Niin siinä sitten kävi… kolme vuotta palvellut Acerin läppäri tuli tiensä päähän ja lopetti yksipuolisesti yhteistyömme, josta kerkesin jo tässä postauksessa tuntojani vuodattamaan! IT-velho työkaverini sai pelastettua koneen uumenista tärkeän koulutehtäväni, josta en tyhmänä ollut ottanut varmuuskopiota. Kone ei korjausyrityksistä huolimatta enää ollut yhteistyökykyinen, joten pesin käteni siitä lopullisesti.
Mikähän siinä muuten on, että kaikki rahareiät löytävät toisensa yhtä aikaa? Se on niin, että jos kotoa hajoaa vaikka tiskikone, niin joviaalina kaverina myös pyykkikone lopettaa toimintansa. Yleensä samaan konkurssiin voi vielä laittaa telkkarin, dikiboksin sun muut härpäkkeet. 🙂
Läppäri on minulle tällä hetkellä elintärkeä, sillä tarvitsen sitä opinnoissani. Olin käytännössä pari viikkoa ollut ilman konetta ja pikkuista stressiä alkoi pukkaamaan, sillä koulutyöt eivät etene ilman konetta. Eihän siinä muu auttanut, kuin marssia kauppaan ja ostaa uusi kone.
Uskokaa tai älkää, valkoinen väri oli puhdas sattuma! 🙂 (uskokoon ken tahtoo…) Vähän tuo ennen itselleni tuntematon tietokonemerkki arvelutti, mutta tutkimuksieni mukaan ja käyttäen asiantuntijaa avukseni, totesin, että tässä koneessa oli kuitenkin oikein hyvä prosessori, tarpeeksi käyttömuistia ja sopiva hinta kaikkeen edellä mainittuun nähden.
Windows 8 käyttöjärjestelmänä tosin vaatii pientä totuttelua. Tällä vekottimella sitä nyt olisi tarkoitus aloittaa yhteistyö ja toivoa, että se kestäisi pitkään! En tosiaan ole mikään elektroniikka-hifistelijä, mutta herran jestas, kyllä uusi tietokone on aina uusi tietokone! Se avautuu kuin salama, netti ei nikottele, ohjelmat avautuvat heti eikä 15. päivä ja kuvia voi selata ilman typeriä latausaikoja. Oi, näitä onnen päiviä! 🙂
Toivon meille pitkäaikaista ystävyyttä ja antoisia hetkiä yhdessä <3
Blondi