Parannusta havaittavissa

Terveys ja liikunta ovat aiheina olleet omassa elämässä nyt syksyn ajan suurennuslasin alla. Terveellinen ravinto ja riittävä liikunta ovat olleet taka-alalla ja pohdiskelin tuossa aiemmin täällä, miten saisin taas itseni innostettua takaisin alkusyksystä poisjääneen urheiluharrastuksen pariin ja mistä löytyisi energiaa tehdä muutakin kuin syödä huonosti ja raahautua kotisohvalle töiden jälkeen. Pieni lääke aiheeseen löytyi.

Ystäväni lähti matkalle ja luovutti käyttööni jäsenyytensä SATS-Elixialle. En ole aiemmin suosinut ikinä isoja kuntosaliketjuja, vaan harrastanut salitreenausta pienellä, yksityisomistuksessa olevalla salilla tai tanssinut yksityisillä tanssikouluilla. Olen pieniltä saleilta kuitenkin jäänyt kaipaamaan ryhmäliikuntaa. Mahdollisuutta mennä salin sijaan erilaisille tunneille fiiliksen mukaan; kehonhuoltoa, tanssillisia versioita tai lihaskuntotunteja.

IMG_8505.jpg

Ei tiennyt ystävä, mitä minussa saikaan aikaan, tuo lainakortti! 🙂
Olen nyt muutaman viikon ajan ottanut kortista kaiken hyödyn irti ja rampannut erilaisilla tunneilla parhaimmillaan 5 tunnin viikkotahtia. Tämä siksi, että se on ollut ilmaiseksi mahdollista (kiitos ystäväni!) ja olen samalla voinut tutustua tuntitarjontaan ja miettiä onko paikka sellainen jossa viihtyisin jatkossakin itse jäsenyyttä maksaen. Melko kallis kuukausihinta, sitova jäsenyys ja tiukat ehdot ovat hieman nostaneet ärsytyskäppyrääni, mutta kieltämättä tarjonta on aika houkutteleva ja täyttää monta tarvettani. Olen herätellyt vanhaa joogaharrastustani astangatunneilla, laittanut salsalantioni keikkumaan zumbassa, venytellyt raajojani stretchingissä ja tanssinut musikaalimusan tahtiin tanssillisemmilla tunneilla.

Lisääntynyt liikunta on ehdottomasti lisännyt energiatasoani huimasti! Ai vitsi, että se on niin taivaan tosi, että liikkumisella se väsymys ja kurja olo taltutetaan! Ja kun on taas alkanut liikkumaan, ruoka maistuu eri tavalla ja kyllähän sitä mielellään sitten katsoo, että lautasen anti on sitä, että sillä jaksaa jumpata. Sokerista irtautuminen tuntui taas hankalalta alkuun, tosi ärsyttävää. Sen täytyy johtua tästä pimeydestä, sillä on joku ihmeellinen yhteys siihen, että hakee piristystä sokerista. 

Oikealla tiellä siis ollaan. Liikunnan ilo on taas syttynyt ja toivottavasti se kohta roihuaa taas ilmiliekessä! Bensaa liekkeihin heitänkin pian hankkimallani jäsenyydellä! 🙂

Minulla oli paljon kohtalotovereita kertoessani huonoon malliin lipsuneesta syömisestä ja liikunnasta.

Kysynkin nyt teiltä, että mites siellä?
– Onko pimeyden ja epäterveellisten elämäntapojen taltuttaja löydetty? 🙂

Heidi / Checklist - -

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *