Viime viikot ovat menneet kotona kaikkea muuta kuin sisustaen tai somistaen. Töitä on pitänyt painaa niin toimistossa kuin kotonakin viimeisiä viilauksia mm. koulutöihin liittyen. No sitähän hommaa ei enää ole valmistuttuani viime perjantaina! 🙂 On ihan outo olo, kun ei enää tarvitse stressata koulusta. Se on nyt käyty ja tutkinto on plakkarissa. Olo on jotenkin tyhjä, mutta niin kovin onnellinen 🙂
Kesälomaan on aikaa vielä 3 viikkoa. Kuten myös remonttiin. Mielenkiinto ”nykyistä” kotia kohtaan on nolla. Ollut jo monta kuukautta, mutta pakkohan siellä on kuitenkin elää ja olla. Siivousta on pitänyt normaaliin tahtiin tehdä ja jotta silmä pystyy katsomaan sitä huushollia, on sitä pitänyt jotenkin koko ajan ylläpitää myös sisustuksellisesti edes jollain tasolla. Se taso on nyt saavuttanut alarajansa. Kaikki kotona tökkii. Portaiden alla oleva tila toimii vähän liiankin tehokkaasti ”out of sight, out of mind” -mentaliteetilla. Huomaan kippaavani sinne kaiken roinan jo pelkkää laiskuuttani sijoittaa niitä oikeille paikoilleen. Keittiön uudistuksen jälkeen pieni osa tavaroita seilaa uutta paikkaa etsiessä ja potkin nekin jaloistani tuonne portaiden alle. Kaikki tavarat ärsyttää ja olen ihan valmis aloittamaan jo remontin! Odotan innolla suursiivousta, tavaran karsintaa ja puhtaita pintoja! 🙂
Istuimme alas tässä taannoin siipan kanssa ja listasimme mitä tehdään missäkin järjestyksessä ja laskimme remppabudjettia maalarinteippirullan tarkkuudella. Kyllä se paisuu, vaikka miten järkeilisi! Jotain on pakko jättää syssymmälle, ei tässä ihan kroisoksia sentään olla. Oli pakko miettiä mitä haluan eniten ja mikä voi odottaa. Harmikseni päädyimme jättämään eteisen holdiin. Haluan kuitenkin eteistä enemmän laittaa olkkarin ja wc:n kuntoon kerrasta ja mm. mittojen mukaan teetettävät peiliovet eteiseen maksaa enemmän kuin vessan laatoitus. Oh well…kunhan syksyyn mennessä kaikki on kunnossa, kun vietän valmistujaisiani. 🙂
Vaikka koulu on ohi, pää käy kierroksilla ja huomaan olevani todella väsynyt. Aamuheräämiset alkaa tuottamaan tuskaa ja kroppa ja mieli on rasittuneita. Kiireessä ja paineessa ei usein huomaa sitä omaa väsymystä, kiukkuisuutta, unohtelemista. Sen huomaa vasta, kun perheenjäsenet huomauttelee siitä. Tässä pitäisi nyt jotenkin jaksaa vielä se kolmisen viikkoa töissä, ennen kuin se hartaasti odotettu kesäloma taas alkaa. ”Mikä kesäloma?” kysyi äitini. ”Teillähän alkaa iso remontti”. Uskokaa tai älkää, minulle sekin on lomaa! Olemme budjetoineet remppaan ajallisesti viikon. Sehän jättää ruhtinaalliset 3 viikkoa aikaa tehdä mitä muuta tahansa! 🙂 Onneksi tämä viikko on lyhyt ja me painutaankin mökille juhannuksen viettoon.
Kuvat ei liity postaukseen niin mitenkään. Bongasin vain tuon ihanan lumipalloheisipuskan perjantaina kaupungilta ja se näytti niin ihanalta!
Hyvää maanantaita! 🙂
B