0

Thursday, 23. March 2017

Taistelu arpea vastaan

Siinä se nyt on. Kamala 1,5 cm vekki keskellä otsaa rumine ommeljälkineen. Tämä kuva on otettu tuoreeltaan tikkienpoiston jälkeen. Jälki on punoittava, iho ei vielä ole kunnolla parantunut ja se on vielä haavoilla. Kun tikit poistettiin ja näin arven, meinasi itku päästä. Onhan tuo nyt ihan järkyttävän näköinen!

Olen aina ollut tarkka ulkonäöstäni. Olen aina huoliteltu ja saanut olla tyytyväinen kasvojeni ihoon. En ole ikinä kärsinyt finneistä tai muistakaan ikävistä iho-ongelmista. Ikääni nähden ihoni on nuorekas ja olen toistaiseksi säästynyt kummemmilta rypyiltäkin, otsassa näkyy muutama kevyt juonne. Minulta kysytään vieläkin papereita saunasiidereitä ostaessa ja useimmiten minun veikataan olevan paljon nuorempi kuin olenkaan. Tässä neljänkympin kynnyksellä se tuntuu aika hyvältä! Olinkin aika järkyttynyt, että tästä eteenpäin moinen jälki koristaisi kasvojani ikuisesti. Niitä kasvoja, joissa ei ole ollut ennen mitään iho-ongelmia...

_MG_9229.jpg

Aloin samantien tutkimaan miten arpea voisi hoitaa niin, ettei se kohoaisi tai levenisi ja miten punoituksen saisi nopeammin häipymään. Arpeutumisprosessihan kestää vuoden verran. Vasta vuoden päästä näen minkälaiseksi arpi tulee jäämään. Tämä eka vuosi onkin arven kannalta kriittisin siis. Koska arpi on todella liki keskellä naamaa, aion hoitaa sitä kunnolla. Plastiikkakirurgin suosituksesta pidän arven päällä ihoteippiä seuraavat 2 viikkoa. Teippi auttaa tukemaan arpea ja estää sen leviämisen. Teippi on onneksi todella huomaamaton ja arven kokoiseksi leikattuna se sulautuu hyvin oman ihonvärini sekaan. Sain sairaanhoitajalta vinkin toisestakin teipistä, joten aloin tutkimaan asiaa enemmän.

Lampsin googlettelun tuloksena apteekkiin ja keskustelin oikein asiantuntevan henkilön kanssa. Hän katseli kuvaa arvestani (kuva oli samana aamuna otettu) ja arvioi ihon olevan vielä haavoilla, eikä heti suositellut vaihtamaan nyt arven päällä ollutta teippiä toiseen. Odottelen siis vielä jonkun päivän arven parantumista ja sitten vaihdan teipiksi Mepiformin. Se on silikoniteippivalmiste, jonka on kliinisesti todistettu ennaltaehkäisevän, madaltavan, pehmentävän ja häivyttävän punaisia ja kohollaanolevia arpia. Tätä teippiä pidetään 24 tuntia vuorokaudessa ja se poistetaan ainoastaan suihkun ajaksi. Sama teippi kiinnittyy tarvittaessa uudelleen kuivaan ihoon.

_MG_9298.jpg

_MG_9300.jpg

On olemassa myös silikonigeeliä, jota voisi alkaa sivelemään arven päälle. Se muodostaa kerroksen arven päälle ja toimii ikäänkuin laastarina, mutta apteekkihenkilökunta suositti ennemmin tätä Mepiform-teippiä alkuun. Voidetta voi alkaa käyttämään myöhemmässäkin vaiheessa, se toimii parhaiten 1-3 kuukauden ikäisiin arpiiin, mutta sillä voi hoitaa myös ikivanhoja arpia. Tosin niiden hoitaminen vie luonnollisesti enemmän aikaa.

Plastiikkakirurgi varoitteli myös auringosta. Varsinkin kevätaurinko on iholle kamalinta. Iho on ohuinta juuri kevään aikaan kun talven jälkeen ihon sarveiskerros, joka suojaa ultraviolettisäteiltä, on heikoimmillaan. Jos tuore arpi saa aurinkoa ja ruskettuu, se jää ikuisiksi ajoiksi ruskeaksi! Joudun siis suojaamaan arven ihan erityisen hyvin juuri nyt. Myös kesälomamatkan aikana arpi tulee suojata, sillä kuumassa, 30 asteen lämmössä muutaman kuukauden ikäinen arpi joutuu todella kovalle koetukselle ja mitä todennäköisimmin palaa ilman tehokasta suojaa. Arpi olisi parhainta saada vaatteiden alle suojaan, mutta se on minun tapauksessani vaikea toteuttaa. Tällöin ainoa vastaus on 50 suojakerroin.

Näin kotimaan kevätauringon alla ei vielä ihan tuohon tarvitse ryhtyä, mutta Mepiform-teippi antaa vain pienen n. 5 kertoimen suojan. Tämä ei riitä suojaamaan arpea tarpeeksi. Olin siis vailla kasvoihin laitettavaa suojakerroinvoidetta. Minulta löytyy sen verran punapigmenttiä, että kasvoissani on pisamia, jotka korostuvat auringossa ja vasta kahtena viime vuotena olen havainnut ikävän efektin kasvoissani - pigmenttiläiskien ts. maksaläiskien ilmestymisen mm. suun ympärille auringonvalon seurauksena. Päätin yhdistää voidetarpeeni myös tähän asiaan ja hankkia voiteen, joka sisältäisi korkean suojakertoimen ja suojaisi ihoani myös näiltä muutoksilta jatkossa.

_MG_9290.jpg

Ostin apteekista Louis Widmerin päivävoiteen, jossa on 30 kertoimen suoja. Hajusteeton kosteusemulsio ehkäisee ihon ennenaikaista vanhenemista ja suojaa UV-säteiltä. Voide ehkäisee myös pigmenttiläiskien syntymistä, joten tuote sisältää kaiken sen, mitä nyt tarvitsen. 

_MG_9294.jpg

Aion seurata arven ihoa todella ahkerasti nähdäkseni muutoksia. Ompeleiden jäljet, jotka itse asiassa tekevät arvesta juuri nyt todella ruman, haalentuvat onneksi ja niiden pitäisi häipyä kokonaan. Nythän arpi tosiaan näyttää ihan sellaiselta merirosvo-arvelta, joillaisia lapset piirtää.

Itse viilto on kuitenkin tosi siisti ottaen huomioon, että minulta on poistettu kuitenkin myös pala ihoa leikkauksen aikana. Nätisti on plastiikkakirurgi kuronut ihon umpeen. Arven ei soisi kuitenkaan levenevän tuosta yhtään! Kun teipin käytöstä pääsen vähän eroon ja jos arpi tuntuu esteettisesti vaivaavan, on varmaan aika turvautua Joe Blascoon. Aurinkovoide alle ja Joe Blascon Dermaceal -peiteväri päälle ja arpi on enää muisto vain!


0

Tuesday, 21. March 2017

Magnolian oksat

Vihdoin löysin kukkakaupasta ihania Magnolian oksia!

_MG_9260.jpg

En ole aiemmin näitä oksia ostanut ja vähän jännitti aukeaako nuput, mutta mitä vielä! Veistin oksiin uudet imupinnat ne ostettuani ja laitoin lämpimään veteen. Kahdessa päivässä nuput aukesivat mitä kauniimpiin kukkiin!

Näistä kuvista on pari päivää aikaa, nyt kukat ovat kaikki aivan auki ja niin jumalaisen kauniit! En tiedä olenko vähään aikaan nähnyt mitään yhtä ihastuttavaa.

_MG_9262.jpg

Näistä jos mistä tulee niin keväinen tunnelma kotiin. Kuviin tulee väkisinkin sellainen ihana japani-fiilis tuon upean värin kautta, joka liukuu terälehdissä haalean vaaleanpunaisesta aniliiniin ja pienissä lehdissä oksan ruskeasta raikkaaseen limeen.

_MG_9267.jpg

Minulla käynnistyy huomenna opiskelemani painoviestinnän tutkinnon viimeiset lähiopetuspäivät. Luvassa on valokuvausopetusta huippuammattilaisen, Pekka Punkarin johdolla. Odotan innolla mitä kaikkea uutta opinkaan rakkaasta kuvausharrastuksesta.

Ihanaa tiistaita!

0

Monday, 20. March 2017

Kuntokuuri vko 3

Puolet takana - puolet edessä!

Kuuden viikon kesäkunnon metsästys -projekti on saavuttanut puolivälin. Muistan ekalla viikolla ajatelleeni, että herranjestas, miten kestän kuusi viikkoa ja nyt mietin, että onpa kolme viikkoa mennyt nopeasti! Tässä kerkeää tapahtua vielä vaikka mitä seuraavan puoliskon aikana! Aloitetaan tunnelmien purku alkuviikosta, jolloin vihdoin aloin rauhoittumaan projektin suhteen niin, etten enää jaksanut pullikoida yksitoikkoista sapuskaa vastaan. Nyt ajattelen, että se tosiaan toimii polttoaineena, jolla tämä kuusiviikkoinen viedään läpi.

_MG_9325.jpg

Omalta osaltani treenaus meni vähän vihkoon, sillä leikkaushaavan takia en saanut hikoilla. Yritä siinä nyt sitten tehdä tehokas treeni! Sain kuin sainkin tehtyä kaikki salitreenit varioiden ja tuntumaa sain ihan perillekin asti lihaksiin. Käytin lähinnä staattisia pitoja aika pitkälti ja sehän tietty ärsyttää lihasta aika nopeastikin, ilman, että syke nousee ja hiki pukkaa iholle. Aamuaerobiset jäi väliin, sillä niiden tarkoitus taas on nimenomaan nostaa se hiki. Odotankin jo innolla tänään käyttöön otettavia uusia salitreenejä, joiden mukaan treenataan loppuaika. Nyt ei enää leikkaushaava pidättele! Motivaation piristäjäksi kävin myös hieman urkkavaateostoksilla ja matkaan lähti aivan ihana kirkkaanpinkki toppi! Kauniit kukkakuvioiset liivit tempaisin mukaan myös ja aika uusi hankinta on myös harmaa, teknisestä materiaalista valmistettu treenitakki, jonka ostin joulun alla Berliinistä.

Alkuviikko sujui meillä molemmilla oikein hyvin. Safka upposi ja treenit kulki. Loppuviikkoa kohden huomasimme kuitenkin molemmat saman ilmiön kiusaavaan - väsymyksen. Joinain päivinä väsymys on tullut niin kovana, että välillä on pitänyt väkisin pitää silmiä auki kesken työpäivän! Iltaisin ei ole jaksanut ilta-yhdeksää pidempään heilua pystyssä ja uni on tullut kuin halolla päähän lyötynä. Välillä kroppa on tuntunut niin vetelältä ja voimattomalta ja lihaksissa, varsinkin jaloissa on ainakin itselläni ilmennyt sellaista jatkuvaa lepotuntemusta - en kutsuisi sitä leposäryksi, ehkä sellaiseksi kihelmöinniksi tms. Miehellä on jonkin verran fyysinen työ ja hänellä väsymys on tuntunut ehkä vielä raskaammalta. Lisäksi hän on tällä viikolla valittanut aika paljon nälkää, jota aiemmin ei ole ilmennyt. Itselläni taas on ollut vähän päinvastoin - seuraava ruoka-aika on tuntunut tulevan aivan liian nopeasti.

_MG_9332.jpg

Mainitsin viimeksi ruokakustannuksiemme nousseen tuntuvasti tämän projektin aikana. Piti ihan kauppakuittia tutkia nähdäkseni mikä sitä loppusummaa hilaa ylös. Ekana silmiin osuu pähkinät. 500g pussi, joka ei montaa päivää meillä kestä, maksaa liki 9 euroa. Seuraavana tulee marjat. Me kulutamme niitä tällä ruokavaliolla puolisen kiloa päivässä. Kesän marjat on syöty omasta pakkasesta ajat sitten ja niinpä turvaudumme kaupan pakastealtaaseen. Kuten kaikki tietää, ulkomaiset marjat ovat nou-nou ilman kypsennystä ja koska me nautimme ne pakkasesta suoraan, ostamme luonnollisesti kotimaisia. Puolen kilon mansikkapussi maksaa yli 4 euroa, sekamarjapussi kolmisen euroa. Mustikoita saa edes vähän edullisemmin, vajaalla parilla eurolla. Marjaostoksemme saattaa helposti siis olla jo sekin yli 10 euroa per kerta. Kananmunia ei nyt vaihtuneella ruokalistalla mene niin paljon, kuin kahdella ekalla viikolla, mutta söimme tuolloin yhteensä 10 kananmunaa päivässä. En halua syödä muita kuin luomumunia, joten siinä nousee äkkiä summa tosi korkeaksi!

Tässä ruokavaliossa määritellyt hedelmät maksaa 2-4 euroa kilo hedelmästä riippuen. Me ostamme niitä helposti 2-3 kiloa per kauppareissu. Koska kulutamme kasviksia paljon myös, ei nekään halpoja ole - bataatti maksaa reilu 2 euroa kilo ja jos koriin heittää kolme-neljä isoa bataattia, ne painaa helposti 1,5 kiloa. Sitten kun siihen lisää erilaisia salaatteja, kiinankaalia, lehtikaalia, parsaa -ja kukkakaalia, porkkanoita ja yrttejä, kurkusta tai tomaatista puhumattakaan, alkaa hevi-osastolla kulumaan helposti 30 euroa yhdellä kauppareissulla. Tässä kohtaa laskuri näyttää yhteensä jo 50-60 euroa ja ostoskärryssä ei ole vielä edes proteiininlähteitä - niitä, jotka oikeasti maksaa.

Pari pakettia broilerin jauhelihaa ja lisäksi naudan vähärasvaista jauhelihaa menee ostoskärryyn joka kerta. Lisäksi broilerin rintafileitä. Ja maitorahkaa ja raejuustoa. Nämä tekevät helposti parikymppiä lisää. Jos vielä pitää täydentää puurovarastoa, täysjyväpastapusseja, riisikakkuja, kalkkunaleikettä, vihreää teetä tai jotain vitamiini/hivenainevalmisteita, alkaa kauppakassien arvo lähentelemään helposti sataa euroa tai yli. Käymme kolme kertaa viikossa kaupassa tällä kuurilla ollessamme. Vaikka normaalisti käymme vain kaksi kertaa, ei jotenkaan pysty tällä dieetillä tuota noudattamaan. Kuitissa komeilee joka kerta n. 100 euron loppusumma. Viikossa meillä menee siis 300 euroa ruokaan. Puhtaaseen, lisäaineettomaan, terveelliseen ruokaan.

_MG_9333.jpg

Meillä on käytännössä noussut ruokakulut puolella. Normaalisti meillä menee sellainen 600 euroa kuussa ruokaan, nyt summa lähentelee 1200 euroa. On se kieltämättä vähän lompakossa tuntunutkin ja meidän perheessä on kuitenkin kaksi työssäkäyvää aikuista. Miten tällaista ruokavaliota noudattaisi yksinhuoltajavanhempi tai matalapalkkaisella alalla työssä olevat? Kyllä Suomessa ruoka on niin pirun kallista, varsinkin juuri se terveellinen, jota joka paikassa toitotetaan syömään; "Ostakaa luomua!" "Suosikaa lähiruokaa" "Syökää kasviksia vähintään puoli kiloa päivässä"... millä rahalla kaikki ihmiset noita ostaa, kun nuo on juuri niitä kaikkein kalleimpia tuotteita?

No, tämän pohdinnan jälkeen taas tulokset. Viime viikolta en odottanut ihmeitä, sillä uskoin iisimpien treenien vähän hidastavan mm. painon putoamista. Vielä mitä. Puolisen kiloa taas oli lähtenyt! :) Miehen tulos -0,8kg, eli todella tasaisella vauhdilla tässä edetään! Yhteensä kolmessa viikossa minulta on lähtenyt tasan 2kg ja mieheltä 3,7kg.

Tänään heräsin klo 05 aamuaerobiselle ja töiden jälkeen kutsuu taas sali. Kuulumisia tältä saralta päivitän jälleen viikon päästä.

Work out - own it!

0

Sunday, 19. March 2017

Uusi kevättakki

Minulla on käynyt ihan uskomaton tuuri kahden viimeisen takkiostoksen suhteen! Talvipakkasille haikailin tietynlaista toppatakkia ja löysin prikulleen unelmieni takin. Nyt oli aika päivittää kevättakkiosastoa ja lähdin taas aikamoisen tarkalla listalla kiertämään kauppoja.

Kevättakilta toivoin harmaata väriä, suoralinjaista ilmettä, yksinkertaisia kauluksia, tiettyä pituutta ja tiettyä lookkia, joka sopisi niin siistiin työpukeutumiseen, mutta joka kestäisi myös tennareita. Ekat kaupat kierrettyäni en löytänyt mitään sinnepäinkään! Aloin jo hieman huolestua, kunnes Onlyn ovella näin heti takkini! Siinä se roikkui mustana, vaalenharmaana tai tummanharmaana. Nappasin tummanharmaan sovituskoppiin ja olin aivan haltioissani. Takki näytti aivan täydelliseltä tarpeisiini.

takkikollaasi.jpg

Kaulukseton takki on kevätsäihin tosi hyvä. Vielä näin kylmemmillä säillä lisälämpöä saa paksuista huiveista, korkeimmilla lämpötiloilla huivit voi heittää nurkkaan ja liikkua ulkona takki auki.

Vielä näille tuulisemmille keleille takkiin sopiva paksu huivi löytyi kotoa jo valmiiksi, mutta halusin myös jo jotain keväistä ja raikasta uutta. Niinpä Stockalta tarttui matkaan ihana pastellisen mintun, nuden ja harmaiden sävyjen raikastama huivi. Takkiin sopii täydellisesti myös Milanosta ostamani Liu-Jo -laukku.

takkikollaasi%202.jpg

Suoralinjaiseen ajattomaan takkimalliin sopii yhtä hyvin saappaat, nilkkurit kuin tennaritkin. Saappaista tosin haluaisin kyllä jo luopua... Kultaisilla yksityiskohdilla koristellut Korsin tennarit ovat oiva pari niinikään kultaisilla niiteillä koristellun laukkuni kanssa.

Ai että voi ihminen tulla onnelliseksi uudesta takista! :)


0

Thursday, 16. March 2017

Unelma uudesta ruokapöydästä

Pysytään eilisen postaukseni kaltaisesti vielä köökin puolella. Taisin vuosi sitten tammikuussa kirjoitella haaveestani vaihtaa ruokapöytä. Unelma elää edelleen, joskaan en ole kovin aktiivisesti jahdannut sitä. Kunnes nyt...

Tällä hetkellä ruokapöytämme on kuuden hengen korkeakiiltovalkoinen pöytä. Käytämme siinä normioloissa vain neljää tuolia, jotta on väljempää istua pöydän ääressä. Pöydässä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta tahtoisin arkikäyttöön vähän enemmän tilaa keittiöön ja vaihtamalla pöydän neljän hengen (jatkettavaan) versioon, vapautuisi tilaa vähän enemmän. Jatkettava pöytä on ihan ehdoton, sillä pöydän ääreen pitää mahtua vähintään kuusi henkeä (päihin tuolit lisäämällä jopa 8 henkeä) erilaisia illanistujaisia ja juhlia silmällä pitäen. Nykyinen pöytämme on vain 78cm leveä, joten vaihdon yhteydessä haluaisin pöytään myös enemmän leveyttä. 90cm pöytä olisi jo riittävä. Eli vaikka leveyttä tulisi lisää, haluaisin karsia arkikäytön pituutta pois.

_MG_9132.jpg

En tahtoisi pöytää, jota jatketaan keskeltä vetämällä päätypalat erikseen ja lisäämällä pala keskelle. En pidä siitä jakoviivasta, joka jää pöytään, kun se on normaalitilassa. Vanhasta kokemuksesta tiedän sen keräävän kaiken lian, enkä myöskään välitä siitä visuaalisesti. Päihin lisättävät jatkopalat ovat taas usein kiikkeriä, kun niitä ei tue oikeastaan mikään muu, kuin kiinnityslukot tms. Kuitenkin tämä vaihtoehto taitaisi olla parhain, sillä useimmiten pöytä on kuitenkin vain meidän oman perheen, eli kolmen hengen käytössä.

Meillä on joskus tässä keittiössä ollut neljän hengen pöytä ja sen pystyi hyvin kääntämään toisinpäin keskelle keittiötä niin, että kaksi tuolia tuli ikkunan eteen. Se toisi kivaa vaihtelua nykyiselle asetelmalle, jossa pöydänpääty on ikkunaa vasten koko ajan - kuuden hengen pöytää ei käännetä tässä tilassa mihinkään muuhun asentoon.

_MG_9125.jpg

Selailin verkkokaupoista erilaisia jatkettavia neljän hengen pöytiä ja parhain vaihtoehto taisi kuitenkin löytyä ihan Ikeasta. Minua alkoi ihan hurjasti kiinnostamaan pöytä, joka olisi pienimmillään neliönmallinen ja mitoiltaan 90x90cm. Se pöytä pitäisikin tuoda ihan reilusti keskelle keittiötä suoraan valaisimen alle, jotta tuolit, yksi per sivu, mahtuisi olemaan. Tuo asetelma, jossa pöytä ei enää olisikaan kiinni missään seinässä, alkoi kiinnostamaan tosi paljon! Lisäksi pöydän ollessa normaalikäytössä, eli neljän hengen pöytänä, tuolit eivät olisikaan samalla sivulla, vaan kaikki omilla puolillaan vähän kuin pyöreässä pöydässä. Tämä tuntuu aika kiehtovalta vaihtoehdolta.

Mies ihme kyllä piti ideaa hyvänä. Hän ei yleensä syty ideoistani kovin helpolla, joskaan ei jaksa asettua poikkiteloin, vaan antaa minun häärätä mitä haluan. Tällä kertaa hänkin näki heti miten paljon tilaa vapautuisi pienentämällä pöytää ja asettamalla sen keskelle pientä keittiötämme. Hahmottamisen vuoksi mallasin nykyistä pöytäämme tilaan vetämällä sen irti ikkunasta ja teippaamalla pöydänkanteen teipillä merkin mihin uusi pöytä loppuisi. Neljättä tuoli ei luonnollisesti saanut pöydän ääreen, mutta kolmellakin kokonaisuuden pystyi hahmottamaan. Heitin lisäksi lautaset pöytään nähdäkseni miten paljon tilaa jäisi neljälle hengelle illastaa. 

_MG_9175.jpg

_MG_9176.jpg

Olisi ihanaa päästä kiertämään pöytä! Ja kukaties hyödyntämään ikkunaa ihan toisella tavalla - tähän olisi jo idea!

Näillä ajatuksin ajattelimme edetä sen verran, että käymme Ikeassa katsomassa pöytää livenä viikonlopun aikana. Jos pöytä tuntuu hyvältä ratkaisulta, laitan tuon nykyisen myyntiin. Sen verran tästä ideasta kumpikin sytyimme, että mietimme jo heti kuinka ruma patteri, joka pääsisi uudella pöytäversiolla ikävästi nykyistä enemmän näkyviin, pystyttäisiin naamioida edes vähäsen piiloon.

Tällaisilla unelmilla siis täällä edetään tätä aurinkoisen keväistä torstaita! :) Mitä sinä tuumaat ideasta?