Syksyn hankintoja

Pakko kai se on uskoa, että ballerinakelit on kohta ohitse ja ylle on kiskottava pian jotain muutakin kuin lyhythihaista ja neuletakkia. En ole viimeiseen vuoteen käyttänyt beigen väristä nahkatakkiani ja sen päätinkin kiikuttaa kirpparikasaan. Väri ei enää vain tunnu omalta ja hakusessa onkin kivanmallinen nahkatakki mustana.

Kenkäpuolella on myöskin haasteita, sillä en vain pysty siirtymään suoraan ballerinoista nilkkureihin, eli joku välimallin popo on löydettävä; loaferi, kävelykenkä, mikä lienee oikea termi. Joku siisti kuitenkin, joiden kanssa pystyy töissäkin käymään, sillä siellä se asiallisen kengän tarve kuitenkin suurin on. Vapaa-aika menee nimittäin aina tennareissa.

Lisäksi haluaisin jonkun graafisen kuvioinnin omaavan lämpimän huivin, nimittäin kohta on ne kelit, kun meikäläisen kaulassa alkaa roikkumaan huivit ja ne pysynee siinä ensi vuoden maalis-huhtikuulle asti. Kaulan ja kurkun kohdalla kylmän tuntuminen on minusta kaikista inhottavinta!

Selailin nettikauppoja jotain tällaista lähtee tilaukseen:

syksyn%20kuteet.jpg

Musta nahkatakki on mielestäni tosi kivannäköinen ja pidän korkeasta kauluksesta. Takkiin sopisi täydellisesti lämmin, harmaansävyinen huivi. Pidän itse eniten kolmionmuotoisista huiveista, ne on helppo kietaista kaulaan runsaannäköisesti. Itseäni jotenkin aina ahdistaa sellaiset pitkät kapeat huivit, jotka pitää kietoa kaulan ympärille tuhat kertaa. Kuvan loaferit on ehkä hiukan tylsät ja tuollainen joustinosa tuo aina mieleen vähän sellaiset mummokengät, mutta työkäyttöön nuo olisivat varmaan aika passelit siistin ja yksinkertaisen ulkonäkönsä takia, eikä pienet lätäkötkään syksyisellä työmatkalla haittaisi menoa.

Olen tähän asti käyttänyt punottua kesäkassia, sellaista isoa, johon mahtuu kaikki eväsrasioista sisustuslehtiin ja varuiksi mukaan otetuista neuletakeista pieniin ostoksiin asti. Olkapäässä sen on kyllä tuntenut, sillä mitä isompi kassi, sitä enemmän kamaa sinne tulee tungettua. Onkin aika hyvästellä kesäkassit varvassandaalien kanssa ja ottaa käyttöön pienemmät käsilaukut. Syksyisin ja keväisin käytän valkoista Guessin nahkalaukkuani, se sopisi hyväksi asusteeksi uuteen nahkatakkiin ja huiviin. Talven ajaksi siirryn sitten aina tummempiin sävyihin myös laukuissa.

IMG_4249.jpg

Onko teillä jo syksyn vaatteita otettu esille?

 

Kollaasin kuvat lainattu linkkien takaa.

Tunnelmapaloja

Olen aika kova räiskimään kuvia matkoiltamme. Niihin on kiva palata myöhemmin ja elää matka kuin uudelleen muistojen värittämänä. Matkustaminen on omalle perheelleni ollut aina hyvin tärkeää ja yhden reissun tehtyämme on toisen ajankohta jo vähintään lyöty lukkoon ja kolmannesta unelmoidaan. Meistä jokainen tekee elämästään sellaisen missä on hyvä elää ja minä elän parhaiten tutustuessani uusiin paikkoihin, uusiin ihmisiin ja kieliin, kulttuuriin ja ruokaan.

20150705_195458.jpg

Kävin taas kuva-arkistoja läpi ja nyt palasin ajassa taaksepäin vain pari kuukautta. 

Vaikka matka osui ajankohtaan, jonka tulen muistamaan lopun ikäni suuren surun takia, maisemanvaihto teki hyvää. Aurinko, josta tuolloin saimme Suomessa vain haaveilla, teki hyvää. Mieli oli haikea suurimman osan matkasta, mutta kyllä siellä hymykin heräsi huulille pari kertaa.

20150705_195245_3.jpg

Kun ollaan löhölomalla, nautin auringosta täysin siemauksin ja makoilen mielelläni aurinkotuolissa rentoutuen kirja kainalossa ja lisää rasvaa iholle lätkien. Silti ihastelen aina eniten näitä auringonlaskuja ja lempeän lämpöisiä iltoja. Tunnelma on iltaisin joka paikassa niin eri, kun pimeäkin tulee jo aikaisin. Voisin tuijottaa merta ja auringonlaskua ikuisuuden. Katsoa sen vaihtavan väriä, hiipuvan hiljalleen ja viimein uppoavan siniseen mereen aaltojen alle. Siinä vaan on jotain taianomaista.

20150707_192455.jpg

Seuraavaan matkaan on enää kuukauden verran aikaa. Matkakohteena on Rooma ja Vatikaani. Odotan innolla tuota kaupunkilomaa!

 

Lippuvoittaja hukassa

Etsinnässä BarbaraR. -nimimerkillä arvontaan osallistunut ja 2 lippua itselleen voittanut henkilö!

Kommenttiin jättämäsi sähköpostiosoite ei toimi, postit bouncaa minulle takaisin. Pyydän ilmoittautumaan maanantaihin 31.8. mennessä, muutoin arvon liput uudelleen maanantai-iltana. Laita viestiä minulle osoitteeseen __REMOVE_ME____REMOVE_ME__checklistbyblond@gmail.com, niin saadaan liput sinulle!

2 muuta voittajaa (Miia ja Janttara) onnistuneesti tavoitettu.

IMG_3685.jpg

Kivaa viikonloppua kaikille!

Ajan patinaa

Olen vuosien saatossa pyrkinyt eroon ylimääräisistä tavaroista. Varsinkin sellaisista tunnesidotuista tavaroista, joilla ei ole oikeastaan kuin muistoarvo, ei käyttötarkoitusta, eikä välttämättä enää sellaista ilmettäkään, jota kotiin enää haluaisi. Olen pyrkinyt eroon siitä tunteesta, miksi tuollaisia tavaroita pitäisi säästää. Ei kukaan ihminen niissä tavaroissa elä. Eikä ne muistotkaan…

Silti on joitain, joita ei vain voi heittää pois. Esimerkiksi sini-vihreä, melko kammottava, hyttysverkon kaltaisesta materiaalista tehty ”kauppakassini” metallisilla ohuilla kahvoilla, jota kuulemma kiikutin paikasta toiseen ollessani pieni. Olenkin säästänyt vain tärkeimmät esineet tai tavarat, jotka ihan oikeasti ovat tärkeitä ja tuovat elävästi mieleen jotain tapahtumia elämästäni tai joilla on jokin merkittävä arvo muistojen joukossa.

IMG_2420.jpg

Sain äidiltäni vanhoja ruosteisia lukkoja ja avaimia. Niiden paikka oli ehdottomasti takan päällä. Aika hyvin ne tuohon istuvatkin. Näillä ei ole minulle mitään erityistä tunnearvoa, mutta ne ovat jotenkin tosi makeita ja ne ovat lapsuudenkodistani. Siellä arvostettiin antiikkia ja vitsailenkin usein asuneeni kotiseutumuseossa, heh. Vanhoissa tavaroissa on tarinoita ja niiden uniikkia ulkonäköä ei nykyteollisuus enää valmista. Isäni oli aikamoinen keräilijätyyppi ja rakasti kaikkia vanhoja antiikkisia kamoja ja ravasi huutokaupoista toiseen, myös ulkomaillla sieltä roudattiin mitä erilaisempia tavaroita.

IMG_2421.jpg

Oma kotini on hieman modernimpaa tyylisuuntaa ja joissain asioissa less on todellakin more. Silti en pystyisi asumaan täysin suoraviivaisen modernissa huushollissa pelkkien design-tuotteiden kanssa. Viehtymykseni ripaukseen vanhaa tavaraa periytyy varmastikin kotoa ja tuntuu siksikin kotoisalta.

IMG_2422.jpg

Mitä tulee muuhun somisteeseen takan päällä, en tiedä onko joku muu saanut orkidean joskus kukkimaan uudelleen, mutta minä en! En edes muista kuinka mones orkidea takan päällä on nyt menossa, nakkaan ne surutta roskiin kukkien tiputtua, sillä usein saan myös vihreät lehdet lerputtamaan…

Kohta alkaakin olemaan ne hetket, kun orkideoiden ja muiden tilalle saapuu lyhdyt ja kynttilät tunnelmaa luomaan ja  metsälenkiltä voi napata mukaan kanervia, käpyjä ja risuja. Pala luontoa sisustuksessa on aina pelkkää plussaa!

Messuliput voitti…

Habitaren messulippujen arvonta on suoritettu ja jaossahan oli yhteensä 5 lippua.

Habitare15_paakuva.jpg

1. paketin, joka sisältää 2 lippua voitti BarbaraR

BarbaraR kirjoitti 11.08.2015 klo 17:03
Etsin ideoita olohuoneseen 🙂

2. paketin, jossa myöskin 2 lippua, voitti Miia

Miia kirjoitti 11.08.2015 klo 20:20
Meillä on rakenteilla uusi koti, joka valmistuu kesällä 2016 ja toivoisin saavani parhaat sisustusvinkit jo nyt syksyllä Habitare-messuilta.

Bonus-arvonnassa yhden lipun nappasi vielä itselleen Janttara.

Janttara kirjoitti 14.08.2015 klo 18:29
En oikeastaan odota mitään tiettyä, kunhan jotain uusia ja kivoja tuotteita bongaan

Onnea voittajille, laitan teille sähköpostia! 🙂

Reklamaation paikka?

Ostin aika tarkkaan viisi kuukautta sitten uuden maton olohuoneeseemme Askosta. Olin tosi iloinen maton kauniista ulkonäöstä ja sen paksun tuntuisesta villamaisesta materiaalista. Sain kuitenkin välittömästi kommenttiboksiini saman maton omistajilta viestiä, että matto on tuottanut heille pettymyksen ja jo parissa kuukaudessa maton ulkonäkö on mennyt tosi huonoksi. Olipa yksi käärinyt maton jo kellariinkin. Puhuttiin nukkaantumisesta ja lankojen epäsiististä ulkonäöstä. Tutkailin tarkoituksella maton kuntoa pari kuukautta sitten ja silloin totesin, ettei siinä esiinny nukkaantumista, mutta langat ovat pinnalta paikoin vähän pörröttyneet. Se alkoi harmittamaan, että jo parin kuukauden käytön jälkeen huomasin tällaista.

No, mitä on elämä maton kanssa nyt 5 kuukautta kestäneen käytön jälkeen? -No, aivan karmeeta! Katsokaa itse kuvia!

IMG_2545.jpg

IMG_2547.jpg

Langat ovat todella pörröttyneet saaden kuvioiden terävät reunat sumentumaan ja matto näyttää siltä, kun kuvio olisi jotenkin levähtänyt. En puhu mistään pienestä pörröttymisestä, vaan maton pintaa peittää kunnon villakerros! Myös reunat ovat alkaneet nukkaantumaan ja maton ulkonäkö alkaa olemaan suorastaan törkeän epäsiisti.

IMG_2548.jpg

Olen käännellyt mattoa, jotta se ”kuluisi” tasaisesti jokaisesta kulmasta, keskiosahan on tietysti ihan priimakunnossa, sillä olkkarin pöydän alla ei kävele kukaan. Juurikin siis nuo kulmat ovat todella kuluneet, missä eniten matto joutuu rasitukselle. Ja mitä on sitten tuo rasitus? -Tavallinen käveleminen matolla ja joskus siinä loikoilu, niin koiran kuin meidän ihmistenkin. Eli siis täysin normaalilla käytöllä on tuo matto ollut.

Olen yrittänyt putsata mattoa patterikäyttöisellä nukanpoistajalaitteella sekä imurissamme olevalla lujaa vauhtia pyörivällä harjaspäällä, jolla puhdistuu mm. eteisen kuramatot heinistä ja roskista, hiuksista ja koirankarvoista ihan heittämällä, mutta tuohon mattoon ei pure sekään! Villalangat sen kun rönsyilee ja tekee kerroksen maton pintaan.

IMG_2546.jpg

Olen todella, todella harmissani ja mieli tekisi laittaa Askolle pieni palaute aiheesta. Ei mikään matto voi tulla tuon näköiseksi tavallisella kotikäytöllä viidessä kuukaudessa. Jo on surkeata laatua!

Tuo matto joutaa pois käytöstä pikimmiten. Ihan on roskiskamaa, tuota en kehtaa tarjota kenellekään edes mökkikäyttöön. Tilalle on etsittävä uusi pikimmiten ja yksi jo kiikarissa onkin, mutta siitä lisää myöhemmin. Jos ruudun takana on samaisia lukijoita, jotka kommentoivat silloin maton ostaessani omien mattojensa kuntoa, olisi mielenkiintoista kuulla onko matto teillä enää käytössä ja kuinka huonoon kuntoon se kenties menikään? Tästä linkistä pääsette vilkaisemaan miltä matto näytti uutena (ihan erinäköinen kuin nyt!) ja mitä kommentteja se kirvoitti lukijoilta.

Tuolirakkautta – Tolix

Mikä noissa viehättää? Rautaiset, vähän vanhanaikaisen näköiset tuolit kylmällä materiaalillaan. Niin industriaaliset. Jotenkin kovat.

Ja voi vitsi, miten paljon haluaisin nuo tuolit keittiöön! En ole oikein varma väristä, varmaan sekottaisin paria eri väriä keskenään. Rosteria ainakin. Himo ei laannu ainakaan näitä upeita kuvia katsellessa. Katsokaa nyt tekin!

tolix%201.jpg

Tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa on muutenkin kaikki paikallaan; massiivipuupöytä, liitutaulu, rouhea tiiliseinä, industriaaliset valaisimet… Vähän yrttejä ja pippurimylly, pellavaiset kangasservietit. Aika täydellinen stailaus. Oikeanpuoleinen on taas vähän kliinimpi ja fiinimpi lasivalaisimineen, mutta tuolit toimii täydellisesti tyylinsä mukaisesti molemmissa teollisen näköisissä ympäristöissä.

TOLIX%202.jpg

Massiivipuu ja metallituoli tekevät muuten todella toimivan kokonaisuuden yhdessä! Ja ai että! Entäpä nämä mattamustat Tolixit – olisivat kyllä aika herkut!

Ehkäpä joku päivä tästäkin sisustusunelmasta tulee totta…

 

Kuvat Pinterest -kansiostani ”Dining”. Alkuperäiset lähteet täällä, täällä, täällä ja täällä.

Kausijuhlintaa

Moneen vuodenaikaan tulee kalenterin puolesta erilaisia juhlia ja pyhiä; talvella on joulu ja uusivuosi, keväällä pääsiäinen ja vappu, kesällä juhannusta ja sen sellaista. Syksy on juhlapyhien osalta vähän nihkeää, jollei rapakon takaista Halloweenia lasketa mukaan. Siksipä on kiva, kun on erilaisia kauteen sopivia ruokia, joiden ympärille on kiva rakentaa juhlia. Yksi perinteinen esimerkki moisesta on tietysti rapujuhlat!

IMG_2430.jpg

IMG_2434.jpg

Tänä vuonna me järjestimme pieninmuotoiset rapujuhlat mökillämme ja on se kyllä ihme homma, kun joka kerta niistä ravuista tulee niin huono olo seuraavana päivänä! Minullekin, vaikka kala -ja äyriäisallergikkona en syö edes koko rapuja! Heh heh…:) No, rapujuhliinhan kuuluu olennaisesti tietysti laulut ja jääkylmän kohmeinen kirkas snapsi, joka kumotaan lurautuksen päälle. Pitäähän sitä pyrstölle perinteisesti yksi aina ottaa!

Kirkkaat, väkevät viinat ei yleensä ole oma kuppi teetä, mutta jos sitä kerran kesässä… Silloin suosin itänaapurista kotoisin olevaa kirkasta. Kohmeisuudesta huolimatta siitä tulee sellainen hennon pippurinen maku. Kotimainen ”kosander” ei vehnäpohjaisena sovellu vilja-allergikolle sekään ja maistuu kaiken lisäksi aivan kamalalta! Silloin jos otetaan, niin otetaan sitten kunnon tavaraa!

IMG_2449.jpg

Sottaista puuhaa tuo rapujen kanssa askartelu kyllä on, joten teemaan kuuluvat rapukaulurit ovat kyllä paikallaan!

IMG_2452.jpg

Kunnon rapukekkereissä on myös lauluvihkot!

IMG_2440.jpg

Ei noita rapujuhlia voi kyllä kovin usein juhlia, käy kunnon päälle ihan tosissaan, vaikka hauskaahan meillä taas oli laulellessa Täti Monikaa tai Jos sull’ lysti on -lauluja hieman aikuisempaan ja kosteampaan suuntaan uudelleen sanoitettuna.:) Vielä pitäisi yhdet rapujuhlat tänä loppukesänä kestää…

Vaikka olenkin äyriäis -ja kala-allergikko, rapujuhlien vietto on silti kuulunut elämääni jo lapsuudesta saakka. Ravustimme aina mökillä kun olin pieni; päivällä ongittiin syöttikalat ja kiinnitettiin ne mertoihin ja upotettiin järveen. Aamuyöllä meidät herätettiin hakemaan saalista hiljaa järven poukamissa soutaen. Parasta oli mertojen noukkimisen lisäksi se, kun sai itse ravustaa pelkän fikkarin ja haavin avulla. Nämä jos jotkut, uppoaa siihen ”Hyviä lapsuusmuistoja” -kategoriaan. <3

Onko teillä tapana viettää rapujuhlia?

TV-kamerat kotonamme!

Jännittäviä juttuja on tapahtunut eilen meidän kotona!

20150819_110911_2.jpg

Aamukahdeksan jälkeen kotiimme marssi vieraita ihmisiä isoine kantamuksineen, kameroineen ja lisävaloineen ja kaikkine muine eksoottisen näköisine tykötarpeineen. Ovesta tulvi sisään kuvaajaa, äänimiestä, tuottajaa, maskeeraajaa sun muuta!

Olohuone muuttui hetkessä vieraan näköiseksi, teknisten laitteiden sekamelskaksi ja johtomereksi. Lattiat suojattiin paksuilla matoilla, ettei raskaiden laitteiden jalustat vahingoittaisi lattioitamme. Valonheittimiä oli siellä täällä ja valtava, puolen olohuoneen kokoinen järisyttävä kamerajalusta laitteineen tallensi kuvaajan taitavissa käsissä tarvittavia ottoja.

20150819_130433_2.jpg

Oli jännittävää seurata sivusta ammatti-ihmisten toimintaa ja miten videokuvaan tehdään rajauksia ja stailauksia, ihan niin kuin minäkin teen niitä stilli-kuviin blogijuttuja kuvatessani. Aparaatit ja taidot ovat heillä toki eri luokkaa kuin meikäläisellä! 🙂

Huonekaluja siirreltiin, tauluja, peilejä, koriste-esineitä ja maljakoita vaihdeltiin paikasta toiseen pois kuvasta tai nimenomaan kuvaan. Kyllä on pikkutarkkaa puuhaa ja huippukamerat näkevät ja taltioivat kyllä pienimmänkin tahran peilissä tai varjon ikkunanreunassa. Screeniltä seurattiin ottoja ja tuottajan harjaantunut silmä näki heti mikä toimii ja mikä ei. Yksityiskohtia viilattiin niin kauan, että homma oli täydellistä.

20150819_123943_2.jpg

Minä seisoin tuppisuuna huoneen reunalla yrittäen pysyä pois jaloista, mutta samalla silmä kovana seuraten toimintaa, kun ääni ja kamera huudettiin käyntiin ja pyydettiin hiljaisuutta. Kuvia ei voinut ottaa järkkärillä suljinäänen takia, joten puhelimella räpsin menemään.Jopa jääkaapin hurina oli liikaa herkille mikrofoneille ja se sammutettiin. Itse pilasin vahingossa yhden oton näpytellessäni läppäriä kuvauksen aikana y l ä k e r r a s s a ! Huimaa!

Kotiin ilmestyi myös pukeutumis- ja maskeeraustila, mutta sieltä pysyttelin aika lailla poissa.

20150819_100443_2.jpg

Tämän kuvaussession takia en ole voinut hetkeen tehdä olohuoneeseen mitään sisustuksellisia muutoksia, sillä kotimme haluttiin käyttöön juuri sen näköisenä, kuin mitä se oli, kun hommasta sovittiin.

20150819_125022_2.jpg

No, mikäkö homma siis!? Valitettavasti joudun tuotannollisista syistä vielä vaikenemaan, mutta kyllä se teille vielä myöhemmin selviää.

Aika jänniä juttuja sitä voi joskus kohdalle osuakin…!