri tyylisuunnat aina kubismista goottilaisuuteen ja kuvailin niitä into piukeana. Jostain syystä rakennukset ja talot ovat aina viehättäneet. Kenties minusta olisi pitänyt tulla arkkitehti…? 🙂

Kaikista suosituimmat nähtävyydet kolusimme tietenkin ja niitä on ehdottomasti nämä kaikki alla olevat kuvat täynnä, kuten Ruutitorni. Jostain syystä tätä upeaa tummanpuhuvaa tornia tuli ihasteltua lukuisat kerrat. Varsinkin iltavalaistuksessaan se oli kertakaikkisen upea! Ruutitornista on vain korttelin matka Vanhan kaupungin aukiolle.

IMG_5025.jpg

2016-01-20%2016.46.16.jpg

Vanhan kaupungin aukiolla on kuuluisa astronominen kello, joka vilahtaakin tässä kuvan vasemmassa laidassa. Myös tuo aukion näkymä viehätti minua eniten illalla. Taustalla oleva rakennus torneineen tuo mieleen ihan Prinsessa Ruususen linnan. Niin kaunista…!

20160121_173347-1.jpg

Kaikista tunnetuin Prahan nähtävyys lienee Kaarlen silta. Sanotaan, että siltoja reunustavat pyhimysten patsaat heräävät öisin keskustelemaan syvällisiä. Tiedä häntä, mutta silta oli kyllä massiivinen ja upea. Ihan taianomainen hetki oli, kun kävelimme pientä kujaa pitkin kohti siltaa ja yhtäkkiä taivaalta alkoi leijailemaan valtavan suuria lumihiutaleita ihan sakeana, sumentaen koko maiseman valkoisen vaipan taakse. Jotenkin tuo hetki piirtyi mieleeni ihan ikuisiksi ajoiksi ja juuri tästä matkustamisessa on kyse. Niistä taianomaisista hetkistä, joita reissuilla koetaan. <3

IMG_4959.jpg

Kaarlen sillan, kuten monen muunkin kaupungin sillan alla, virtaa Vltava. Joki on suomalaisittain nimensä mukaisesti todellakin valtava!

IMG_5009.jpg

Kaarlen sillalta matkasimme kohti vanhaa kuninkaanlinnaa ja Pyhän Vituksen katedraalia. Kiivetessämme yhä ylemmäs kiemurtelevia katuja ja kujia ja kymmeniä portaita, aukesi upeat näkymät Prahan kattojen ylle.

IMG_4967.jpg

IMG_4999.jpg

Kun suuntasimme kuninkaanlinnan yhdelle pihalle, jossa Pyhän Vituksen katedraali sijaitsee, vaikutuin todella suuresti sen koosta. Se näytti ulkopäin pienemmältä kuin olikaan.

IMG_4975.jpg

IMG_4981.jpg

IMG_4985.jpg

Jälleen huomasin ihastelevani näitä synkänkin näköisiä katedraalin torneja ja niiden holvien yksityiskohtia.

IMG_4994.jpg

Prahassa oli täysi talvi siellä ollessamme. Lunta satoi liki joka päivä, mutta välillä paistoi myös aurinko. Ja se lämmitti. Ihan eri tavalla kuin täällä. Huomasi hyvin, että olimme lähempänä etelää. Pakkasta oli joka päivä, parhaimmillaan -10 astetta, lähtöpäivänämme kuitenkin vain jo -3. Päivät kuluivat nähtävyyksiä katsellen ja kun kylmä yllätti, syöksyimme lähimpään kahvilaan lämmittelemään kuumien kupposten ääreen.

IMG_4956.jpg

Hintataso Prahassa oli jopa edullisempi kuin ajattelinkaan. Kolmen hengen, kolmen ruokalajin illallinen viineineen ja oluineen maksoi kalleimmillaan 60 euroa. Siis ei mitään! Söimme kuitenkin alkuruoaksi mm. carpacciota, pääruoaksi lihaa, kanaa tai pasta-annoksia, jälkkäriksi kakkupaloja, pannacottaa tai tiramisua ja kyytipoikina toimi viinikarahvi ja pari olutta limppareineen. Myöskään kahviloissa ei hintataso päätä huimannut! Tai oikeastaan huimasi se, että miten voi olla niin halpaa! Suomessa saa yhden erikoiskahvin sillä hintaa, mitä Prahassa saa kolmelle hengelle leivoksineen.

IMG_5021.jpg

Shoppailu on myös Prahassa edullisempaa, joskin merkkikama on likimain samanhintaista. Tytär katseli Conversen tai Vansin kenkiä ja ne eivät joitakin isompia kenkäkaupan joulun jälkeisiä aleja lukuun ottamatta olleet juurikaan edullisempia kuin Suomessa. Paikallinen muoti oli hyvin venäläishenkistä, samoin kaikki sisustusliikkeet, jotka näin. Oli värjättyä tekoturkista, krumeluuria, solkia, taskuja, vetskareita, kristallia ja kaikkea tingeltangelia joka paikka täynnä, oli se sitten takki tai koristetyynynpäällinen. Siis erittäin kaukana omasta tyylistäni, joten mitään paikallisia vaatteita tai sisustustuotteita en Prahasta löytänyt.

IMG_4912.jpg

Praha on täynnä kauniita pieniä katuja ja kujia, jotka suorastaan kutsuvat maleksimaan mukulakivillään. Palvelu on ystävällistä ja kaikki prahalaiset, keiden kanssa me juttelimme, puhuivat sujuvaa englantia. Ravintoloissa ruoka on hyvää ja samaa tasoa kuin täälläkin. Kävimme pari kertaa paikallista ruokaa tarjoavissa, tsekkiläistä keittiötä edustavissa ravintoloissa ja täytyy kyllä sanoa, että ne eivät vakuuttaneet. Sen sijaan kahvilat ja niiden tarjonta oli lähes poikkeuksetta parempaa kuin täällä. Leivokset, ne pari joita minäkin sain maistettua gluteenittomuuteni takia, olivat t-a-i-v-a-a-l-l-i-s-i-a!! 🙂

IMG_5046.jpg

Prahassa oli tosi kiva olla, nautin suuresti kaupungin ilmapiiristä. Tosin totean, että olisimme melkein voineet tulla kotiin jo päivää aiemmin. Olen huomannut jo useamman kaupunkiloman aikana, että kolme päivää olisi riittävä määrä. (Siis jos ei puhuta suurkaupungeista, niin kuin New York tai Lontoo.) Kolmessa päivässä kerkeää vallan mainiosti koluamaan pienemmät kaupungit, kuten Praha, mikäli lennot siis antavat myöten tulo -ja lähtöpäivienkin hyödyntämisen kaupungilla seikkailuun.  

IMG_4931.jpg

Prahasta riittää kuitenkin tarinaa vielä gluteenittomuuden nimissä – uskoisin, että moni on kiinnostunut laillani myös tästä aiheesta. Ja tokihan ostospuoli pitää vielä esitellä myös! Pysykäähän siis kuulolla!

Pöpön kourissa

Eihän se nyt ihan kuin Strömsössä mennyt, tuo kotiinpaluu reissusta.

Ilmeisesti joku pahemman laatuinen (prahalainen?) pöpö pääsi puremaan ja olen perjantai yöstä asti ollut aika heikossa hapessa. Lauantaina aamulla pystyin vielä postailemaan teille ekat matkatunnelmat, mutta sen jälkeen olo meni kyllä todella huonoksi. Kuume on sahannut edes takaisin ja välillä olen palellut fleecetakissa, kolitsihousuissa ja tuplavillasukissa viltin alla, välillä repinyt vaatteita pois hikoillessani kuumeen ulos. Lihassäryt ovat olleet ihan järkyttäviä, joka paikkaan on koskenut ihan kuin joku olisi pesismailalla piessyt. Vessassa olen ravannut tunnin aikana parhaimmillaan 10 kertaa. Mikään ei ole pysynyt sisällä, mutta silti on ollut pakko juoda kuivumisen pelossa. Kaksi viimeistä vuorokautta on olleet kyllä aika helvettiä. Olen parin päivän aikana syönyt kaksi banaania ja kaksi voileipää, joista yllättäen mikään ei ole pysynyt sisällä. Ruoka on oksettanut jo pelkästä ajatuksestakin.

IMG_4788.jpg

Tänään ei vielä ole ollut kuumetta ja huimauskin on vähentynyt. Onneksi niin, sillä on ollut mielenkiintoista kiirehtiä vessaan, kun ei ole oikein pysynyt pystyssäkään. Vaikka olo on jo pikkuisen parempi kuin eilen, niin vaan tämäkin aamu aloitettiin buranalla ihan jäätävän päänsäryn takia. Oksetus on laimentunut vähän, mutta vatsa on edelleen sekaisin. Mistä sitä tavaraa oikein riittää?!! Eihän siellä suolistossa ole enää mitään…! Peilistä katsoo tosi riutunut tyyppi. Iho on kalpea, ryhti on lysyssä ja olemus on väsynyt ja kulahtanut. Ärsytti jäädä tänään pois töistä. Heti loman perään sairasloma. Huomisesta en vielä tiedä, pakko katsoa iltaan saakka mihin vointi tästä kääntyy. Niin jäi taudin takia viikonlopun Matkamessut väliin ja kaikki muutkin suunnitellut jutut. Mies on kantanut kaupasta keltaista jaffaa ja yrittänyt tarjota vaikka mitä syötävää. Lohduttanut. Silittänyt selkää, kun tuli itku jo ihan puhtaasta väsymyksestä ja särystä. Väsymyksestä huolimatta nukkuminen ei ole kuitenkaan onnistunut kovin hyvin.

No niin, tästähän tuli oikein vuoden valitustarina…! Äh…toivotaan, että äkäinen pöpö alkaa vihdoin poistumaan elimistöstä… olen meinaa aika loppu.

Parempaa maanantaita teille kaikille!

Kotiinpaluu

Totean jälleen, että vaikka reissussa on ihanaa olla, kotiinpaluu tuntuu aina mukavalta. Sellaista reissua ei vielä ole ollut, josta olisi harmittanut lähteä. Ehkä se kertoo siitä, että loma on hyvin käytetty ja siitä on otettu irti kaikki mahdollinen. Niin myös tällä kertaa. Praha oli upea ja kaunis kaupunki, josta jäi hyvä fiilis.

Söimme hyvin, kävelimme paljon nähtävyyksiä koluten ja ilmapiiristä nauttien. Ihastelimme historiallisia rakennuksia pakkasen purressa poskia, mutta auringon onneksi jo lämmittäessä. Prahassakin oli kuitenkin parhaimmillaan -10 astetta. Kylmää karaten maleksimme kahviloissa, teimme ostoksia ja nukuimme päikkäreitä hotellihuoneessa. Kaiken kaikkiaan aika täydellinen kaupunkiloma siis.

20160120_160114.jpg

Asuimme Fusion Hotel -nimisessä hotellissa heti suurimman ostoskadun ja useasti ihastelemani Ruutitornin lähettyvillä. Hotelli oli mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa rakennusta ja täysin modernia sisustusta. Huumoria ei puuttunut, eikä myöskään värejä. Respa oli erikoinen kaikin tavoin, kuten yläkuvasta näkyy. Käytävät olivat suorastaan pimeät ja liitaulutekstit toimivat opasteina joka puolella. Huoneiden numerot kiilsivät neonvihreinä seinissä.

20160120_160252.jpg

k%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4.jpg

Valitsin hotellin juurikin sen erilaisuuden vuoksi ja huone oli kyllä ilahduttava yllätys! Kunnon väripläjäys! Lila wc ja avohyllyt vaatekaappien sijaan, puhumattakaan tynnyreistä ja keltaisista tuoleista ei jättänyt kylmäksi huoneessamme!

IMG_4884.jpg

IMG_4885.jpg

IMG_4888.jpg

IMG_4886.jpg

Aamiainen oli hyvä ja kattava, henkilökunta miellyttävää ja palvelualtista. Ja nuorta. Tähän kiinnitin erityistä huomiota, kaikki varmasti alle 30-kymppisiä. Suosittelen hotellia lämpimästi, jos haluaa nauttia vähän jostain perinteisestä hotelli-ilmeestä erottuvasta majoituksesta. Hotellissa oli oma keittobaari, josta sai päivittäin vaihtuvia, viittä eri keittoa. Se oli selvästi suosittu myös muiden, kuin hotelliasukkaiden kesken.

Hotellissamme oli myös baari, joka sekin näytti olevan suosittu. Meteli ei kantautunut baarin seinien ulkopuolelle lainkaan ja huoneissa oli hyvä nukkua. Meidän huone oli tosin kadun puolella ja arkipäivien aamuliikenne herätteli meidät joka aamu kasin maissa.

20160121_095410_2.jpg

20160121_100236_2.jpg

20160120_210253_2.jpg

Tulimme eilen kotiin puolen yön aikaan. Jokin ihmeellinen pöpö pääsi varmaan reissun viime metreillä puraisemaan, sillä lentomatka kotiin oli osittain pahoinvoinnin värittämä. Kurja olo jatkui tänään aamulla ja vatsa menikin täysin sekaisin. Mikään ei pysy sisällä. Jokaista lihasta särkee ja huimaakin. Tosi ikävä olo ja harmittaa vietävästi, kun olisin kovasti halunnut mennä taas salille monen päivän jälkeen. Sen sijaan olen vaakatasossa sohvalla läppäri sylissä ja mietin mitä kaikkea kertoisinkaan reissusta.

Jokin kattava Praha -katsaus on kyllä tulossa upeine maisemineen ja rakennuksineen. Myös ruoka on sydäntä lähellä ja jos muita Prahaan menijöitä gluteenittomuus kiinnostaa, siitäkin on jokunen sana sanottavana. Ja tämä onneksi kaikessa positiivisuudessaan! 🙂 Lisäksi shoppailujuttu tulossa, ainakin omien ostosten esittely! Olin ihan haltioissani myös parista upeasta lumisateesta, jotka kruunasivat valokuviani, joten eiköhän niitä maisemiakin tulla vielä postauksissa ihastelemaan.

IMG_4937.jpg

Äh, niin harmittaa tämä reporankana makoilu, mutta pystyyn nouseminen laittaa maailman tällä hetkellä keikkumaan ja heilumaan. On siis pakko antaa myöten ja potea paha olo pois. Laitan tilaukseen keltaista jaffaa, kun mies lähtee kauppaan. Eikös sillä vatsatauti aina parane? 🙂

Onneksi on vielä huominen vapaata! Ja hei muuten… mietin tuossa aiemmin sitä vihreää väriä sisustukseen. No, taksikyytiä kentälle odottaessa ”piti” tuhlata vikat korunat pois ja jotain vihreää vielä sitten sujahti matkalaukkuun!

Lötköä lauantaita teillekin! 🙂

Tine K. seinätarjotin

Me vietämme leppoisia talvilomapäiviä Prahassa, mutta te saatte ajastetun postauksen voimin katsella kuvaa Tine K:n seinätarjottimesta, jonka klikkasin ostoskoriin viime viikolla.

IMG_4870.jpg

Tarjottimia on kahta kokoa ja minä itse asiassa epähuomiossa klikkasin koriin tuon pienemmän. En lähtenyt kuitenkaan palauttamaan sitä, sillä jäin miettimään josko tilaisin jossain vaiheessa vielä toisen ja sijoittaisin ne ihan uuteen paikkaan kokonaan. Vaikka tarjotin on vain 30cm halkaisijaltaan, tuosta tarjoilee mielellään esim. skumppalasit tai vaikkapa tapas-henkistä ruokaa pienissä kulhoissa. Kattauksissa tämä pienempi tarjotin onkin siis isompaa monikäyttöisempi, eli tuskin se käyttämättä jää!

Kunhan reissusta ollaan kotiuduttu, alkaakin tämän vuoden sisustusprojekteistani ensimmäinen nimenomaan keittiössä! Nyt kuitenkin olen Prahan loman ajaksi unohtanut kaikki keskeneräiset hommat ja keskitynkin vain nauttimaan elämästä.  Tehkää tekin niin. <3

 

Talvilomalle!

Vailkka joululomasta on vasta hetki, on meidän perheellä talviloman ja vuoden ekan reissun aika! Huomenna suuntaamme kohti lentokenttää heti aamusta ja lähdemme Tsekkeihin, Prahaan! Odotan matkaa jo innoissani ja taas tulee yksi uusi rasti maailmankartalle lisää, sillä Praha on ihan uusi tuttavuus!

Prahassa on pitänyt käydä jo pitkään ja olen kuullut kaupungista pelkkää hyvää. Siellä on paljon historiallista nähtävää ja odotankin innolla kameran kanssa uusia, kauniita kuvauskohteita! Museokäynti on listalla ja nähtävyydetkin merkitty karttaan. Paikallista ruokaa on kehuttu myös ja koska joudun noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota, tsekkaan aina etukäteen uuden kaupungin mahdollisuudet myös ruoan saralla. Olenkin jo varannut pariksi illaksi pöydät ravintoloihin, jotka ovat paljon kehuttuja ja tarjoilevat myös gluteenitonta ruokaa. Mies ei myöskään pane pahakseen Tsekin mainetta maailman parhaimpana olutmaana. 🙂

IMG_4879%5B1%5D.jpg

Kamera aiheutti harmaita hiuksia eilen, kun se alkoi yhtäkkiä temppuilemaan, eikä tunnistanut muistikorttia. Onneksi mies sai sen jollain ilveellä futaamaan. Huh! Meinasi jo epätoivo iskeä! Luvassa siis paljon kuvailua kohteessa!

Edessä on neljä päivää kauniissa Prahassa, jossa kelit ovat talviset, mutta onneksi aavistuksen lämpimämmät, kuin täällä. Korunat on vaihdettu, kamat pakattu ja kaikki maallinen murhe jätetty taka-alalle.
Talviloma – here I come!! 🙂

Kaunis Protea

Tänä vuonna olin jokseenkin hidas poistamaan joulun kotoa.

Loppiaisena lähti toki kuusi ulos ja kaikki räikeimmät joulua huutavat koristeet, mutta vasta eilen sain jouluvaloiksi luokiteltavat valot pois ikkunoista ja muutenkin lähinnä olkkarin pirteämmän näköiseksi. Joulun yltäkylläisyys saa aina haluamaan riisutumman ilmeen kotiin. Yksinkertaisemman. Jostain syystä mieleni tekee tuolloin aina myös jotain väriä.

IMG_4838.jpg

Tapanani on ollut usein ostaa perjantai-puska, eli jotain tuoreita kukkia kotiin viikonloppua vasten. Tällä kertaa mukaan valikoitui tämä eksoottinen kaunotar, Protea. Tämä kukka on kotoisin Etelä-Afrikasta ja sen jämäkkä puuvarsi takaa kukalle hyvän kestävyyden. Jouduin lyhentämään vartta aika tavalla, että sain sen nätisti maljakkoon. Lisäksi kukka painaa paljon, maljakon piti myös olla tukeva.

Kun puuvartista kukkaa lyhentää, on huolehdittava uudesta, hyvästä imupinnasta. Huonolla kukka kuolee ja ainakin itse olen yhden hortensian onnistunut listimään tuon takia. Niinpä veistelinkin vartta huolellisesti.

IMG_4837.jpg

Kukka aukeaa tuosta pikkuhiljaa, nyt se on vielä nupussa. Odotan innolla miltä se näyttää täysin auenneena! Protean myötä aloin miettimään tämän vuoden trendiväriksi noussutta tumman vihreää. Kukan syvän vihreät, kauniit lehdet saivat ajattelemaan sopisiko se tehostevärinä myös meille? Ehkäpä. 🙂

Tänään meillä on vuorossa rahanvaihtoa ja matkalaukun pakkausta. Vuoden eka reissu kolkuttelee ihan oven takana! Matkustaminen on tämän perheen intohimo, varmistinkin eilen, että seuraavakin reissu on bookattu ja ostin lentoliput kesäkuulle. Palailen tähän tarkemmin jossain välissä.

Nyt toivottelen kivaa sunnuntaita kaikille! 🙂

2016 Sisustusprojektit

Tälle vuodelle olen kaavaillut muutamaa eri projektia kodin kunnostus- ja sisustuspuolella. Kunhan edessä siintävästä matkasta ollaan selvitty, voisikin ottaa ensimmäisen kohteen käsittelyyn; keittiön.

Teimme keittiöön mini faceliftin pari vuotta sitten uusimalla lieden, vaihtamalla tasot ja rappaamalla välitilan. Kuitenkin toinen välitilan seinä juurikin sen lieden takaa jäi laatoille. Olisi pitänyt tehdä tuokin seinänpätkä samalla, mutta korjattakoon asia nyt. Olen myös miettinyt keittiön kaapinovien väriä. Tähän asti vaaleanharmaa väri on miellyttänyt kovasti, mutta kyllähän valkoinen toisi ihanaa raikastusta! Samalla vetimet voisi uusia, niistäkin on jo visio. Jos olisi mahdollista, minähän kiskoisin yläkaapit samantien veks, mutta valitettavasti kaappien antama tila on enemmän tarpeen näin pienessä köökissä, kuin kauniit avohyllyt.

Uusia keittiökuvia en näillä päivänvaloilla ole saanut napsittua, joten muistellaan näiden kuvien kautta keittiön lisäksi loppukesää ja ihanaa valoa…

keitti%C3%B6%201.jpg

Toinen projekti on ehdotomasti tuulikaappi. Sitä tilaa ei ole tässä blogissa esitelty kertaakaan. Eikä esitellä, ennen kuin kaatopaikka saa freshimmän ilmeen. En vain tiedä miten n. yhden neliön tilaan sullotaan kolmen kenkäfriikin kengät, kun nytkin mielestäni tila on jo käytetty ihan maksimaalisesti hyödykseen. Tätä ei voi ottaa ekaksi projektiksi tänä vuonna, sillä tämä pähkinä tarvitsee aikaa tullakseen ensin ratkaistuksi ja sitten vasta sisustetuksi. Onneksi idea tämän tilan uusimiseen tuli mieheltä itseltään…:)

keitti%C3%B6%202.jpg

Yläkerran lattiat ovat myöskin to do -listallani hyvin korkealla. 1,5 vuotta sitten tehty alakerran remppa vei kaikki remonttihalut (mieheltä), eikä lattianvaihtoprojektiin ole ollut intoa. Kesään mennessä lattiat on kuitenkin tarkoitus vihdoin yläkerrastakin uusia. Homma on vaan aika isotöinen ja vaatii ihan kamalaa justeeraamista kalusteiden kanssa. Katsotaan missä välissä kevään kuluessa tämä saadaan tehtyä.

Remppapuoli alkaakin olemaan jotakuinkin tässä, mutta pari kalustehaavetta sen sijaan löytyy. En kyllä tiedä miten nämä haaveet perustelisi miehelle, nykyisissä kun ei ole varsinaisesti muuta vikaa, kuin mitoitus ja materiaali. Kyse on olkkarin sohvapöydästä ja keittiön ruokapöydästä. Haluaisin vaihtaa molemmat korkeakiiltovalkoiset kalusteet valkoisiin ja mattapintaisiin puukalusteisiin. Keittiön pöytä voisi olla lankkumainen, elämää nähnyt ja ehdottomasti vähän leveämpi kuin nykyinen pöytä. Plussaa olisi jatkettavuus. Arkioloissa kuuden hengen pöytä kolmihenkiselle perheelle on liian suuri, niinpä pöytä voisi olla normikoossaan neljälle ja jatkettuna sitten kuudelle. Näin keittiöönkin jäisi aavistus enemmän tilaa arkieloon. Nykyistä pöytäähän olen kuuden hengen vakiomitassaan käyttänyt vain neljällä tuolilla. Kaksi varatuolia majailee muualla.

keitti%C3%B6%203.jpg

Haaveissani myös sohvapöytä saisi lähtöpassit juurikin materiaalinsa (korkeakiiltovalkoinen mdf-levy kromisilla jaloilla) vuoksi. Nuo materiaalit eivät vain enää istu kotiimme. Lisäksi muoto olisi kiva päivittää suorakaiteesta pyöreään. Se toisi kivaa pehmeää linjaa muutoin melko kulmikkaan oloiseen olkkariin.

Tässähän näitä haaveita taas olisi roppakaupalla…! Onneksi unelmointi on ilmaista. 🙂

 

Tekosyy nimeltä migreeni

Jos joku kertoo kärsivänsä migreenistä, usein luullaan, että kyse on jostain ”pikku päänsärystä”.  ”Tekosyystä”, jolla voi jättäytyä töistä kotiin tai perua jonkun menon. Ihminen, joka ei ole koskaan kokenut migreeniä, ei kuitenkaan tiedä, että tosi asiassa kyseessä on aika kamala kärsimysnäytelmä. Päätin kirjoittaa aiheesta tarkemmin eilisen kohtaukseni johdosta.

Migreenin tarkkaa syytä ei  tiedetä, mutta kyseessä on neurologinen sairaus. Sen epäillään johtuvan päässä sijaitsevien verisuonien laajenemisesta ja itsellä migreeni puhkesi n. 1,5 vuotta sitten kovan stressin aiheuttamana. Migreeni on muutakin, kuin pelkkä päänsärky, niin kova ja lamaannuttava, kun se onkin. Siihen liittyy mm. pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Myös raajojen tai muiden ruumiinosien puutumista ilmenee. Palelu, hikoilu tai huimaus eivät nekään ole vieraita. Kohtauksen sattuessa ihminen ei pysty suoriutumaan normaaleista päivärutiineista. Ainoa mieleen tuleva asia kohtauksen iskiessä on se, että missä on täsmälääke ja missä lähin pimeä nurkka johon voi ryömiä potemaan. Piiloon kaikilta ja kaikelta.

IMG_4783.jpg

Istuin eilen myöhään iltapäivällä henkilökuntapalaverissa, kun yhtäkkiä edessä olevan puhujan kasvot puuroutuivat silmissäni. En erottanut enää kenenkään kasvonpiirteitä ja valkokangas edessä tuntui aivan liian kirkkaalta silmiini. Omat migreenin ensioireet ovat nimenomaan näitä klassisia auraoireita, eli näköhäiriöitä ja vääristymiä toisessa silmässä; sumentuminen, kirkkaat pisteet, välkehtivät valoilmiöt, erilaiset kuviot, itselläni erityisesti aina keltainen sirkkeli ja sahalaita, jotka alkavat vasemman silmän ulkosyrjästä ja etenevät siitä keskelle ja kohti oikeaa silmää peittäen näkökentän. Toiset migreenipotilaat saavat vähän kuin varoituksena ennakko-oireita vaikka päiviä ennen, joista tietävät kohtauksen olevan tulossa. Niitä voi olla haukotteleminen, mielialan vaihtelut, uneliaisuus, mieliteot ja vaikka mitä, mutta itse en tällaisia ole tunnistanut. Minulla kohtaus alkaa aina auraoireista ja ne tulevat, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Täysin varoittamatta.

Joskus näkö menee kokonaan, eilen meni vain osittain. Auraoireet eivät yleensä kestä kauaa ja niiden jälkeen tulee päänsärky, jos on tullakseen. Joskus aurallisesta migreenistä kärsiville ei tule päänsärkyä laisinkaan ja minullakin on usein auraoireita, pahoinvointia ja huimausta, joiden jälkeen ei alakaan päänsärky. Eilen ei kuitenkaan kohtaus mennyt ohitse ilman. Yhtäkkiä oikea ohimo alkoi tykyttämään ja särky eteni nopeasti ohimoa raastavaksi kovaksi kivuksi. Migreenikipu on aina toispuoleista. Tässä kohtaa yritin naputella tekstiviestin miehelle, että nyt alkoi migreeni ja tulisiko puolimatkaan vastaan, että pääsisin nopeammin kotiin ottamaan lääkkeen. Kirjoitin mitä sattuu, en nähnyt puhelimen näppäimiä. Keräsin tavarani ja poistuin tilaisuudesta puolisokeana. Oli vaikea pukea takkia päälle ja huolehtia käsilaukku mukaan, aivot olivat tässä kohtaa jo ihan puuroa. Toimistosta lähtiessäni purskahdin kadulla itkuun, särky oli niin kova. Kotimatka tuntui ihan älyttömän pitkältä ja kipu sietämättömältä.

IMG_4781.jpg

Mies tuli puolimatkassa vastaan ja autoon hypätessäni olo paheni ja alkoi oksettamaan. Peitin hanskoilla silmäni, sillä vastaantulevien autojen valot sattuivat. Tytär odotti kotona täsmälääke valmiina ja sen nieltyäni auttoi minut sänkyyn. Itselläni ainoat kohtausta helpottavat asiat lääkkeen lisäksi ovat pimeys, hiljaisuus ja liikkumattomuus. Onneksi makkarin saa täysin pilkkopimeäksi ja yläkerrassa on oma rauha. Itselläni liittyy kohtauksiin paleleminen tai joskus hikoilu. Usein se on kylläkin sellainen kylmä hiki. Kohtaus oli kerinnyt olemaan päällä jo tunnin, ennen kuin sain lääkkeen ja niinpä se ei enää tehonnut kunnolla päänsärkyyn. Pahoinvointi sen sijaan meni ohitse. Lääke taittoi kivulta kuitenkin reilu tunnin jälkeen terävimmän kärjen, jotta pääsin alas keittiöön syömään jotain. Kävelin seiniä pitkin ja pidin silmiä ummessa syödessäni. Kaikki valot sattuivat silmiin ja haarukan kilahdus lautaseen tuntui repivän tärykalvoni. Tiesin, että joutuisin ottamaan lisää lääkettä ja tyhjään vatsaan se ei olisi hyvä. Nälkä myös pahensi oloa entisestään, joten söin puoliväkisin. Täsmälääkettä ei saanut ottaa enempää samaan kohtaukseen, joten heitin kaksi nelisatasta buranaa huiviin ja painuin takaisin sänkyyn.

Olin koko illan siitä lähtien, kun kuuden aikaan pääsin kotiin, täysin pois pelistä. Täsmälääke on kolmiolääke, se aiheuttaa uneliaisuutta ja vaikuttaa minuun voimakkaasti muutenkin. Se saa olon vähän pöpperöksi ja lisäksi ankara päänsärky saa luonnollisesti olon voimattomaksi. Kohtauksen aikana ajantajukin hämärtyy. Luulet, että on mennyt puoli tuntia, kun tosi asiassa aikaa on kulunutkin kolme tuntia. Olin unen ja valveen rajamailla ilta kuudesta kymmeneen, sen jälkeen nukahdin ja heräsin vasta aamulla. Ja mihinkä heräsin? No, päänsärkyyn. Lievempään toki, mutta migreenikohtauksen jälkeen seuraava päivä tai pari menee sellaisessa jälkimainingissa. Aamuni aloitin buranalla ja toisen jouduin ottamaan jo parin tunnin päästä uudelleen. Särky ei enää ole sykkivää ja toispuoleista, kuin kohtauksen aikana, mutta pää on arka ja jomottaa tasaisesti. Silmät ovat vielä valoherkät ja jotenkin joutuu olemaan koko ajan, kuin kävelisi munankuorilla. Äkkinäisiä liikkeitä ei voi tehdä, eikä päätä voi laittaa alaspäin, muuten tykytys lisääntyy päässä.

IMG_4787.jpg

Eilinen taas muistutti, kuinka raju migreenikohtaus voikaan olla. Minulla esiintyy usein myös puutumista kohtauksien yhteydessä, mutta ei eilen. Hyvä niin, sillä se on aika pelottavaa. Kerran puutui poski, kieli ja nielu… joskus puutuu toinen puoli naamaa, joskus toinen käsi sormista hartiaan saakka. Silloin pelästyy helposti, että onko joku halvaus päällä?! Eilen jäi jooga väliin, tänään jää salitreeni pois. Tämä ja huominenkin päivä täytyy ottaa rauhallisesti. Tasaisesti. Seuraavaa kohtausta ei nimittäin halua ihan heti uudelleen. Töissä selvisin jotenkuten sammuttamalla pöytävalon, himmentämällä näytöt ja olemalla rauhassa ja hiljaa sillä varauksella, että olotilan pahetessa olisin heti lähtenyt kotiin. Ja vähän aikaisemmin sitten lähdinkin. Loppuilta sujuu todellakin sohvalla lepäillen.

En ole kantanut vähään aikaan migreenilääkkeitä mukana, sillä kohtaukset ovat viime aikoina olleet aina niitä päänsäryttömiä versioita. Koska en pysty kuitenkaan ennakoimaan milloin tulee päänsärky ja milloin ei, oli eilinen hyvä opetus taas siitä, että ehkä niitä lääkkeitä kannattaa kantaa mukana. Aina.

Onko ruudun takana muita kohtalotovereita?