Hyvä näyteikkuna on taidetta.
Hyvä näyteikkuna saa ihmiset pysähtymään.
Hyvä näyteikkuna saa ihmisen astumaan liikkeeseen sisään.
Hyvä näyteikkuna saa ihmisen ostamaan tavaroita, joita ei edes ajatellut tarvitsevansa.
Tulevan ammattini, eli visualistin yhtenä osa-alueena on näyteikkunat.
Ikkunat kiinnittävät huomioni joko hyvällä tai huonolla tavalla. Näyteikkuna on yrityksen käyntikortti ja tuo tila tulisi käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Jään usein pohtimaan mikä ikkunassa toimii ja mitä voisi kenties muuttaa tai parantaa. Miten ikkunasta saisi tehokkaamman ja näin ollen myyvemmän. Tai jos ikkunassa on jokin todella hyvä oivallus, saako se minut haluamaan näkemäni tuotteen. Erottuuko ikkuna massasta pysäyttäen kymmeniä ja satoja ihmisiä aloilleen.
Näitä pohtiessani myös oma ammattitaitoni kehittyy.
Näyteikkunathan ovat julkista riistaa, niiden kuvaamiseen ei lupia tarvitse kysellä. Eri asia on aina myymälän sisällä otetut kuvat. Kävelin eräänä päivänä Aleksanterinkadulla ja ohitin Minna Parikan liikkeen.
Molemmat ikkunat olivat tehty rohkeasti värejä käyttäen; toinen pinkki ja toinen sähkönsininen. Ainoana somistuselementtinä ikkunoissa oli jättimäiset unisiepparit. Hauska idea, en ole törmännyt ennen. Unisieppari höyheneineen on todella kaunis. Lattialle taas oli ripoiteltu kimaltelevia konfetti-tyyppisiä paperisuikaleita ja isohippuisia hileitä. Ne sopivat täydellisesti yhteen glitterkenkä-ihanuuksien kanssa. Yleisilme on todella hyvä ja nämä ikkunat pysäyttävät varmasti jo pelkästään reippaan värinkäytön takia. Ikkunat ovat harmonisia, koska käytetyt värit ovat lähivärejä keskenään. (Huomaatteko, on väriopit menneet perille!)
Näyteikkunan lattia on ulkona seisovan katsojan säären korkeudella. Näiden ikkunoiden rakentamisessa on todennäköisesti haluttu säilyttää selkeä näköyhteys ikkunan läpi kadulta myymälätilaan. Miettisin silti itse kenkien asettelua uudelleen.
Lähtökohtaisesti en itse asettelisi mitään tuotteita lattiatasolle. (Poikkeuksia toki löytyy, mutta tästä lähden liikkeelle.) Minusta lattialle asetetun tuotteen arvo alenee ja näin ei pitäisi käydä varsinkaan näiden kenkien kohdalla, jotka ovat kuin jalokiviä! Ikkunasta löytyy pari minikorkuista podiumia (koroketta), joilla muutama kenkäpari on nostettu ylemmäs, mutta miettisin itse kaikkien kenkäparien nostamista jonkin tason päälle ja pois lattialta. Katsekorkeudella tulisi olla jotain kiehtovaa. Olisiko parempi, että se olisi itse myytävänä oleva tuote, kuin somiste?
Yhteenvetona sanoisin kuitenkin, että ikkuna herätti minussa positiivisen fiiliksen. Ensimmäisenä ohikulkiessani huomiota herätti sivusilmään osunut väri-iloittelu. Sitten katse osui tuohon jättimäiseen unisieppariin, joka hidasti askeleitani. Lopulta pysähdyin ja jäin ihastelemaan kenkiä, joka tässä kohtaa on se kaikkein tärkein asia, eli ikkuna teki tehtävänsä!
En itse omista Minna Parikan kenkiä, mutta haluaisin kyllä! Ehkä joku päivä vielä investoin niihin…
Loppuun siteeraan Minnaa itseään:
“My designs are almost like love letters from one high heel shoe lover to another. Allow yourself to be playful and let a pair lead you to new adventures. Life is too short to take style too seriously.”
—Minna Parikka
Blondi