Vapun viettoon

Vappuaatto! 

IMG_1353.jpg

Kevät on tosi pitkällä! Ihan uskomatonta!

Me vietämme vappuaaton valmiissa pöydässä. Varasin perheellemme pöydän ravintolasta, eli mitään riehakasta vappuaattoa ei siis tänään ole luvassa, vaan ruoan jälkeen menemme kotiin valmistelemaan vappupäivän brunssia. Huomenna tulee nimittäin ystäviä kylään ja brunssi starttaa klo 12. Aika monenmoista herkkua olen pöytään kaavaillut, joten esivalmisteluja tarvitaan jo tänä iltana. Loput, kuten leivonnaiset teen heti aamulla, niin kaikki on varmasti uunituoretta!

IMG_1347.jpg

Kotiin olen aina vappuisin laittanut ilmapalloja ja serpentiiniä ja viime vuonna askartelemani vappuviiri pääsi sekin tänä vuonna uudelleen käyttöön olkkarin ikkunaan. Myös leikkokukkia, kauniin värisiä syreeninoksia, lempikukkiani neilikoita sekä tuo ihanan raikas vihreä jänönheinä (olikohan se sen niminen…?) lähti mukaan puutarhamyymälästä kotia koristamaan. Enää toivotaan huomiseksi jotain sääjumalten ihmettä, jotta brunssia voisi viettää takapihalla istuskellen.

IMG_1354.jpg

Sitten ei muuta kuin kuohuvat kylmään, vappunenä vinoon ja iloista mieltä!
Hyvää vappua kaikille! 🙂

 

Meitä on moneen junaan

Olen viime aikoina joutunut hoitamaan erinäisiä asioita ihmisten kanssa, joiden käyttäytyminen ei lakkaa hämmästyttämästä. Jos kyse olisi työasioista, ne pystyisi hoitamaan ilman sappinesteen kiehumista, sillä niissä harvoin on mitään henkilökohtaista, se on työtä. Sen sijaan silloin, kun asioita hoitaa yksityishenkilönä yksityishenkilön kanssa, voivat tunteet kuumeta helpostikin.

IMG_0584.jpg

Olen aina ollut kai vähän hyväuskoinen ja sinisilmäinen. Sellainen, joka haluaa uskoa kaikista ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää ja sellainen, joka haluaa uskoa, että ihmiset toimivat moraalisesti oikein. Kun kohtaan ihmisiä, jotka kääntävät tuon uskomukseni päälaelleen, siitä menee vähän hämilleen. Sitten siitä ärsyyntyy ja lopuksi siitä saattaa jopa raivostua, sillä joku taju oikeudenmukaisuudesta ja rehellisyydestä kai jokaisella pitäisi olla. Minun on vaikea ymmärtää, että on ihmisiä, jotka valehtelevat toiselle päin naamaa tuntematta niistä mitään tunnontuskia, ovat ilkeitä ja inhottavia tahallaan, tekevät sellaista, jotka vaikeuttavat asioiden hoitoa, venyttävät aikatauluja sopimattoman pitkiksi tietäen, että sotkevat tällä myös toisten ihmisten aikatauluja sekä toimivat muutenkin hyvien tapojen vastaisesti muita ihmisiä ja tilanteita kunnioittamatta.

Ennen kaikkea hämmästelen sitä, että näin käyttäytyvät ihmiset eivät edes tajua itse oman käyttäytymisensä sopimattomuutta. Kuinka pikkusieluista. Heidän kaltaisensa ovat aina oikeassa, käyttävät tilanteita häikäilemättä omaksi hyväkseen ja nimenomaan, ajattelevat aina ensin omaa etuaan. Mietin tällaisia ihmisiä tavatessani, että kaikki ei voi olla kohdallaan. Jos käyttäytyy tuolla tavoin, voiko sellaisen ihmisen mieli olla muuta kuin musta. Voiko sellainen ihminen olla mitään muuta kuin pieni, sanan negatiivisessa merkityksessä ja pitäisikö sellaista ihmistä lähinnä sääliä. Ansaitseeko sellainen ihminen edes omaa tunteenpurkaustani.

IMG_0456.jpg

Tuollaisia ihmisiä kohdatessaan on välillä vaikea niellä sitä käyttäytymistä. Itse en halua alentua samalle tasolle, sillä se harvoin edistää asioiden kulkua, varsinkaan silloin, kun ne on jo valmiiksi tehty hankaliksi vastapuolen toimesta. En todellakaan kiillottele täällä mitään sädekehää pääni ympärille, osaan sille päälle sattuessani olla hyvin pirullinen, mutta joskus, vaikka kuinka ottaisi päähän, on tietyssä tilanteessa nieltävä kiukku ja osattava ottaa se ”high road”. Olla se kuuluisa isompi ihminen. Ainakin itse tiedän silloin, etten sorru samanlaiseen kiusantekoon ja pikkumaisuuteen, vaan toimin niin kuin tasapainoinen ihminen. Sellainen, joka osaa ajatella järjellä, ottaa toiset huomioon, eikä tehdä asioista hankalia tarpeettomasti. Tuon olemuksellani, tavoillani ja käyttäytymiselläni mieluummin ihmisille hyvää mieltä, annan itsestäni mieluummin miellyttävän kuvan ja jätän toiselle itsestäni mieluummin ajatuksen, että minut olisi kiva tavata uudelleen, sen sijaan, että aiheuttaisin toiselle lähinnä puistatuksen, epämiellyttävän olotilan ja halun päästä nopeasti eroon.

Viimeksi mainittuja olen itse kokenut hoitaessani asioita erinäisten ihmisten kanssa. Sietämätöntä. Toivon todella, että jatkossa pystyn kiertämään tuollaiset ihmiset ja heidän kanssaan asioinnin kaukaa. Minulla on tapana kutsua energiasyöpöiksi ihmisiä, jotka ottavat enemmän kuin antavat. Sellaiset tulee karsia elämästään välittömästi ja teen parhaillaan töitä päästäkseni kauas näistä energiaani nakertavista tuholaisista. Siihen ei taida ihan pelkkä OFF purra…?

 

Kesäkeittiön pohjatyö tehty

Jos katsoo säätietoja, ei kesäkeittiöprojekti nytkähdä vähään aikaan liikkeelle…
Jo sunnuntai meni kokonaan pipariksi projektin suhteen, kuka tuolla sateessa viitsii mitään tehdä. Pääsimme hyvään vauhtiin pohjatöiden kanssa viime perjantaina ja lauantaina ja tarkoitus oli jatkaa sunnuntaina, mutta toisin kävi. Myöskään koko tämä viikko kamaline sateineen ei lupaa hyvää projektin etenemiselle. Se muuten siitä kivasta vappusäästä…?

No mutta, tämän projektin kanssa ei olla hevosen selässä, tehdään sitä aina kun sää ja aikataulut niin sallii. Ohessa kuva siitä, mihin se meidän kesäkeittiö rakentuu, eli tuota tyhjää, valkoista aitaa vasten. Kuvassa näkyy hyvin nyt myös nuo uudet kalusteemme sekä terassin jatkopala.

20150424_192602.jpg

Tein muuten aikamoisen homman karsiessani villiviinin aidalta pois, johon keittiö tulee. Piti olla varovainen, ettei katko oksia niin, että se kuolee koko matkalta. Aika solmuun ne on 13 vuoden aikana menneet! Teimme myös pientä maankohotushommaa, koska terassi on luonnollisesti korkeammalla, kuin maanpinta. Keittiön pohja piti saada samalle korkeudelle terassin kanssa ja ensin toimme isokivistä soraa muutaman kottikärryllisen verran, jonka jälkeen tasoitimme päälle kerroksen multaa. Sillä oli helppo saada tasainen pohja isoille betonilaatoille, jotka sitten asetettiin terassin kanssa samalle korkeudelle. Keittiö siis rakentuu noiden jykevien betonilaattojen päälle. Keittiöstä tulee 2 metriä leveä, eli ihan mukavan kokoinen ja saamme paljon kaivattua kokkaus -ja laskutilaa.

Teimme myös kuvakulman ulkopuolelle jääviin osiin jo pientä kasvien siirtoa, yksi lähti naapurille ja yksi vaihtoi paikkaa. Nyt maassa ammottaa pari tyhjää reikää, eli uusia kasveja pitää hankkia tilalle. Hommat ei toki lopu siihen, sillä tuo terassi pitää vielä saada öljyttyä jossain kohtaa ja vanha pajuaitakin tarvitsee freesausta. Tarkoitus on saada yleisilme rauhalliseksi ja yksiväriseksi. Seuraavaksi projekti etenee kuitenkin kesäkeittiön jalkojen ja tasojen tekemisellä. Vielä on auki rakennusmateriaalit, pyörittelemme paria eri vaihtoehtoa, mutta selkeä kuva keittiöstä ja sen ilmeestä on piirtynyt vahvasti mieliimme. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! 🙂

Juhlahumu takana

 Indiedaysin Blog Awards oli lauantaina ja mieleen jäi positiivinen kuva niin itse tapahtumasta kuin kaikista tapaamistani ihmisistä! Kuvasaldo jäi säälittäväksi, niin asukuvien kuin itse bileiden osalta, mutta tässä muutama jakoon.

Asua en kerennyt kuvata kokonaisuudessaan kotona rauhassa, ohessa siipan äkkiä räpsäisemiä kuvia, kun jaloissa oli jo ulkokengät ja naamataulun ilme kertoi lähtöhetken kiireestä. Saatte nyt tällaisen kengättömän ja päättömän kuvakollaasin. Tuo graafinen mekko siinä kuitenkin näkyy ja sehän se pääasia on. Se oli muuten tosi kivantuntuinen päällä. Helmakin oli juuri passeli, yhtään lyhyemmässä en olisi enää tuntenut oloani kotoisaksi, sillä pieni kellomaisuus piti helman koko ajan irti sääristä ja lisäsi samalla tuntua helman lyhyydestä.

kollaasi.jpg

Itse en siis päässyt osallistumaan päivätapahtumaan lainkaan, pienellä kiireellä kerkesin kaupunkiin etkoilemaan kuudeksi ja ilta alkoikin viinilasillisella Tornin Ateljee Barissa. Me tähtäsimme seurueen kanssa itse gaalaan heti seitsemän jälkeen ja tila täyttyi kahdeksaan mennessä juhlatamineisiin pukeutuneista nuorista ja kauniista ihmisistä – ikäjakauma näytti painottuneen selkeästi +20 akselille, joskin meitä +30 -ikäisiäkin oli paikalla reilusti.

Ruoka oli tarjolla vähän hassusti keskellä tanssilattiaa, enkä kovin paljon nähnyt kenenkään siellä käyvän, itsekin jätin ruokatarjoilun väliin. Juomaa oli tarjolla viinistä Fresitaan ja ilmeisesti joitain drinksujakin. Oman iltani tekikin kaikki upeat bloggaajat, joita sain illan aikana tavata! Niin moni sai illan aikana kasvot ja äänen ja oli ihana huomata, että blogeista välittynyt tunne kirjoittajasta oli ollut ihan oikea. Kemiat meidän välillä toimi myös livetilanteessa.

gaalakollaasi.jpg

Palkintojenjakoa seurasin jonkun verran, harmikseni omat suosikkini eivät voittaneet kategorioissaan. Sain onneksi kuitenkin tavata muutaman ”blogi-idolini”, kuten tälle sanalle illan aikana naureskeltiin ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia.

Tanssilattiaakin tuli kulutettua jonkin verran, mutta koska takana oli pitkä, pihatöiden täyteinen päivä (se kesäkeittiö-projekti etenee koko ajan!), olin aika poikki ja valmis lähtemään kotiin jo yhdentoista maissa. Kaiken kaikkiaan tosi kiva ilta ja kiitos ihanille seuralaisilleni ja upeille blogisiskoille, keitä illan aikana tapasin! <3

Gaalaan menossa!

Lauantainen Indiedays blogi-gaala lähestyy kovaa vauhtia ja tämä tyttö suuntaa karkeloihin ekaa kertaa. Asukoodina on ”Inspiration”. Eli ei kun inspiroitumaan vaatekaapin sisällöstä! Jep, helpommin sanottu, kuin tehty. No, lopputuleman arvaa; läjä henkarista kiskottuja vaatteita mytyssä lattialla – sovitettu, eikä näytä hyvältä. Mikään. Aargh.

 Pari kauppaa kolusin ja sitten löytyi mekko, joka istui päälläni kuin hanska! Mekossa on ihana, graafinen ja mustavalkoinen kuviointi. Plussaa kauniista leikkauksista, napakasta yläosasta, joka ei kirraa mistään ja sopivasta helman pituudesta. Mekko on yhtä aikaa klassinen mallinsa puolesta, nuorekas kuvioinnin puolesta ja hieman 60-lukulainen kellottavan helman vuoksi.  Tähän mekkoon olin kyllä super tyytyväinen ja näen, että sitä voi käyttää monipuolisesti juhlissa kuin juhlissa! Kokonaiskuvaa mekosta en vielä paljasta, sitä paitsi se täytyy silittääkin vielä ennen juhlia…

IMG_1325.jpg

Kenkäpuoli hoitui, kun bongasin Dinskosta kiilakorolliset, gladiaattorimalliset sandaletit. Ne tuovat vähän särmää asuun ja näyttää jaloissa huomattavasti siroimmilta, kuin tässä kuvassa. Mietin juuri, että mekon ilmettä voi muuttaa juurikin kenkävalinnoilla. Ballerinoilla mekosta tulee helposti tyttömäisempi ja ”arkisempi”, korkeilla koroilla ja bolerolla juhlallisempi ja juurikin tuollaisilla gladiaattorisandaleteilla katu-uskottavampi 😉 Miksei mekkoon voisi rohkeasti yhdistää myös tennareita ja nahkatakkia, laittaa tukkaa tötterölle ja painella boogie-woogie tansseihin! 

IMG_1331.jpg

Korviin laitan jotkut isohkot korvikset, sillä kaulakorua mekko ei kaipaa. Ranteeseen jotain mustaa korua myös. Hiukset jätän todennäköisesti auki isoille kiharoille. Viime aikoina olen suosinut arkikampauksessakin toisen puolen ylöskiinnittämistä, ehkäpä lauantainen kampauslookkini koostuu sellaisesta. En ole pitkään aikaan ollut missään juhlimassa, tosi mahtavaa päästä tällaisiin isoihin juhliin, jossa varmasti tapaan uusia tuttavuuksia ja ehkä pari blogi-idolianikin! 🙂

Onko ruudun takana muita gaalaan tulijoita? 🙂

Ilahdutettu

Unohdamme melko usein käydä päivittäin postilaatikolla. Laatikko sijaitsee epäloogisesti taloyhtiömme tontin toisella reunalle ja meidän kotimme taas toisella puolella Siitä ei tule kuljettua ollenkaan ohitse, joten sitten se vain aina välillä unohtuu… 🙂

Viime viikolla laatikossa odottikin iloinen yllätys! Ihana Tiia, bloginaapurini Black+White=Grey -blogista lähetti minulle blogihaasteen merkeissä pienen paketin.

IMG_1321.jpg

Sieltä paljastui pientä suklaista hyvää sekä Tiian itsensä kutoma bambuinen tiskirätti! Oi, miten ihana yllätys! Tuo bamburätti on kyllä niin söpö, että raaskiiko sitä edes ottaa käyttöön? 🙂 Bamburätit ovat kyllä suosikkejani, en käytä enää muunlaisia tiskirättejä laisinkaan! Sydäntä lämmitti myös käsinkirjoitettu kortti.

Kiitos Tiialle suloisesta muistamisesta! <3

Uutta tutkintoa suorittamaan

Nyt sen uskaltaa paljastaa! Tämä tyttö lähtee taas koulun penkille uutta tutkintoa suorittamaan, eihän siitä edellisestä valmistumisesta olekaan kuin 8 kuukautta 🙂

Pidempään blogiani seuranneet muistanevat kertomuksiani työurastani ja koulutuksestani ja mitä haluaisin isona tehdä. Olen koko työurani työskennellyt rahoitusalalla ja aina tuntenut oloni vähän sellaiseksi, ettei ala ole oma. Veri on vetänyt luovemmalle alalle. Aloin opiskelemaan tammikuussa 2013 markkinointiviestintää ja valmistuin visualistiksi viime elokuussa. En ole kuitenkaan lähtenyt hakemaan uutta työtä, sillä vallitseva markkinatalous ja siitä johtuva epävarmuus, nykyinen hyvä työpaikka ja riski siitä, että vaihtaa jollain tavalla huonompaan tai hyvällä tsäkällä vakkarityön johonkin lyhyeksi jäävään, on suuri. Halusin myöskin jäädä nykyisen työnantajani palvelukseen, mutta työtehtävät eivät ole olleet ihan sitä, mitä olen kaivannut. Olen aina uskonut siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Niin nytkin...

IMG_1302.jpg

Minulle on nyt siunaantunut työnantajani toimesta mahdollisuus kehittää tehtäviäni enemmän siihen suuntaan, mistä olen kiinnostunut; eli markkinointi, viestintä, visuaalisuus, graafinen suunnittelu jne. Vielä jokin aika sitten en olisi uskonut sen olevan mahdollista. Tämän sai aikaan omat pienet mietintäni kouluttautumisesta, jotka johtivat keskusteluihin työpaikallani ja vähän kuten arvelin ja toivoin, sain työnantajaltani täyden tuen opiskeluilleni!

Meillä on työpaikalla tarve uudelle osaajalle markkinoinnin ja viestinnän saralla ja minulla on kiinnostusta, motivaatiota ja halua kehittää itseäni edelleen. Niinpä koulutieni alkaa jälleen. Ja itseasiassa se alkaa niinkin pian kuin tämän viikon perjantaina orientaatiopäivällä! Ekat varsinaiset koulupäivät alkavat toukokuun alussa. Lähden suorittamaan painoviestinnän tutkintoa, josta valmistun hienolla tittelillä ”ulkoasuntoteuttaja”. Asensin työkoneelle järisyttävän määrän uusia ohjelmia, joilla alan jatkossa työskentelemään. Suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikallani työtehtävien muodossa ja kerran pari kuussa on lähiopintopäivät koulussa. Tiedossa on suuria projekteja, joissa olen mukana uudistamassa mm. työantajani visuaalista ilmettä niin printti- kuin webbipuolellakin. Tulossa on niin vektorigrafiikan tuottamista, sivuntaittoa, nettisivujen suunnittelua ja jopa koodaustakin, kuvankäsittelyä ja valokuvausta. Tähän päälle tekijänoikeuslakia, raportteja, prosessidokumentointia, kustannuslaskelmia ja, ja ja…:)

IMG_1303.jpg

Olen todella innoissani! Tästä tulee olemaan niin suuri hyöty urakehitykselleni ja olen todella kiitollinen työnantajalleni, että tämäkin koulu onnistuu taas. Eipähän tarvitse miettiä seuraavaan kahteen vuoteen mitä sitä tekisi – töitä, koulua, töitä ja koulua:) Olen todella onnellinen. Tiedän todellakin kuinka tiukassa on ylipäätään hyvät työpaikat tänä päivänä, saati työnantajat, jotka tukevat työntekijöittensä jatkuvaa kehittymistä. Minun työsuhteessani ei muutu mikään muu, paitsi se, että jatkossa saan palkkaa siitä, että opiskelen koulussa ja töissä uusia työtehtäviäni.

IMG_1307.jpg

Nykyään työnteko vaatii jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä ja eteenpäin viemistä. Ainakin, jos meinaa pärjätä, edetä, saada uusia haasteita ja pitää itsensä motivoituneena. Työpaikalla vietetään suurin osa hereilläoloajasta. Itse en ainakaan tiedä kamalampaa, kuin että siellä pitäisi istua hampaat irvessä inhoten joka sekuntia. En myöskään halua pudota pois kehityksen pyörästä ja jämähtää paikalleni. Työvuosia on nykytahdilla edessä varmaan 30 vielä. Aika kammo ajatus, että tekisin jotain samaa lopun ikäni.

Kun on löytänyt hyvän duunipaikan, siinä mielellään pysyy ja koska pienen talon hyvät puolet ovat ehdottomasti joustavuus ja nopea muokkautuvuus, on tämäkin koulunkäynti ja minun tehtävieni kehittyminen mahdollista. Tiedän, ettei koulunkäynti ole lastenleikkiä työn ohella, siitä on aika tuore muistikuva, mutta lähden innolla oppimaan sellaisia juttuja, joiden osaamisesta olen vain haaveillut!

Että sellaisia uutisia tässä on pantattu! 🙂 Halusin saada nimet virallisiin sopimuksiin, ennen kuin uskalsin hiiskua tästä, mutta nyt on kaikki kunnossa ja koulutie taas alkamassa…! 🙂

Vihreää kotiin

Olin ilmeisen oikeassa pitäessäni jonkun päivää taukoa urheilusta. Kroppa oli väsyneempi kuin uskoinkaan ja ilmeisesti oli myös jonkun verran univelkaa. Nukuin ihan poikkeuksellisen pitkät yöunet sekä lauantain että sunnuntain vastaisena yönä ja heräsin kumpanakin vapaapäivänä vasta puoli yhdentoista maissa! Yleensä herään 8-9 aikaan. Kumpanakin aamuna olo oli tosi levännyt ja raukea ja oli ihan oikea päätös jättäytyä hetkeksi sohvalle salin sijaan.

IMG_1294.jpg

Visiitti Plantagenissa pitää uusia jossain kohtaa, siellä oli aivan upeita kasveja ja ruukkuja! Sain tosi hyviä ideoita ruukkupuutarhan tekemiseen! Orkidean lisäksi kotiin lähti nappipellea. Ihan uppo-outo nimi ja kasvi, mutta näytti jotenkin niin kivalta ja kotoisalta, että se lähti muutaman euron hinnalla mukaan. Sitten vielä kun osaisi pitää tuon elävien kirjoissa. Tuppaa aina tuo kastelu vähän unohtumaan…

Kukka pääsi olkkarin vanhan kaapin päälle. Vihreä ja valkoinen on vaan niin raikas yhdistelmä! Kevään tullessa tekee aina mieli karsia sisustuksesta ylimääräistä tavaraa. Tuonkaan kaapin päällä ei ole kuin Ylva Skarpin printti, Milk-valaisin ja tuo kukka.

IMG_1292.jpg

Jos viikonloppuna tuli nukuttua hyvin, niin viime yö oli sitten sitäkin karmeampi. Allergia vaivaa varsinkin öisin astmakohtauksineen ja taisin valvoa pari aamyön tuntia ennen kellonsoittoa niiskuttaen ja aivastellen. Ei kiva. Täytyy yrittää pitää antihistamiinin taso elimistössä koko ajan samana, niin oireet toivottavasti helpottaa. Kevät on muuten kivaa aikaa, paitsi tuon allergian takia…

Tänään lähden pienen urheilutauon jälkeen joogaamaan. Hyvä tapa saada kroppaa auki, verenkiertoa ja aineenvaihduntaa liikkeelle neljän päivän möllöttelyn jälkeen. Maanantai-iltakin saa kivan, levollisen päätöksen joogan ja loppurentoutuksen myötä. Sisäisesti tulee ihan oikeasti vähän sellainen zen-olo. 🙂

Tällä viikolla paljastelen muuten yhden itselleni tosi ison jutun – pysykäähän kuulolla!

Kivaa uutta viikkoa taas kaikille!

Homma etenee

Pikkuhiljaa uusi jatkopala terassille alkaa muodostua. Rakennusprojektia on hidastanut miehen työt sekä sateinen sää, mutta kyllä se tuosta, lauta kerrallaan. Kuva on eiliseltä päivältä, homma edistyy tänään varmasti huomattavasti, saattaa jopa olla, että valmiiksi asti!

terden%20rakennusta.jpg

Koska itse en osallistu hankkeeseen muuten, kuin rakennuskaljoja kotiin kantamalla (heh), katsoin asiakseni paneutua hieman enemmän sisustuspuoleen. Eilen vietimme tyttären kanssa shoppailupäivää ja mukaan tarttui kaikkea tarpeellista. Ensinnäkin löysin Jyskistä uusiin terassituoleihin pehmusteet. Ne ovat juuri oikean kokoiset ja oikean väriset ja käyttöikää pidentää irroitettavat ja pestävät päälliset. Istuintyynyt ovat myöskin jämäkkää vaahtomuovia, joten uskon niiden pysyvän ryhdikkäinä hyvän tovin.

IMG_1318.jpg

Jyskistä tarttui mukaan myös iso, vähän japanilais-henkinen lyhty. Tuo on mielestäni tosi kaunis ja moderni ja se sopii täydellisesti kaavailemaani ruukkupuutarhaan. Olen nimittäin ajatellut kaikkien ruukkujen olevan mustia, kuten oliivipuussanikin jo on. Jopa mies, joka nyt yleensä ei lotkauta korvaansa jonkun lyhdyn ollessa kyseessä, piti tuota hyvänä ostoksena. Korkea lasi lyhdyn sisällä suojaa hyvin liekkiä, joten tuolla palaa tuli isommassakin tuulenvireessä. Hintaa suurella lyhdyllä oli vain 18 euroa, mielestäni erittäin halpa hinta noin suuresta lyhdystä.

IMG_1313.jpg

IMG_1314.jpg

IMG_1312.jpg

Sohvaa ei terassille ole vielä löytynyt, joskaan sillä ei ole hengenhätä. Sopivia pitäisi alkaa vähän katselemaan, mm. Ikean tarjonta. Ostin kuitenkin pienen muovimaton tulevan sohvan eteen ja tuo löytyi Hemtexiltä uskomattomaan hintaan, 8 euroa! Ilmankos se oli viimeinen kappale tuon värisenä!

IMG_1317.jpg

Jokin pieni sohvapöytä pitäisi myös löytää, on kiva, jos sohvan läheisyydessä olisi jotain laskutilaa laseille tms, mutta näitä kerkeää tässä kevään kuluessa / kesän alkaessa miettiä enemmän. Vielä on myöskin miettimättä kasvitilanne, mutta senkin aika on hieman myöhemmin. Mies lisäksi väläytteli portin uusimista, joten vielä on paljon asioita auki.

On tosi ihanaa, että mies on jaksanut työpäivien päälle vielä nikkaroida tuota terassia. Se taitaa kuitenkin olla niin, että tuollainen käsillä tekeminen on tervetullutta vaihtelua normi työlle. Kaiken tuollaisen tekemisen koen itsekin vähän kuin terapiana.

Tänään on mentävä rautakauppaan ostamaan lisää ruuveja. Samalla mennään äänestämään,
menkää tekin!

 

Orkidea ja muita hajatelmia

Tyhjensin loppuviikon osalta kalenterini urheilusta. On tärkeää osata kuunnella itseään ja vointiaan ja tehdä päätöksiä siltä tuntumalta. Myös fyysisen jaksemisen osalta. 5-6 kertaa viikossa treenaaminen ilman pitkiä palautusaikoja ottaa osansa. Polvet ilmoittavat iltaisin olemassa olostaan ja treeni ei kulje ihan yhtä hyvin, kuin normaalisti. Puntti ei nouse, syke palautuu hitaammin ja vaikka mieli on virkeä, kroppa on väsynyt. Lähdinkin salin sijaan eilen Plantageniin ostamaan kauniita ja piristäviä kukkia kotiin ja loppuillan vietin saunanlauteilla ja sohvalla. Kroppa ilmoittaa selkeästi tarvitsevansa pari päivää lepoa. On osattava ottaa aikaa myös sille, vaikka rantakunnon metsästys onkin käynnissä. 

IMG_1281.jpg

Lilahtava orkidea näyttää upealta takan päällä. Katselin montaa eri väriyhdistelmää, mutta palasin koko ajan tuohon samaan väriin, joten sen sitten kiikutin kassan kautta kotiin. Takan päällä oli itseasiassa viime kesänä prikulleen samanvärinen orkidea, kun remonttimme valmistui. Muistan ostaneeni sen nimenomaisesti uuden takan päälle, sillä se kaipasi jotain kaunista kaverikseen. Olen vieläkin niin tyytyväinen tuohon viime kesäiseen urakkaan, jonka kotimme koki (tästä linkistä löydät kaikki remppa-aiheiset postaukset) ja valkoiset lattiat ihastuttavat joka päivä edelleen.

IMG_1285.jpg

Plantagenissa oli muuten upea valikoima erilaisia ruukkuja ja kasveja heti alkoi mielessä pyörimään ruukkupuutarhan perustamimen, jota olen uudistettavalle terassillemme kaavaillut. Uudet kalusteet  saapuivat eilen ja varsinkin pöytä oli vielä paremman näköinen, kuin mitä kuvat antoivat ymmärtää!

IMG_1286.jpg

 Onneksi on perjantai, parin päivän vapaa tulee taas tarpeeseen ja viikonloppu vietetäänkin rennoissa merkeissä. Tänään työpäivän jälkeen, jos sää vain sallii ja mies on nikkarointituulella, alamme tekemään lisäosaa terassille. Huomenna sen sijaan luvassa on koko päivän shoppailureissu tyttären kanssa. Mennään katsomaan vähän vaatteita, terassikalusteiden pehmusteita, ratsastustarvikkeita sun muita. Äiti-tytär laatuaikaa 🙂 Sunnuntaina suoritetaan kansalaisvelvollisuus ja käydään äänestämässä.

IMG_1287.jpg

Tämän upean orkidean myötä, toivottelen kivaa viikonlopun alkua kaikille!

Heidi