Kesäisiä suunnitelmia

Tämä alkuvuosi on mennyt käsittämättömän nopeasti ja lähenevä kesä alkaa kovasti jo kummittelemaan mielessä. Pihasuunnitelmat käyvät kuumina ja siitä postailinkin jo Terassin laajennus -postauksessa. Lisää aiheesta on tulossa pian, sillä pitäähän se kesäkeittiö suunnitella ja kalusteet ja kaikki muu oheishärpäke. Tänä vuonna viimein pitkään vaivanneet terassi- ja piha-asiat laitetaan kuntoon!

Kesän loma-asioita on myös pitänyt ajatella ja koska viime kesänä kodin remontti nieli sekä lomat että rahat ja perinteinen lomareissu jäi tekemättä, tänä kesänä me lähdemme takuulla lekottelemaan ulkomaille altaan reunalle.

20140726_141750.jpg

Jostain syystä matkakohdetta oli vaikea valita tällä kertaa. Toisaalta halusimme päästä helpolla ja ottaa valmismatkan, toisaalta kartamme niitä, sillä emme useinkaan halua asustaa toisten suomalaisten kanssa isoissa hotellikomplekseissa. Omatoimilomalla hotelleiksi valikoituukin useimmiten jotain perheen pitämiä pieniä, somia hotelleja. Muistelen lämmöllä mm. Italian reissua parin vuoden takaa, kun emme koko viikkoon kuulleet sanaakaan suomea tai muita pohjoismaisia kieliä 🙂 Omatoimilomat vaativat kuitenkin myös aina autonvuokrauksen ja tällä kertaa ratin takana istuminen ei huvittanut minua tai miestäni kumpaakaan. Siksipä päädyimme tuohon pakettimatka-vaihtoehtoon. Siinä on kaikki valmiiksi järjestettynä ja lomailu on helppoa.

20140723_142659.jpg

Kohteeksi valikoitui tällä kertaa Turkki. Myönnän rehellisesti, että olen aina vähän vierastanut Turkkia lomakohteena ja nämä tv-ohjelmat suomalaisista turisteista Turkissa eivät ole varsinaisesti toimineet kannustimena… 🙂 Päätimme kuitenkin heivata ennakkoluulot nurkkaan ja antaa Turkille mahdollisuuden. Maa on meille uusi tuttavuus ja sekin painoi vaakakupissa. Haluamme mieluiten nähdä aina jotain uutta ja tuntematonta matkoillamme. Turkissa saa myös rahalle vastinetta ja neljän tähden hotelli irtoaa Turkissa samalla rahalla, kuin vaikkapa kahden tähden hotelli jostain muualta Euroopasta. Meidän hotelli sijaitsee Antalyan rannikolla Sidessä. Kuulen mielelläni kohteesta kokemuksia!

Tältä kesälomalta toivotaan lähinnä rentoa lekottelua altaalla hyvien kirjojen parissa ja paljon aurinkoa, joten se täyttynee Turkissa.

Joko teillä on kesälomat suunniteltu?

Sisustusunelmia

Hetkisen verran hieraisin taas silmiäni aamulla. Lunta. Maa valkoisena. Äh. Missä kevät?
Tämä ja ensi viikko on ihanan lyhyitä, väliin mahtuu joulun jälkeen heti vuoden toiseksi parhain juhla, eli pääsiäinen ja se jos jokin sai tuon keliperäisen harmituksen kaikkoamaan!

Mieli piristyy myös aina kauniista käyttöesineistä ja kokosinkin niistä ihan oman pienen kollaasin. Nämä ovat jo pidempään olleet sisustusunelmieni kohteina. Kaikki unelmat eivät aina toteudu, kuten vaikkapa K-tuoli, jota olen kuolannut vuosikausia, mutta jota en todennäköisesti tule koskaan ostamaan korkean hintansa takia. On kuitenkin pienempiä, vähän edullisempia haaveita, joita voisi pikkuhiljaa toteuttaa.

Vai mitä sanotte näistä?

sisustusunelmia.jpg

Upea Norm69 -valaisin. Olemme olleet ilman makkarin kattovalaisinta jo tosi pitkään. Pienen (puoli vuotta) kestäneen mietinnän jälkeen olen nyt päättänyt siirtää olkkarin valaisimen makkariin ja hankkia olkkariin uuden. Norm69 valikoitui olkkariimme modernista ilmeestään huolimatta tai ehkä juuri sen takia.  Se toisi varmasti vähän lisää särmää. Joskus täytyy miettiä kauan ollakseen varma päätöksestä ja mies jo kerkesi hermostumaankin, kun en osannut sanoa minkä valaisimen haluan ja sillä välin hän on penkonut vaatekaappiaan pimeässä…:)

Omaggio -maljakko. Yksinkertaisen kaunis. Ja raidallinen. Tahtoo. En tiedä miksi, mutta joka kerta kun näen kuvan tästä maljakosta, jään tuijottamaan sitä. Se on mielestäni vain niin upea.

1 x 2 Seitti -tyyny. Tämä tyyny on aina viehättänyt. Sopisi täydellisesti olkkariimme.

Valkoinen Pouf -rahi. Marokko-teema iskee edelleen ja vaikka suurin Pouf-mania onkin laantunut, tämä valkoinen yksilö saisi meiltä kodin hetimiten.

Kelpaisiko teidän kotiinne joku näistä omista haaveistani?

DIY Pääsiäismunat

Hyvää Palmusunnuntaita kaikille!

Täällä ollaan jo osittain virittäydy pääsiäisen tunnelmiin. Ja askarteluakin on suoritettu aiheeseen liittyen.

Kaupoissa ei myydä pääsiäiskoristeita makuuni. Ne ovat aivan liian räikeitä. Kyllähän kevääseen toki pastellisävyt kuuluu ja minäkin pidän niistä, mutta koristeet haluan hieman hillitympinä. Ai, paitsi rairuoho. Siihen nyt vaan kuuluu ne pienet keltaiset tiput! Meidän rairuoho on tosin vielä kasvamassa, joten ihan vielä siihen ei tipuja voi laittaa.

IMG_1119.jpg

Sinellistä ostin läjän styroksisia munia eri kokoisina, mustavalkoista puuvillanarua, akryllimaaleja ja erilaisia höyheniä ja niistä alkoi tämän pääsiäisen koristeiden askartelu.

IMG_1108.jpg

Osan munista maalasin mustiksi, osan kultaisiksi ja osan hopeisiksi. Osaan maalasin erilaisia kuvioita ja osaan kieputin narua ympärille ja sidoin niihin höyheniä kiinni. Marokkolainen lautanen alle ja sekaan paljon höyheniä.

IMG_1113.jpg

IMG_1105.jpg

IMG_1116.jpg

Sitä aina välillä unohtaa, kuinka terapeuttista on istua pari tuntia maalaten, liimaten ja koristellen erilaisia juttuja. Eilen oli hyvä hetki tarttua askarteluhommiin, kun tytär painui yläkertaan lukemaan kokeisiin ja mies otti päiväunet raskaan työpäivän jälkeen. Sain ihan rauhassa näperrellä omia juttujani.

IMG_1120.jpg

Ojanpenkalta taitoin mukaani pajunkissoja. Nekin näyttävät mielestäni paremmalta joko ihan sellaisenaan tai sitten hillityillä, luonnollisen värisillä sulilla ja höyhenillä koristeltuina.

IMG_1133.jpg

IMG_1130.jpg

Onko teillä jo pääsiäiskoristeet otettu esiin, vai otetaanko lainkaan? 

 

Terassin laajennus

Nyt se on kuulkaa niin, että kitukasvuisen nurmikon joka vuotinen uudelleen kylväminen ja hoitaminen alkaa riittämään. Maaperä taloyhtiömme tontilla on jokseenkin erikoinen. Siinä ei kasva nurmikko kunnolla tai sitten se sammaloituu paikoin ja tästä on naapureidenkin kanssa ollut usein puhetta. Olemme jopa kerran vaihtaneet koko nurtsin siirtonurmen avulla. Nurmikko kasvaa uudelleen talven jäljiltä kunnolla vain, jos sen kylvää joka kevät ja odottaa sen kasvamista. Muutoin pihan pieni vihreä läntti on paikoin ruskea, paikoin vihertävä. Kypsyttelin ajatusta nurtsialueen poistamisesta jo viime kesänä, mutta vasta hiljattain ehdotin sitä miehelle.

Niinpä me aiomme kevään/kesän korvilla laajentaa terassia niin, että tuo pieni vihreä kaistale väistyy tieltä. Pihamme on rivitalopihoille tyypilliseen tapaan pieni. Tarvitsemme enemmän terassitilaa ruokailuryhmälle sekä oleskelulle ylipäätään, kuin pientä kaistaletta nurmikkoa, jossa kukaan ei oleile. Kyllähän vihreä läiskä on tuonut toki viihtyisyyttä, mutta saa sitä muillakin keinoin aikaiseksi. Koirakin tottunee myös uuteen takapihaan ja jäähän sille terassia kiertävät ”viheralueet” havukasveineen. Poikakoira ei muutenkaan pissaile keskelle nurmikkoa, vaan käy aina nostamassa jalan puita vasten, joten ne alueet riittänee karvakorvalle jatkossakin. (Isompia tarpeita koira ei ole koskaan tehnyt takkarille.)

Ohessa karkeahko luonnostelma nykyisestä pihastamme ja terassistamme.

yard%201.jpg

Vaikka terassin laajennus poistaa nurmikon, koristekivialue hieman laajenee ja niinpä uusia kasveja on myös hankintalistalla. Me olemme aina suosineet havukasveja niiden helppohoitoisuuden ja ikuisen vihreyden vuoksi ja niitä tullaan varmasti hankkimaan lisää.

Laajempi terassi mahdollistaa haaveeni kesäkeittiöstä, jota alammekin seuraavaksi suunnittelemaan ja pian vilautan teillekin tästä ajatuksiamme tarkemmin! Kesäkeittiö tulee grilliseinustalle. Olemme aina haaveilleet lököttelysohvasta, mutta pienelle terassille ei ole sitä mahtunut, sillä olemme mieluummin pitäneet terdellä ruokailuryhmää. Kesällä me nimittäin syömme vain ja ainoastaan ulkona ja matalalla sohvaryhmällä syöminen ei ole kovin mukavaa pidemmän päälle. Nyt isompi terassialue mahdollistaa myös sohvan hankinnan, eli saamme molemmat toiminnot ensi kesänä pihallemme!

Kalusteasioita on kesäkeittiön lisäksi myös mietitty, joten pian alkaakin niiden pohtiminen ja hankkiminen. Koska rakastan myös kesäisiä kukkia, olenkin terassille suunnitellut ruukkupuutarhaa, tuohon portin (jota ei lähes koskaan käytetä) tuntumaan. Yrtit luonnollisesti kuuluvat tuohon kesäkeittiösuunnitelmaan myös!

Piha on tuntunut olevan rempallaan viime vuodet, en ole ollut oikein tyytyväinen asioihin, mutta tänä kesänä se kaikki korjaantuu! Olenkin ihan innoissani tulevasta muutoksesta, joten terassi- ja pihapostauksia on luvassa roppakaupalla! Sunnuntaina lähden Kevätmessuille inspiroitumaan ja toivonkin sieltä löytyvän paljon kivoja näytteilleasettajia ja piha/terassijuttuja omia ajatuksia tukemaan ja selkiyttämään.

Mahtavaa viikonlopun alkua!

Alppimaisemia Itävallasta

 Viikonloppuna kerkesin käydä kuvasatoa läpi upeista alppimaisemista ja niitähän riitti! Oli vaikea valita niitä upeimpia tähän postaukseen. Kuvat on kaikki otettu puhelimella. Suurista suunnitelmistani huolimatta en jaksanut lähteä raahaamaan järkkärireppua selässä rinteisiin, pelko kaatumisesta ja kameran rikkoutumisesta oli suuri, sekä reppu olisi todennäköisesti osoittautunut hankalaksi mm. tuolihisseissä.

Mutta kun maisemat ovat niin upeat, niin ei niistä voi saada kuin upeita kuvia! 

20150314_112316.jpg

Tässä seuraavassa kuvassa aurinko paistoi tuon pienen pilvenhattaran läpi jättäen kuitenkin suuret varjot vuoren rinteeseen. Haukoin henkeä niin monesti ihastellessani näitä upeita maisemia!

20150314_114527.jpg

Pysähtyessämme eräälle huipulle rinneravintolaan hetkeksi aurinkotuoleihin levähtämään, saimme seurata huikeata liitovarjonäytelmää! Me olimme tuossa vaiheessa  jo n. 2km korkeudella ja tuo varjo vain kohosi ylemmäs ja ylemmäs koko ajan! Ihan hullunrohkeaa touhua, sillä voitte uskoa, paljonko tuolla tuulee! Välillä näyttikin, että varjo kieppui holtittomasti tuulien pyörteissä.

20150314_152932.jpg

Toisen laen yläpuolella kierteli kuumailmapallo. Jos maisemat maankamaralla näyttävät huikeilta, mitä ne ovatkaan ilmasta käsin…!

20150314_100222.jpg

Alempaa vuorilta otettuja kuvia on vähän, sillä mitä alemmas kylää kohti laski, sitä huonommaksi mäet menivät – matalammalla aurinko oli kerennyt sulattamaan lunta ja rinteet muuttuivat ihan sohjoksi ja kumpareiseksi.  Alla olevasta kuvasta ihan näkeekin, kuinka jauhettu rinne jo oli. Tämä oransseilla tuolihisseillä varustettu rinne oli ns. lastenrinne. Siellä olikin aika monta hiihtomaikkaa pienine oppilaineen. Itse laskin mieluummin kuitenkin ylempänä vuorilla, sillä mäet olivat siellä niin paljon paremmassa kunnossa.

20150313_151638.jpg

En osaa edes kertoa kuinka monta kertaa pysähdyin laskiessani ihastelemaan ja kuvaamaan näitä Sound of Music -maisia maisemia. Ilmankos päässäni alkoi pyörimään tuttu tunnari; The hills are alive…. with the Sound of Music… 

20150313_124835.jpg

Hissit olivat joko tuolihissejä, joilla taitettiin lyhyempiä matkoja ylös tai koppihissejä (gondolihissejä), joilla mentiin suurimmat mäet. Hissien jatkuva heijaus alkoi jossain kohtaa päivää aina inhottamaan, sillä olen tosi herkkä voimaan pahoin niin autossa, kuin missä tahansa muussakin liikkuvassa vempeleessä ja noissa hisseissä tuli melko helposti huono olo itselleni. Laskiessa sekin olotila kuitenkin kaikkosi hetkessä!

20150313_101228.jpg 

Ja kun väsy yllätti tai teki mieli kylmää juomaa, oli melko helppoa pysähtyä aurinkotuoleihin lekottelemaan ja kuuntelemaan taustalla pyörinyttä saksankielistä humppaa 🙂 Tuo aurinkoinen sää, joka oli seuranamme kaikki 4 päivää, oli ihan uskomatonta! Seurueestamme kokeneet Alppi-kävijät sanoivat, että yleensä neljän päivän reissulle osuu yksi tällainen huippu-upea aurinkoinen päivä, ei koskaan neljää putkeen! Meillä kävi siis uskomaton tuuri myös kelien puolesta! En olisi ikinä voinut uskoa, että lähden Alpeille ja palaan kotiin ruskettuneena! 🙂

20150313_112152.jpg

Koppihisseillä tosiaan taitettiin pisimmät matkat ylös. Näissä hisseissä hyvä puoli on se, että niillä pääsee vuoren laelle ja sieltä pois myös ne, jotka eivät laskettele lainkaan. Pari kertaa törmäsinkin ihan kengillä varustettuihin henkilöihin jotka tulivat ottamaan valokuvia tai syömään rinneravintoloihin. Itsekin matkustin pari kertaa koppihissillä alas laskettelun sijaan, sillä ainoa rinne, joka johti meidän kyläämme, oli niin kammottavan jyrkkä, että kokeneetkin laskettelijat seurueestamme sanoivat, että vähän pelotti sitä laskea. Rinne on pitkä ja kylään viettäessään huononee laadultaan auringon sulattaman lumen takia ja tekee laskemisesta erittäin haasteellisen ja kokemattomalle riskaabelin.

Koppihissistä näkikin melko kivasti alas kylään!

20150315_095917.jpg

Ihan herkimmille korkeanpaikankammoisille nämäkään reitit eivät ole mieluisia, sillä koppi killuu aika korkealla rinteiden päällä ja alas on parin kilsan matka…! 🙂 

Palaan vielä yhden ”arvostelupostauksen” muodossa Itävallan Saalbachiin ja siinä kuvia sitten myös alppikylästä itsestään sekä yleisiä fiiliksiä laskettelukohteesta.

Kivaa päivää! 🙂

 

Olkkarikuvia ja se matto

Viikonloppuna kodin valtasi uskomaton valon määrä ja se antoi hyvän mahdollisuuden kuvata taas kotia. Olkkaria ei muuten ole nähty tästä kuvakulmasta aiemmin blogissa, joten pääsen tarjoilemaan samalla teille ihan uuden kulman tuon ällistyttävän valon lisäksi! Tässä siis näkymä eteis-keittiöalueen suulta olkkariin päin, portaat yläkertaan jää vasemmalle puolelle, wc oikealle.

IMG_1050.jpg

Meidän olkkari on ihan hyvänkokoinen. Siihen mahtuu kaikki tarpeellinen ja aika monta isoa huonekalua, kuten piano, sohva, vanha kaappi ja manttelitakka, olematta kuitenkaan täyteen ahdetun näköinen. Vastoin Marko ”Inno” Paasosen ajattelumallia, meillä kaikki kalusteet sohvapöytää lukuunottamatta kiertää huoneen reunoja. Itse nimittäin arvostan tilavaa keskilattiaa ja sitä, että huoneessa on myös tyhjää, eikä keskellä olkkarin lattiaa nökötä joku huonekalu.

IMG_1051.jpg

IMG_1053.jpg

Näissä kuvissa näkyy myös oikein hyvin tuo uusi olkkarin matto. Ai, että se oli sitten löytö! Se raikasti kivasti olkkaria ja toi keveämmän ilmeen. Tuntuu myös olevan hyvin helppohoitoinenkin! Askosta onkin tullut hyvä matonostopaikka, sillä viime kesänä rempan yhteydessä hankittu raidallinen Laituri -matto on myös Askosta.

IMG_1056.jpg

IMG_1059.jpg

Tämä sohvan vasen nurkkaus tuntuu muuten olevan yksi lempparikuvauskulmistani. Jotenkin siinä on kaikki omaa silmää miellyttävät asiat nätisti nipussa.

Nyt tuntuu muutenkin, ettei olkkarin ilmettä tarvitse muuttaa vähään aikaan. (Sanoo sisustusbloggaaja, heh… odottakaapa vaan.) Siinä on kaikki palikat nyt paikallaan ja oma silmä lepää tuossa rauhallisessa ja värittömässä tilassa. Kukilla saa kivaa piristystä aikaiseksi ja esim. pääsiäinen koristeineen tuo pientä vaihtelua somistukseen.

Sitä silmällä pitäen kävinkin eilen vähän ostoksilla… 🙂

 

Häntä, joka koiraa heiluttaa

Joskus on niin vaikea ymmärtää, että miten viisaaksi nuo karvaiset ystävämme vuosien myötä tulee. Ihan niin kuin ihmiset, ne kokemusten myötä kasvaa, oppii ja kehittyy. Koirat ovat aina merkinneet minulle tosi paljon. Me emme kohtele niitä vain eläiminä, vaan heitä rakastetaan ja heistä pidetään huolta niin kuin kaikista muistakin meille tärkeistä perheenjäsenistä.

IMG_1017.jpg

Viime syksynä jouduimme hyvästelemään toisen rakkaista karvaisista ystävistämme. Vaikea uskoa, että siitä on jo puoli vuotta. Ihan pari päivää sitten viimeksi muistelin sitä moni-ilmeistä vekkulia tyttöä, joka tykkäsi keimailla kameralle ja joka loihti kasvoilleen niin uskomattoman monia ilmeitä, jotka kuvastivat hänen sen hetkisiä tunteitaan. Itkuhan siinä taas pääsi. Vaikka suru on jo päästänyt kouriintuntuvan otteensa irti ja kaipaus on muuttunut pehmeämmäksi, en ikinä tule unohtamaan tyttökoiraamme, sen lempeyttä tai niitä alati naurattaneita signature temppujaan. <3 Häntä tulee ajateltua harva se päivä…

Meidän papparainen, herra-hauvamme, joka toisin kuin menettämämme tyttöhauva, on asunut luonamme luovutushetkestä lähtien, eli 12-viikkoisesta. Herra täyttää ensi kuussa 13 vuotta. Alkaa olemaan jo melko kunnioitettava ikä siis. Harmaita hapsia on ilmestynyt, tassussa on nivelrikkoa ja usein väsyttää aika paljon, mutta mieleltään herra on virkeä ja joka ilta pitää leikkiä leluilla. Nivelrikko saatiin lääkepistoksilla kuntoon ja on tällä hetkellä oireeton. En kestäisi ajatusta, että koiralla olisi kipuja. Siinä onkin ihmisen ja koiran suhde koetuksella, kun pitää tietää milloin ystävä tarvitsee apua ja lääkäriä. Koirat kun mieluusti peittelee kipujaan viimeiseen asti. 

IMG_1018.jpg

Kuvailin yksi päivä uutta mattoamme kotona ja eikös herra siihen sitten tassutellut poseeraamaan. Hän periaatteessa vihaa kameraa, kääntää aina karvaisen naamansa pois juuri h-hetkellä. Nytkin sain vain vauhtikuvia, mutta niistä tuli aika kivoja, vai mitä? 🙂 Onneksi tarkennuspiste osui kasvoihin, niin ne pysyi terävimpinä osina.

Pitäkää tekin kaikki huolta karvaisista ystävistänne. <3

Hullujen Päivien ostoslista

Kohta ne keltaiset kassit valtaa taas katukuvan! Kuvastoa on tullut plärättyä ja tällä kertaa sieltä löytyi useampia mielenkiintoisia juttuja, joita ajattelin käydä katsomassa.

Muutama Cristelle & Co:n musta-valkoinen paita osui silmään, näihin on hyvä yhdistää joku siistimpi neule ja menee työkäytössäkin helposti. Tuo Be Silly t-paita on taas muuten vaan, no, hassu! 🙂

Sisustuspuolelta kivoja juttuja on Tolixin jakkara. Se on niin ihana, mutta harmi, ettei sille oikeasti ole paikkaa kotona… Pentikin tabletit sen sijaan olisi tarpeellinen lisä keittiöön ja tuo ruskeanharmaa väri olisi juuri täydellinen! 

HP%20final.jpg

Lumin nahkalaukku on ykkösehdokkini näistä ostoksista ja jos se vaan näyttää livenä yhtä kivalta ja tuntuukin siltä, niin se kyllä lähtee mukaan. Olen mustaa nahkalaukkua vailla ja tuo laukun ulkonäkö leveällä hihnalla miellyttää kovasti!

Koska kesälomamatkakin on jo buukattu (tästä lisää myöhemmin), naisellinen lierihattu voisi olla ihana hellepäivän suoja! Oliivipuun käyn myös ostamassa heti! Edellinen ei yrityksistäni huolimatta elpynyt talven jäljiltä, joten uudelle on tilausta.

Kuvastosta löytyi lisäksi pari muuta vaatetta, jota ajattelin vilkaista. Onneksi työpaikkani on parin askeleen päässä Stockalta, joten ennen töihinmenoa kerkeää hyvin piipahtaa hulluttelemassa. 🙂

Löysitkö sinä jotain kivaa kuvastosta?

Vielä kerran Lontoo

On aika vetää yhteen Lontoon matka. Yksi uusi reissu on jo kerennyt tähänkin väliin, mutta otetaan vielä hetki Lontoon muisteloille! Aika monta postausta se on synnyttänytkin, mutta vaikka reissu oli lyhyt, se oli tapahtumarikas ja siellä nähtiin paljon, niitä ei mitenkään pysty kiteyttämään yhteen juttuun.

IMG_0601.jpg

Lontoo on monipuolinen. Siellä on historiaa ja nykyaikaa sulassa sovussa joka nurkassa. Ikivanhan punatiilitalon kylkeen kiinni on rakennettu struktuuripintainen moderni rakennus ja silti kontrastistaan huolimatta ne eivät näytä hullunkuriselta yhdessä. 

IMG_0592.jpg

IMG_0708.jpg

Lontoo on matalia rakennuksia, fish & chipsejä, punaisia kaksikerroksisia busseja, kuninkaallisia, maahanmuuttajia, kuuluisia nähtävyyksiä, vesisadetta, intialaisia ravintoloita, kohteliaita sanoja, toimivaa joukkoliikennettä, puhelinkoppeja, museoita, ruuhkaisia katuja… ja vaikka mitä. Tuossa vain pintaraapaisu siitä, miltä Lontoo näytti minusta.

IMG_0603.jpg

IMG_0602_2.jpg

Keskustelin ystäväni kanssa Lontoosta ja New Yorkista sekä kaupunkien eroista. Hän sanoi pitäneensä Nykistä, mutta ese ei sykähdyttänyt häntä yhtä paljon kuin Lontoo. En voisi olla enempää eri mieltä. Minusta New York on yksinkertaisen upea ja nimenomaan sykähdyttävä ja vaikka monesti huomasin vertaavani näitä kahta metropolia keskenään, niistä ei voi puhua edes samana päivänä. New York on jenkkityyliin massiivinen, nykyaiakainen, täynnä lasipintaisia pilvenpiirtäjiä ja kaikki on niin suurta, ettei sitä voi käsittää. Lontoo on pientä ja sievää, vanhaa ja historiallista. Majesteettista. Eihän niitä voi edes verrata, eikä pidäkään.

IMG_0768.jpg

Neljä päivää Lontoossa riitti juoksemaan kaikki super nähtäväyydet läpi. Sen sijaan aistimatta jäi ”tavallinen” elämä, lähiöt ja erilaiset alueet. Alaikäisen lapsen kanssa matkustaneina väliin jäi myös pubi-elämä, joka pitää vielä kokea joku päivä. Lontoo herätti minussa ehdottomasti fiiliksen, että siellä pitää käydä uudestaan. Kiirettä selata alue alueelta läpi.

IMG_0450.jpg

Asuimme Paddingtonin aseman lähellä. Paddington on yksi Lontoon pääasemista, jossa pysähtyy sekä useampi metrolinja että juna suoraan Heathrow:n kentältä, joten paikka oli mitä parhain eri suuntiin lähtemiseen. Lontoon metro on kallis, mutta erittäin toimiva ja helppo käyttää. Päivän metrolippu maksaa vyöhykealueista riippuen viiden ja kahdeksan punnan välillä. Yleensä turistille riittää 1. ja 2. vyöhykkeet ja niin meillekin. Meidän päiväliput olivat £ 6,70 ja niillä sai ajella sydämensä kyllyydellä metroissa ja samalla alueella suhaavissa busseissa, jotka meiltä kylläkin jäi kokematta.

Oyster Card, paikallinen metrokortti löytyy joka asemalta lippukioskilta ja se maksaa 5 puntaa kappaleelta. Summan saa takaisin palauttamalla kortin lippukiskaan. Eli toimii ikään kuin pantilla. Kortille ladataan x-summa rahaa ja me latasimme neljälle päivälle 15 puntaa per kortti. Viimeisenä päivänä heitimme pari puntaa per korttiin lisää, niin saimme ajella vielä viimeisen päivänkin. Yhteensä metrokortit maksoivat meille n. 125 euroa neljältä päivältä. Kyllähän se kuulostaa paljolta, kun itse ajelen Helsingissä kuukauden verran joukkoliikenteessä 45 eurolla…

IMG_0617.jpg

IMG_0657.jpg

Lontoon hintataso yllätti. Lähestulkoon kaikki on kalliimpaa kuin Suomessa. Metroliput ovat kalliimpia, karkki on kalliimpaa, olut ja viini on ravintolassa kalliimpaa. Lounas kolmelta hengeltä juomineen saattoi maksaa n. 50 euroa. Illallinen maksoi parhaimmillaan n. 90 euroa. Vaatteet olivat kaupassa joko samanhintaisia tai kaupasta riippuen (trendikkäät liikkeet, kuten Hollister, Abercrombie & Fitch) kalliimpia, mutta näitä ei Suomesta taas löydykään. Ruoka kaupoissa oli jotakuinkin samanhintaista, Harrodsissa toki Harrodsin hintaista. 🙂

Hintataso ei kuitenkaan pilannut lomaa. Harva lähtee lomalle niin, ettei siellä ole käyttää rahaa. Vaikka mekään emme kovan hintatason takia tehneet ostoksia Primarkia lukuunottamatta, joka oli ainoa Suomen hintatasoa halvempi liike, ruokaa oli kuitenkin syötävä ja juotava ja silloin ei kyllä tuijotella hintalappuja. Lomalla pitää voida olla lomalla ja nauttia elämästä ja siitä, että voi syödä ulkona, mitä harvemmin kuitenkin kotona arjessa tekee. Sitä paitsi valuuttakursseilla on aina oma pieni osansa tässä ja koska euron suhde puntaan on vain laskenut viimeiset 3 kuukautta, meille oli epäedullista ylipäätään vaihtaa eurot puntiin.

IMG_0659.jpg

Ihastelin kameran linssin takaa useita asioita ja yksityiskohtia; punaisia busseja ja samanvärisiä puhelinkoppeja, mustia takseja, vanhoja rakennuksia, kujia ja katuja. Lontoossa on myös todella kansainvälinen tunnelma, mutta ei tosiaan niin hekumallinen kuin Nykissä. Pidin Lontoosta tosi paljon. Ihastuin siihen ison kaupungin pieneen tunnelmaan, joka tuntui kotoisalta ja lämpimältä. Se johtui osittain varmaankin siitä, että toisin kuin vaikkapa Helsingissä, Lontoossa ei ole ”keskustaa” varsinaisesti, vaan se on ripottautunut isolle alueelle.

IMG_0639.jpg

Pidin myös englantilaisien kohteliaisuudesta ja muiden ihmisten huomioon ottamisesta, joka tuntui kivalta ja jota itse peräänkuulutan suomalaisilta. Joskus tuntuu, ettei meillä pohjolan ihmisillä ole mitään käytöstapoja ja on jotenkin niin virkistävää olla yhteisössä, jossa tuijotetaan muutakin kuin omaa napaa.

Kuten jo todettua, sijainti Paddingtonin aseman liepeillä oli täydellinen! Paikalliset ystävämmekin sanoivat, että olimme osanneet valita nappipaikan! Paddington oli rauhallinen alue ja ruokaravintoloita sekä pubeja oli lähistöllä joka lähtöön. Paljon pikkukauppoja, joista sai syötävää ja juotavaa huoneeseen, postikortteja, matkamuistoja sun muita pullollaan. Oikein kiva paikka pitää tukikohtaa ja voisin helposti ajatella majoittumista tuolle alueelle uudelleenkin. 

Hotellin valitsimme Booking.comin tarjonnasta, kuten lähes aina kun matkustamme. Sivuston arvioinnit ovat aina osuneet nappiin ja emme ole kertaakaan olleet eri mieltä arviointien kanssa.

IMG_0448.jpg

Hotel Cardiff oli tosi kiva, joskin huone tosi pieni. Toisaalta se ei koskaan häiritse itseäni, sillä reissuilla huoneessa käydään vain nukkumassa, joten emme tarvitse mitään isoja oleskelutiloja.

IMG_0537.jpg

Liikuntarajoitteisille hotelli ei sovi, sillä siellä ei ollut hissiä. Meidän huone oli ”piippuhyllyllä” neljännessä kerroksessa ja porraskäytävät oli vain n. 60-70 cm leveitä. Ison matkalaukun kanssa oli hieman taiteilemista kulkea kapeassa portaikossa.

Hotelli oli siisti ja yleisilme hyvä. Punaiset kokolattiamatot ja valkoiset pilarit toivat romanttishenkisyyttä käytäviin, joskin huoneet olivat pelkistetyn moderneja – puuta, violettia väriä, halogeenispotteja. Sängyt olivat ihanan pehmeät, samoin tyynyt. Suihkussa vedenpaine oli olematonta ja asia, joka monessa maassa, paitsi pohjoismaissa on tuntematon käsite, on tuplaikkunat. Hitto, että Lontoossa vetää joka paikassa! Myös huoneessamme. Siellä oli kuitenkin ylimäärinen sähköpatteri, jonka kytkimme aina illalla päälle ja verhoilla saimme vetoakin hillittyä. Voisin yöpyä hotellissa uudelleenkin.

IMG_0739.jpg

Nyt alkaa Lontoo olemaan paketissa. 

IMG_0455.jpg

Seuraavaksi luvassa on uusia kuvakulmia olkkaristamme ja selkeämpiä kuvia siitä uudesta matosta ja onhan ne Alppireissun kuvatkin jo perattu…! 

Rentoa sunnuntain jatkoa. 

Tokaa kierrosta

 Kevääseen nyt vaan kuuluu ne sipulikasvit ja niitä on saatava myös kotiin sisälle, jääköönkin elinkaari ulkona pidettyjä lajitovereitaan lyhyemmäksi.

IMG_1021.jpg

Tokaa kierrosta mennään jo helmililjojen ja narsissien kanssa. Kohta siirryn krookuksiin seuraavaksi.

IMG_1019.jpg

Hopeinen, jouluistutuksia varten ostamani kulho on niin omiaan myös sipulikasveille. Ostan tähän kulhoon pari ruukkua helmililjoja ja jotta saan ne kivasti ympyrän muotoon, revin multapaakun sipuleineen kahtia niin, että saan siitä puolikuun muotoisen. Sitten laitan kaksi puolikuuta vastakkain kulhoon, keskelle jäävä reikä peittyy pienellä muovailulla työntämällä toisen puolikuun keskustaa vähän sisäänpäin.

IMG_1028.jpg

Raikas vihreä väri sopii kyllä kotiin kuin kotiin.

IMG_1039.jpg

IMG_1038.jpg

Tiesittekin varmaan, että sipulit voi kukinnan jälkeen istuttaa ulos maahan,
ne kukkivat jälleen sitten ensi keväänä!

Olenkin harmitellut täällä oikeaa jalkaani, joka on laskettelureissun jälkeen oireillut aika paljon. Se turpoaa edelleen nilkan ja sääriluun kohdalta joka päivä ja särki eilenkin illalla niin, että oli pakko ottaa särkylääke. Nyt sitten otetaankin urheilun kannalta hieman iisisti ja syödään tulehduskipulääkekuuri, sillä lääkärissä kipuilun syyksi paljastui sääriluun lihasaitioiden tulehdustila, joka on aiheutunut liikarasituksesta. Sitä se urheilureissu teettää! Nyt sitten vaan lepoa ja lääkettä, niin vaiva alkaa varmasti pian helpottaa!

Ihanaa perjantaita! <3