0

Thursday, 20. July 2017

Päämökki ennen

Tiesittehän, että kaikki mökkiin liittyvät postaukseni löytyvät sivun oikeasta palkista "mökki" -tunnisteella? Sieltä voi lukea kootusti kaikki aiheeseen liittyvät. Toisin kuin edellisten pienten vierasmökkiesittelyiden kohdalla, esittelen päämökkimme nyt erikseen ennen -asussaan.

Pyöröhirsimökkimme on rakennettu isovanhempieni toimesta vuonna 1952. Mökkimme viettääkin 65-vuotispäiviään tänä kesänä! Mikä onkaan parempi synttärilahja, kuin kunnon freesaus! Homma aloitettiin tämän mökin kohdalla ulkomaalauksella ja nyt viimeistelemme sisätiloja. Tänään on viimeinen remppapäivä. Olemme hukuttaneet koiran poismenosta johtuvan surun suoraan mökkiremonttiin ja paiskineet miehen kanssa viimeisen viikon ajan 14 tunnin työpäiviä saattaaksemme tämän massiivisen kolmen mökin remonttiprokkiksen vihdoin maaliin! Kymmeneltä ollaan aamulla aloitettu työt ja kaaduttu kuolemanväsyneinä sänkyyn puolen yön jälkeen. Taukoja ollaan pidetty tasan ruokailuhetkien verran.

Tässä kuva, joka on otettu muutama vuosi sitten, kun mökki oli vielä sukumme yhteisomistuksessa. Isovanhempieni jäljiltä oli mökissä vielä kaikki esineet katossa roikkuvine (?) rukkeineen päivineen. Menneiden vuosien esineitä oli runsaasti hevosen längistä kiuluihin ja kattiloista kauhoihin. Värimaailma oli suomalaisesti sini-valkoinen, joka sopi kauniisti noihin toffeenruskeisiin hirsiin.

IMG_5352.jpg

Mökki on pieni, mutta siihen mahtuu kaikki oleellinen - pieni keittokomero, tämä kuvassa näkyvä tuvan puoli pienine ruokapöytineen ja eteinen, josta pääsee saunaan. Muita makkareiden virkaa toimittaa kaksi pientä vierasmökkiä, joten hyvin riittää nämä neliöt isommankin porukan majoittamiseen. Ja ainakin meidän mökillä suurin osa ajasta vietetään muutenkin pihalla, mökeissä käydään vain nukkumassa, niin kuin kesällä kuuluukin!

Kun keväällä mökki siirtyi vain meidän perheen omistukseen, lähti samalla suurin osa näistä tavaroista. Ja hyvä niin, emme olisi niitä halunnutkaan säilyttää muutamaa esinettä lukuun ottamatta. Jo pelkästään tavaran karsinnalla mökkiin vapautui lisäneliöitä ja tilantuntua.

tupaennen.jpg

Yllä olevassa kuvassa ollaan aikaisessa keväässä menossa. Tavarat ovat sikin sokin, eikä mökkiä ole näissä kuvissa vielä talven jäljiltä siivottu. Toimme mm. ulkovarastosta pinnatuoleja sisälle kuivumaan jatkokäsittelyä varten ja kaikki on muutenkin vähän hyrskynmyrskyn. Halusin kuitenkin jakaa nämä kuvat juuri nyt ja näyttää mistä ollaan lähdetty liikkeelle keväällä.

Kisaväsymys alkaa olemaan kova ja käteni särkevät iltaisin nukkumaanmennessä. Selkä on jumissa, polvet huutaa hoosiannaa kaikesta konttailusta mitä remontti on vaatinut, mutta kaikki on ollut sen arvoista. Olemme nyt jo maaliviivalla...! Nyt painun vielä viimeisen kerran maalisudin varteen, pidimme miehen kanssa deadlinena tätä torstaita - huomenna perjantaina vedetään henkeä ja rentoudutaan ja lauantaina kestitään n. 12 henkistä porukkaa kesäpäivän merkeissä. Sitten kelpaa esitellä ystäville tiluksia!

Jos mökkipostaukset kiinnostaa, niitä on tulossa vielä roppakaupalla lisää, joten pysykäähän kuulolla! :) 

0

Tuesday, 18. July 2017

Muuto Around -pöytä kotona

Tuntuu todella oudolta ottaa kamera esiin ja kuvata kotia, kun nelijalkainen ystävä ei enää tulekaan tielle. Koiraherralla oli tapana ihan syvästä unestakin tulla kameran eteen ja kuvaan makoilemaan. Tällaisia ajatuksia tulee mieleen tuon tuosta. Ikävä on kova...

Kuvasin teille olkkarin uutta sohvapöytää ennen mökille lähtöä, tarkkasilmäisimmät ehkä jo huomasivat vilauksen siitä edellisessä postauksessa. Osuiko moni oikeaan? Muuton Around -pöytähän meille sitten valikoitui aiemmin esittelemistäni vaihtoehdoista. Ei siinä tainnut olla kahta puhettakaan, Muuton pöytä vain veti muotokielellään niin paljon enemmän puoleensa kuin mietinnässä ollut Hayn pöytä. Ja ihan oikean valinnan kyllä tein, vai mitä sanotte?

_MG_1157.jpg

_MG_1162.jpg

_MG_1169.jpg

_MG_1179.jpg

Around -pöytä istuu olkkariimme täydellisesti! Se tuo juuri sitä kaivattua pehmeyttä muodollaan ja rikkoo tuon sohvan ja löhöpenkin muodostavan kulman. Olen jo tottunut myös noihin ylöspäin nouseviin reunoihin, vaikka ihan alunperin puolitoista vuotta sitten käynnistellessäni uuden sohvapöydän metsästystä, yhtenä ekana kriteerinä oli suora reuna.

Näin se vaan makustellessa mieli muuttuu ja koska pöydän muotoilu on muutoin ihan täydellisesti mieleeni, olin ihan varma, että oppisin elämään noiden reunojen kanssa myös. Ja hei, tuohan ne nyt tosiaan pöytään juuri sen viimeisen kirsikan kakun päälle. Ilman niitä pöytä menettäisi ulkonäöstään karhunosan!

_MG_1177.jpg

Around -pöytä on pienempi ja vie vähemmän tilaa kuin vanha suorakaiteenmuotoinen. Pöydälle jää aika iso tila olkkariin ja se tuntui minusta jotenkin hieman yksinäiseltä ja pienehköltäkin, joten lisäsin kaveriksi Pentti-jakkaran. Ne ovat mielestäni aivan täydellinen pari, olkoonkin, että Pentti on kulmikas muodoiltaan. Siinä on rinta rinnan tanskalaista muotoilua ja suomalaista käsityötä!

_MG_1173.jpg

_MG_1158.jpg

En ole muutamaan vuoteen tehnyt kotiin isompia hankintoja. Syynä tähän juurikin kolme vuotta sitten kesällä tehty iso remontti, jonka yhteydessä koko alakerta ja sen sisustus laitettiin uuteen uskoon. Vasta nyt on ollut aika kypsä uusille, suuremmille muutoksille. Sohvapöydästä oli hyvä aloittaa. Seuraavaksi pöydän alle tulee uusi matto ja työn alle aion ottaa myös seinän sohvan takana. Jotain muutosta olen kaivannut myös siihen jo pitkään.

_MG_1183.jpg

Sohvalle tilasin myös uusia tyynynpäällisiä. Ne ovat Svaneforsin ja tuovat sinisellä värillään kivan ripauksen kesää kotiin ojanpenkalta poimittujen, limenvihreiden kukkien lisäksi. Päälliset ovat kooltaan 40x40cm, mutta sulloin sisään kaikkiin 50x50cm tyynyt, ovatpahan ainakin ihanan pulleita nyt!

0

Sunday, 16. July 2017

Elämä menee eteenpäin

Olen saanut valtavasti viestejä, tukea ja osanottoja eri kanavia pitkin - Kiitos todella paljon kaikille ihanista viesteistä. <3 Olen lukenut niitä kyynelsilmin ja yrittänyt ottaa voimaa niistä kaikista. Lohtua omaan tuskaan tuo se, että sain huomata miten pieni koiramme oli pystynyt koskettamaan niin suurta joukkoa ihmissydämiä.

_MG_1136.jpg

Kesäloma alkoi synkeissä merkeissä. Tiesimme ajan olevan kortilla, mutta emme odottaneet tätä tapahtuvaksi näin nopeasti. Luulimme, että saisimme vielä viettää tämän viimeisen kesän yhdessä. Koiraherra oli kuitenkin päästettävä menemään hiukan aiemmin. Rakas ystävämme kärsi pahasta dementiasta, jossa oli myös altzheimerin oireita. Se on sairaus, jonka ihmiset havaitsee koirassa vasta kun se on jo edennyt pitkälle.

Me elimme jo pitkään hänen ehdoillaan ja voimiensa mukaisesti. Yritin pari kertaa kirjoittaakin siitä, mutta en pystynyt. Se tuntui niin vaikealta, enkä löytänyt siihen energiaa tai edes sanoja. Tila eteni lopussa hirmuista vauhtia. Oli hirvittävää katsoa miten koiran mieli yksinkertaisesti sammui ja miten ajatukset karkasivat päästä. Se ei löytänyt avokeittiöstämme pois, se jäi jumiin huonekalujen taakse ja yritti eteisen peiliovista ulos. Parina viimeisenä päivänä edes minä, joka olin koiralle se kaikista tärkein, en pystynyt enää luomaan sille turvallisuuden tunnetta tai antaa lohtua. Viimeisenä yönä koira ei enää nukkunut, sillä se ei selvästi tiennyt, että niin kuului tehdä. Päätös syntyi mielissämme. Sen toteuttaminen vaati meiltä niin suuria ponnisteluita, että en vieläkään tiedä miten kykenimme siihen, mutta toimimme vielä samana päivänä.

On sydäntä raastavaa luopua 15 vuoden jälkeen perheenjäsenestä, jonka kanssa olet elänyt jokapäiväistä arkea suurissa suruissa ja riemun hetkissä. Kasvatimme tyttären ja koiran rinta rinnan pienistä isoiksi. Äitinä oli tuskallista katsoa tyttären lohdutonta surua parina ekana päivänä ja yrittää halata se tuska pois. Ja samalla itselläkin on niin pohjaton suru ja ikävä.

_MG_1137.jpg

Lähtö oli kaunis. Rakkaan ja uskollisen koiraystävän tarvitsi vain sulkea silmät ja lipua täältä pois. Me olimme kaikki kolme vieressä silittämässä ja ennen nukahtamistaan se suukotti meidät kaikki. Me kiitimme ihanista vuosista yhdessä, lukemattomista muistoista ja yhdessä eletystä elämästä. Miten upeaa elämä sen kanssa olikaan!

Saamme uurnan tulevalla viikolla. Päätimme haudata koiraherran mökillemme, samaan paikkaan, jossa lepää vanhempieni Rottweiler. Laskemme maan rauhaan samalla myös liki 3 vuotta aiemmin pois nukkuneen tyttökoiramme tuhkat, näin pääsee sisarukset nyt samaan hautaan. Vähän sama kuin ihmisten hautajaisissa, ehkä sen jälkeen alkaa helpottaa, kun rakkaalle on sanottu ne viimeiset hyvästit.

_MG_1151.jpg

Viimeisten vuosien kesät ovat olleet täynnä luopumista ja surua. Miten onkaan sattunut niin. Tiedän kyllä, että tästäkin selvitään vielä. Ajan kanssa suru muuttaa muotoaan ja sen kanssa on helpompi elää. Kokemusta on.

Vietin tapahtuneen vuoksi kaksi päivää ihan omassa maailmassa. En syönyt mitään, en juurikaan nukkunut. Olo meni ihan lamaantuneeksi ja iho kirveli kaikista kyynelistä. Pikkuhiljaa oli pakotettava itsensä taas toimimaan ja tarttumaan kiinni asioihin ja niinpä palasimme mökille remontin pariin, miehelläkin alkoi loma perjantaina. Tekeminen ja toimeliaisuus on parasta lääkettä suruun.

Toivotaan lisää näitä ihania kesäisiä poutapäiviä, ne nostavat mielialaa ja aurinko antaa uutta energiaa.


0

Thursday, 13. July 2017

Tuuleksi taivaanrantaan

Koti on tyhjä.
Ei enää askellusta lattialla pehmeiden tassujen.
Ei tule kukaan enää vastaan, ei heiluta häntää, ei syty silmissä kipinä.
Nurkat on kotona oudot. Ei ole petejä, ei vesiastioita, ei vinkuvia leluja tai palloja.
Pala perheestämme on poissa.

Oli tullut aika.
Olit väsynyt ja poissa jo luotamme muutoinkin.
Silmistä oli sammunut tuli, mielestä karannut ajatus.
Olit antanut meille ihan kaikkesi.

Silitimme sinut uneen, suukotimme hellästi kuonoa vielä kerran.
Lähdit tuuleksi taivaanrantaan, kauas tähdeksi kimmeltäväksi.
Jäät elämään sydämeen, ajatukseen jokapäiväiseen.
Suuri on suru, mutta suuri olit sinäkin jokaiselle meistä.
Ikävä on mittaamaton.
Olit rohkea pieni poika, kiltti kilteimmästä päästä.
Viisas vanhetessasi.

Säilyt kauniina kuvana mielessä, lämpimänä muistona rinnassa.
Me kaipaamme aina ja rakastamme ikuisesti.

r.jpg

Rasmus 28.4.2002 - 11.07.2017.

Lepää rauhassa poju <3

0

Monday, 10. July 2017

Blogini parhaimmat osumat!

Tein taas parin vuoden tauon jälkeen vähän salapoliisityötä blogin tilastotietoihin. Tosi analysoijahan käyttäisi tuntikausia aikaa sukeltaen syvemmälle analytiikkaan tutkien yksittäisen kävijän reittiä blogin sivuilla, käytettyä aikaa, poistumissivua, maantieteellisiä tietoja sun muita ja osaisi käyttää niitä hyödykseen miettiessään erilaisia strategioita kävijämäärän kasvattamiseen ja tehdessään tiukempaa tutkimusta kiinnostavista teksteistä, mutta tällainen perus jantteri, joka kirjoittaa blogia omaksi ilokseen ilman Hollywood-tason sukseehaluja ja toivoo samalla tuottavansa mukavaa ja kepeää sisältöä sisustuksesta ja lifestyle -postauksista kiinnostuneille lukijoille, tyytyy katsomaan blogin kohdalta ihan perustietoja.

Ilokseni huomasin, että blogin parissa viihtyvien määrä on syksystä asti ollut maltillisessa, mutta tasaisessa nousussa. Siitä ilahduin suuresti!

kollaasi.jpg

Ylivoimaisesti suosituin hakusana, jolla blogiini päädytään, yllätti itsenikin. Se nimittäin paljastui Kinder-kakuksi! Mikäpä siinä, sehän onkin mainio pääsiäisajan herkku ja oli tosi paljon esillä mediassa viime pääsiäisen tienoilla. Ei siis ihme, että google-hauilla päädyttiin myös minunkin blogiini.

Todella paljon blogiini myös päädytään erilaisilla hakusanoilla liittyen kylpyhuoneeseen, muovimattoon, kaakelisaumojen käsittelyyn, keittiön välitilan rappaamiseen sekä dc-fixiä koskevilla hakusanoilla. Niitä onkin esiintynyt blogissani jonkun verran, sillä kylppärin make overin kohdalla pohdin juurikin muovimaton käsittelyä, saumojen kirkastamista ja onhan keittiön ovetkin tällä hetkellä päällystetty dc-fix kalvolla ja itse olemme rapanneet keittiön välitilankin. Niistä kaikista on tullut useampaan otteeseen kirjoitettua ja nuo postaukset keräävät aina vain paljon osumia. Kivaa, jos omat kirjoitukset ja kokemukset voivat olla muillekin hyödyksi!

IMG_6802.jpg

Yllättäen listoille on myös kohonnut useampi matkapostaus. Se on tosi ihanaa, matkustus kun on itselleni todella rakasta puuhaa. Varsinkin Lontoota ja Prahaa koskevia postauksia on luettu yllättävän paljon Amsterdamin shoppailusuosituksia tai aina yhtä ihanaa New Yorkia ja Outlet-ostoksia unohtamatta.

Matkapostaukset ovat työläitä (jos siis mikään on kovin helppo tehdä) ja keräävät heti ilmestyttyään todella vähän klikkejä. Se tuntuu välillä nurjalta, sillä minun on joskus vaikea hiffata miksei lukijat ole olleet yhtä innoissaan Vatikaanin kujista, Alppi-maisemista, kaupunkilomien kuulumisista tai etelän tuulissa huojuvista palmuista, kuin mitä ne itselleni merkitsee. :) Kuitenkin matkapostaukseni ovat niitä, jotka keräävät ajan saatossa paljon klikkejä ja pysyvät vuosi toisensa jälkeen luetuimpien listoilla, sillä matkapostaukset ovat valideja läpi vuoden, eikä kulje samalla tavalla sesongeissa, kuten vaikkapa pääsiäisen kinder-kakku.

IMG_1539.jpg

IMG_0484_2.jpg

IMG_4962.jpg

Koska meillä rakastetaan tehdä ruokaa ja järjestää juhlia, liittyy aika moni hakusana myös ruokiin. Kermainen pekonipasta on kohonnut listalla korkealle, samoin intialainen butter chicken tai ihanan makuinen maustekakkuresepti. Listalla on myös gluteenittomat pororullat ja porkkanakakku.

Ylioppilasjuhliin liittyvillä hakusanoilla on yllätyksekseni päädytty blogiini myös todella monta kertaa ottaen huomioon, että ne olemme järjestäneet tasan kerran ja toisia ei tule. Ja vaikka kosmetiikka tai siihen liittyvä ei saa kovin isoa palstatilaa blogissani, on suosituimpien joukossa silti aina parhaaksi ylistämäni hiuslakka. Myös long bob -mittaista kuontaloa pohtii tilastojen mukaan aika moni, nahkalaukun hoitovinkkejä luetaan paljon tai sitten etsitään täsmäsanoilla sisustukseen liittyviä asioita kuten: ritilä seinälle tai lamelliverhokokemuksia. Sisustuspuolelta suosituimpia hakusanoja on sisustustakka ja pillikranssi.

suora%20vs%20laine.jpg

IMG_8208.jpg

Ja kyllähän tähän loppuun viime kerran tavoin listaan niitä oudoimpia hakusanoja, jotka vähän naurattavatkin. Näitä outoja ovat olleet mm. vilkkuluomet ja vihreä räkäallergia. En tiedä miten noilla hakusanoilla on blogiini päädytty, mutta olen melko varma, ettei ne kuulu kovinkaan usein blogissani käyttämiini sanoihin! :)

Lisäksi mietin, että jos on etsitty varastoa seinäjoelta tai ihmetelty miten vaikeaa on päästä opiskelemaan, että onko blogistani löytynyt vastausta noihinkaan. Itse sen sijaan ihmettelen mikä on valkea herkku, jota on haettu. Se kuulostaa kyllä ihan mielenkiintoiselta. En usko myöskään tarjoavani kovin paljon luettavaa vaihdevuosista tai osaa neuvoa uusien asiakkaiden hankintaan liittyviä asioita.

Oma mielenkiintoni heräsi nähtyäni, että joku on ihmetellyt mikä on maailman kallein laukku tai maailman suurin pääsiäismuna! Nuo olisikin ihan kivoja tietää! Lisäksi ihmettelen suuresti miksi vastausta Maria Veitolan kasvoissa olevaan arpeen on etsitty blogistani todella monin eri hakusanoin todella monta kertaa. Mainittakoonkin selvyyden vuoksi, että en todellakaan tiedä Marian arven alkuperää. Olen myös pahoillani kuullessani, että jonkun unelma on kellastunut. En tiedä miten tuohon olisi apua blogistani löytynyt, mutta onhan se ihan surkuteltava asia. Unelmien ei koskaan pitäisi kellastua!

Vaikka läjään näitä ihmettelyitä en osaa tarjota vastausta tai edes mitään tekstiä niihin littyen, onhan ne ihan hauskoja! Miten noilla hakusanoilla onkaan google tarjonnut blogiani osumaksi?! :) Joskus on ihan huimaa, miten asioita yhdistellään toisiinsa tuolla bittimaailmassa!

Hauskaa päivää kaikille!